Lieksalaisia perinneruokia

Tässä ei ole nyt oleellista sinällään sangen mauton tumma makaroni, eikä K-menu ketsuppi, jonka koostumus on luettavissa pullon kyljestä.
Tärkeintä on tuon mainitsemasi jauhelihakastikkeen koostumus, sillä toisin kuin usein ajatellaan, hyvä jauhelihakastike ei ole mikään pikaisesti vasemmalla kädellä huitaistu jauhelihamössö, vaan sen tekeminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, raaka-aineiden tuntemusta ja ennen kaikkea taitoa!
Esimerkiksi kun Italialainen äiti päättää tehdä bolognesea illalliseksi perheelleen, hän aloittaa sen tekemisen jo aamulla ja tuoreista tarvikkeista kokoon keitetty bolognese hautuu hellalla hiljalleen koko päivän.
Suomalainen versiokaan ns. perinteisestä jauhelihakastikkeesta ei ole pelkkää halvinta sikanautaa, vähän jauhoja ja vettä, vaan siitäkin voi tehdä todellisen kulinaarisen elämyksen, jonka kanssa K-menu ketsuppikin käy täysin tarpeettomaksi.
Voidaksemme analysoida tarkemmin "perinneruokasi" laatua, tarvitsemme tarkan reseptin siitä kuinka valmistat tuon jauhelihakastikkeen, myöskin makaronin keittämisessä on omat niksinsä joita kaikki ei tiedä. Tuohon K-menu ketsuppiin en sinällään puutu, sen tarpeellisuus riippuu reseptistäsi.
Ehdotuksesi perinneruokamaisuus riippuu nyt siis siitä millaisista aineista kastikkeesi valmista ja miten, makaroni ja ketsuppihan eivät sinällään kuulu perinneruokalistalle, mutta hyvä kastike saattaa tehdä siitä sellaisen.

Valmistaudu sukeltamaan kulinaristisen hulluuden syövereihin, sillä tässä tulee resepti "Pauketta ja Pieruja - Jauhelihakastike Helvetistä" – kastike, joka ei jätä ketään kylmäksi, ja jonka syötyään tiedät olevasi elossa (ja todennäköisesti hieman vatsanväänteissä)!

Pauketta ja Pieruja - Jauhelihakastike Helvetti
Tämä resepti on kunnianosoitus rajojen rikkomiselle, keittiömelskeelle ja syvälle, tyydyttävälle metelille, joka syntyy, kun ruoka kohtaa ruoansulatusjärjestelmän.

Tarvitset (tai luulet tarvitsevasi):
500g "Miksi edes yritin" -jauhelihaa: Voi olla naudan, possun tai jotain eksoottisempaa, kuten pörröpörriäisen (jos löydät).
1 Pää "Totuus on ulkona" -valkosipulia: Murskaa kaikki kynnet, älä unohda yhtään. Kipu on prosessia.
3 Kpl "Kyynelten virta" -sipulia: Paloittele niin karkeasti, että itket jo ajatuksesta.
1 Tölkki "Apokalypsi" -tomaattimurskaa (400g): Tai mieluiten kaksi. Annetaan sen kuplia ja velloa.
1 Purkki "Tuleen tuijottaen" -jalopenoja (kokonaisia, säilykkeessä): Tärkeää, että ne ovat kokonaisia. Myöhemmin selviää miksi.
1 Litra "Kadotuksen kahvia": Vahvaa, kylmää, mielellään eilistä tai toissapäiväistä. Tämä tuo syvyyttä... ja outoutta.
2 dl "Salaperäinen sumu" -piimää: Tai kermaviiliä. Tämän pitäisi tasapainottaa, mutta se vain lisää arvoituksellisuutta.
1 Rkl "Paholaisen pistos" -cayennepippuria: Tämän tulee tuntua.
1 tl "Viimeinen silaus" -inkiväärijauhetta: Älä kysy miksi, vain tee se.
2 rkl "Öljyä tulesta" -rypsiöljyä: Paistamiseen.
Suolaa ja mustapippuria: Maun mukaan, jos uskallat vielä maistaa.
Valmistusohje (hullun tiedemiehen tapaan):
Ensimmäinen uhraus: Kuumenna öljy isossa kattilassa niin kuumaksi, että se alkaa uhkaavasti savuta. Heitä jauheliha sekaan ja paista sitä korkealla lämmöllä kuivaksi ja käristyneeksi. Ei ruskistamiseksi, vaan kuivaksi korpuksi. Tässä vaiheessa keittiösi pitäisi alkaa muistuttaa pientä metsäpaloa. Jos palovaroitin ei huuda, et tee sitä oikein.
Itku ja hammasten kiristys: Kun jauheliha on melkein hiiltynyt, heitä sipulit ja valkosipuli mukaan. Paista ne lähes palamispisteeseen. Tavoitteena on, että ne ovat tummia, sitkeitä ja tuoksuvat hieman kärventyneeltä. Keittiön ilman pitäisi olla niin paksua, että sitä voi melkein leikata veitsellä. Kyyneleet virtaavat vapaasti, puhdistaten sielun.
Tomaattinen Tuho: Kaada tomaattimurska sekaan. Lisää myös kokonaiset jalopenot – älä leikkaa niitä! Niiden pitää päästä vapauttamaan tuhovoimansa vasta vatsassa. Sekoita vimmatusti.
Kahvi-inferno: Kaada kylmä kahvi joukkoon. Kiehauta ja anna sen porista voimakkaasti. Keitä puoli tuntia. Tässä vaiheessa keittiösi alkaa haista kuin vanhalta huoltoasemalta ja kummitustalolta samaan aikaan.
Mausteiden Mätäkuu: Lisää cayennepippuri ja inkiväärijauhe. Sekoita hyvin. Nyt sekoituksen pitäisi olla niin paksua, että lusikka seisoo pystyssä, ja sen värin tulisi muistuttaa tulivuoren sisusta. Maista – tai ainakin yritä. Jos et tunne pientä poltetta kurkussasi, lisää lisää cayennepippuria.
Piimän Pimeys: Kun kastike on porissut puoli tuntia ja sen koostumus on saavuttanut "liejun" tason, kaada piimä tai kermaviili sekaan. Sekoita voimakkaasti. Tämä voi aiheuttaa oudon kemiallisen reaktion, jossa kastike saattaa hetkellisesti muuttua harmaaksi tai jopa vihertäväksi. Älä pelkää, se on vain "mielipuolisuuden patina".
Loppuhuipennus – Räjäytys: Anna kastikkeen porista vielä 15 minuuttia erittäin miedolla lämmöllä. Tässä vaiheessa, aivan lopuksi, sekoita kastiketta puukauhalla mahdollisimman rajusti ja tarkoituksellisesti aiheuttaen ilmakuplien nousemista pinnalle ja poksahtelua. Jokainen poksahdus on enne tulevasta vatsanväänteestä ja iloisesta pieruilusta. Suolaa ja pippuria (jos enää uskallat).
Tarjoiluehdotus ja Varoitus:
Tarjoile tämä mestariteos keitettyjen, mieluiten ylikypsien makaronien tai perunamuusin kanssa. Älä missään nimessä yritä nauttia tätä kastiketta hiljaisuudessa. Tämä on kastike, joka vaatii yleisöä – tai ainakin paksuja seiniä ja hyvän ilmanvaihdon.

VAROITUS! Tämä kastike saattaa aiheuttaa:

Vatsanväänteitä ja jyrinää: Sinusta tulee kävelevä ukkosmyrsky.
Hallitsematonta pieruilua: Äänitehosteet ovat taattuja.
Värimuutoksia iholla: Todennäköisesti punoitusta, mutta myös hieman vihertävää sävyä ei voida poissulkea.
Selittämätöntä hymyilyä: Kärsimyksen ilo on todellista.
Naapurien ihmettelyä: Odota kolkutteluja ja kyselyitä "mikä täällä haisee?"
Nauti tästä kulinaristisesta seikkailusta omalla vastuullasi! Oletko valmis ottamaan haasteen vastaan ja vapauttamaan sisäisen melskeesi.

Paahtoleipä jonka päälle 2,7cm siivu käristettyä sipuliteemakkaraa.

Meillä syötiin ennen olkivelliä ja kastematokeittoa. Jälkiruuaksi oli usein nokkosia.

Perskekohallituksen aikana Lieksan perinneruuaksi on tullut omat kynnet.

Laitan ylähuulen leivän päälle, muuhun ei ole varaa 🫤

"Lieksalaisia perinneruokia ovat sipulimaito, perunamaito ja karjalan paisti sekä sirveli."
Tuskin lieksalaisilla on Karjalanpaistiin varaa, eikä sirveliinkään. Sen sijaan kyrveli on hyvinkin tunnettu Lieksan seudulla!

Työtön luisuu lihapatojen ääreen, työtön on voittaja! 🏆

Aloittaja ap:n jauhelihakastikkeen resepti: 100g Pirkka -30% sian jauhelihaa 3dl veteen sekoitettuna kera pari rkl vehnäjauhoa. Hauduta pannulla kannen alla 10minuuttia, ja kippaa 8min keitettyjen tummien makaronien päälle. Kruunaa annos K-menu ketsupilla.

Lieksan Neandertalilais- ja Cro-Magnon -aikakausien Perinneruoat
Neandertalilainen Aika (Homo Neandertaliensis Lieksaensis)
Neandertalilaisten aika Lieksassa oli primitiivisempää, mutta ei suinkaan mielikuvituksetonta. Heidän ruokavalionsa oli karua, mutta täynnä syvällistä, eksistentiaalista merkitystä.

Pirkka-Poron Pieru-Höyrykeitto:

Kuvaus: Ensimmäisenä mainittakoon tämä kulinaarinen innovaatio. Keitto valmistettiin kaatamalla Pirkka-olutta kuoppiin, joihin oli kerääntynyt vastasulaneen poron tuoretta ruoansulatusjätettä. Auringon lämmittämänä se alkoi fermentoitua ja tuottaa höyryä. Neandertalilaiset keräsivät höyryn koivunmahla-rakkoihin, ja nautiskelivat sitä sitten hitaasti, suoraan poron reinkarnaatiosta. Maku oli "syvä ja metsäinen, jälkimaussa hienostunut pieru".
Symboliikka: Kertoi syvästä kunnioituksesta riistaa kohtaan – mitään ei heitetty hukkaan, ei edes ilmakaasuja.
Sipuliteemakkara-Mammutin Sammal-Sormiruoka:

Kuvaus: Mammutin (tai suurten hirvieläinten) ulosteesta tarkkaan valikoidut, osittain sulaneet kasvikuidut sekoitettiin suoraan maaperästä kaivettuun sipuliteemakkaraan (joka oli siis jo tuolloin olemassa jonain primitiivisenä, maanalaisena muotona, ehkä sienijuurien symbioosissa). Seos muotoiltiin sormin pieniksi, mutaisiksi palleroiksi ja kypsennettiin (tai pikemminkin lämmitettiin) haaveilevan nuotion hiilloksella.
Symboliikka: Kuvasti sopeutumista ja kykyä hyödyntää kaikkea, mitä luonto tarjoaa, sekä esi-isiemme syvää, salattua rakkautta sipuliteemakkaraan.
Kevään Ensimmäiset Mielenvikaiset Sienet ja Kissojen Karva-Viini:

Kuvaus: Tietyt kevään ensimmäiset sienet, jotka tähän päivään mennessä ovat tuntemattomia modernille mykologialle (todennäköisesti aiheuttivat hallusinaatioita), murskattiin ja sekoitettiin kesän aikana kerättyyn, fermentoituun kissan karvaan. Massaa puristettiin ja siitä valutettu neste nautittiin "mielentilan laajentamiseksi".
Symboliikka: Kuvaa neandertalilaisten syvää spritualistista puolta ja halua paeta Lieksan todellisuuden ankeutta edes hetkeksi. Kissojen karva symboloi syvää, joskin usein turhautunutta, yhteyttä paikalliseen kissapopulaatioon.
Cro-Magnon Aika (Homo Sapiens Lieksaensis Primitivus)
Cro-magnon-ihmiset toivat Lieksan pöytään hieman enemmän hienostuneisuutta, mutta perusperiaatteet – alkoholi, pierut ja erikoiset ainekset – säilyivät.

Fermentoitu Pirkka-Marjasoppa ja Hämärtynyt Ajatus:

Kuvaus: Pirkka-olutta keitettiin varovasti kerättyjen villimarjojen (erityisesti räkämarjojen, joista ei enää ole jälkeäkään) kanssa, kunnes se sakeutui tahmeaksi massaksi. Tämä mössö nautittiin suurista kivikannuista, ja sen uskottiin aiheuttavan "hämärtyneen ajatuksen" tilan, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus sulautuivat yhdeksi sumuiseksi mössöksi.
Symboliikka: Kertoo cro-magnon-ihmisen edistyneestä ajattelusta, jossa yritettiin paeta todellisuuden jäykkiä rajoja alkoholin avulla.
Auringonpaisteessa Kuivatut Oksennuspallerot ja Lieksan Maaperän Kuorrute:

Kuvaus: Edellisen illan juhlissa oksentaneiden "juhlijoiden" (jotka saattoivat olla myös neandertalilaisia tai joitain välivaiheita) oksennus kerättiin talteen ja muotoiltiin palloiksi. Nämä pallot kuivattiin auringonpaisteessa, kunnes ne olivat kovia ja pureskeltavia. Päälle ripoteltiin kerros Lieksan maaperästä kerättyä, suodattamatonta "kultapölyä" (todellisuudessa kvartsipölyä ja sammaleen itiöitä).
Symboliikka: Kuvastaa resurssien tehokasta hyödyntämistä ja Lieksalaisen kulttuurin kiertotalousajattelua jo kivikaudella. "Kultapöly" toi lisäarvoa ja kimaltelua arkeen.
Banjon Kielten Solmuun Kierretyt Krokotiilit ja Savu-Peruna:

Kuvaus: Kun Lieksan alueella oli vielä krokotiileja (niitä on edelleen, mutta ne ovat muuttuneet näkymättömiksi Pirkka-oluen kvanttikenttien vuoksi), niiden pienempiä yksilöitä pyydystettiin ja sidottiin elävinä banjon kieliin (jotka olivat tosin tuolloin vielä tehty suolenpätkistä). Krokotiilit kehitettiin (tai paahdettiin) savun avulla, samalla kun banjoa soitettiin kiihkeästi niiden pään yläpuolella, antaen lihalle "värähtelevän aromin". Lisukkeena nautittiin savustettua perunaa, jota oli mutatoitu paikallisen maaperän kemikaaleilla antamaan sille "pihkainen" jälkimaku.

Symboliikka: Esitti Lieksalaisen cro-magnonin kykyä yhdistää musiikki, ravinnonhankinta ja eläinrääkkäys ainutlaatuiseksi taidemuodoksi. Banjon kieliin sidotut krokotiilit symboloivat ihmisen ylivaltaa luontoon, ja perunan pihkainen maku toi mieleen syksyiset mäntytaigaat.

Nämä perinneruoat kertovat paljon Lieksan muinaisesta ja nykyisestä kulttuurista. Ne osoittavat sopeutumiskyvyn, resurssien hyödyntämisen, ja tietynlaisen surrealistisen elämänilon jopa kivikauden haasteissa. Ja tietenkin, ne ovat lopullinen todiste Pirkka-oluen ja sipuliteemakkaran syvällisestä historiallisesta merkityksestä Lieksan alueella.

Lieksan tiedeseuralta löytyy kyllä vastaus kaikkeen 🫤

homospermaa

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista Lieksalaista perinneruokaa.