Palstalla ay/demarivihaansa julistavalle persulle muistutus fasistisen esikuvansa näkemyksestä

Valehtelevatko sitten aloituksen lopun linkkijutuissa esiintyvät keskustalaiset? Jospa persu itse ottaisi ja häipyisi huitsin hiivattiin täältä mölisemästä kommunismiaan.

Mitä helvetin demokratiaa vastaan Kapi? Meillähän ei oikeaa demokratiaa ole ollut aikoihin; puoluediktatuuri ja henkilökohtainen narsismi hallitsee.

Ossi, oikea demokraatti

Kyllähän Lapuan Liikkeen ja IKL:n kannatus pohjautui ensi sijassa Kansallisen Kokoomuksen tyytymättömiin kannattajiin. Se nähdään esimerkiksi eduskuntavaalien tuloksista 1930 ja 1933. Vielä 1930 Kokoomus sai 42 kansanedustajaa, mutta 1933 vain 18, kun IKL nousi uutena puolueen eduskuntaan 14 edustajalla. Kokoomus ja IKL olivat vieläpä vaaliliitossa.

Maalaisliittokin menetti 1933 vaaleissa kuusi kansanedustajaa, mutta oli heidän määrällään 53 kansanedustajaa selkeästi Kokoomusta suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän Lapuan Liikkeen ja IKL:n kannatus pohjautui ensi sijassa Kansallisen Kokoomuksen tyytymättömiin kannattajiin. Se nähdään esimerkiksi eduskuntavaalien tuloksista 1930 ja 1933. Vielä 1930 Kokoomus sai 42 kansanedustajaa, mutta 1933 vain 18, kun IKL nousi uutena puolueen eduskuntaan 14 edustajalla. Kokoomus ja IKL olivat vieläpä vaaliliitossa.

Maalaisliittokin menetti 1933 vaaleissa kuusi kansanedustajaa, mutta oli heidän määrällään 53 kansanedustajaa selkeästi Kokoomusta suurempi.

Lue lisää

Hyvä huomio, mutta mielestäni johtopäätös on virheellinen. Edukuntavaalit järjestettiin vuonna 1929 ja niissä Maalaisliiton kannatus nousi edellisistä vaaleista ja puolue oli demarien jälkeen selvästi maan toiseksi suurin puolue. Melkein tasoissa demarien kanssa. Presidentti Relander hajoitti kuitenkin pian eduskunnan ja uudet vaalit järjestettiin vuonna 1930. Niissä demarit nostivat edelleen kannatustaan ja olivat maan selvästi suurin puolue. Maalaisliiton kannatus pysyi samana, mutta Kokoomuksen kasvoi. Äärioikeiston kannatusta kanavoitui Kokoomukseen, koska Lapuan liike ei ollut mikään vaaleissa rekisteröity puolue. Vaalien merkittävin häviäjä oli sosialistinen pienviljelijöiden puolue, jonka äänimäärä putosi rajusti ja kaiketi siirtyi demareille. Nukkuvien osuus väheni ja tämä lisäsi Kokoomuksen kannatusta ja siirtymää oikealle. Seuraavissa vaaleissa IKL oli mukana ja sai tuntuvan kannatuksen ollessaan vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa. Vaalien jälkeen Kokoomus alkoi tehdä pesäeroa IKL:ään. Myös Maalaisliitto hävisi ääniä todennäköisesti IKL:lle. Demarien kannatus kasvoi ennäytyssuureksi.

Olet täysin oikeassa siinä, että Kokoomus näyttää suurimmalta menettejältä IKL:n nousussa. Mutta tässä pitää katsoa pidemmälle historiaan taaksepäin. Koska Lapun liike ei ollut puolue, edellisissä vaaleissa siirtymää alkoi tulla Maalaisliitosta Kokoomukseen päin, koska Kokoomuksen ajateltiin olevan lähimpänä Lapuan liikkeen tavoitteita. Lapuan liikkeen ja IKL:n kannatus oli suurinta Etelä-Pohjanmaan talonpoikien keskuudessa. Tämä joukko oli tyytymätön Maalaisliiton politiikkaan, koska se perustui yhteistyölle myös demarien kanssa. Ensin siis siirtymä kohden Kokoomusta ja sitten kun IKL perustettiin, nämä Kokoomuksen uudet oikeistoradikaalit äänestäjät siirtyivät äänestämään IKL:ää, kun sellainen mahdollisuus vuoden 1933 vaaleissa tarjoitui. Mutta fasismin pohja oli luotu ja Lapuan liikkeessä ja synnyispesä oli Maalaisliiton vaikutusalueella Etelä-Pohjanmaalla.

Äärioikeiston syntyyn ja voimistumiseen vaikutti paitsi tyytymättömyys oikeiston yhteistyökuvioihin demarien kanssa myös USAn suuri lama. Etelä-Pohjanmaa oli Suomen vaurainta aluetta, mutta laman vuoksi puutavaratuotteiden kysyntä hiipui, mikä vahvisti tyytymättömyyttä myös taloudellisesta näkökulmasta.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä huomio, mutta mielestäni johtopäätös on virheellinen. Edukuntavaalit järjestettiin vuonna 1929 ja niissä Maalaisliiton kannatus nousi edellisistä vaaleista ja puolue oli demarien jälkeen selvästi maan toiseksi suurin puolue. Melkein tasoissa demarien kanssa. Presidentti Relander hajoitti kuitenkin pian eduskunnan ja uudet vaalit järjestettiin vuonna 1930. Niissä demarit nostivat edelleen kannatustaan ja olivat maan selvästi suurin puolue. Maalaisliiton kannatus pysyi samana, mutta Kokoomuksen kasvoi. Äärioikeiston kannatusta kanavoitui Kokoomukseen, koska Lapuan liike ei ollut mikään vaaleissa rekisteröity puolue. Vaalien merkittävin häviäjä oli sosialistinen pienviljelijöiden puolue, jonka äänimäärä putosi rajusti ja kaiketi siirtyi demareille. Nukkuvien osuus väheni ja tämä lisäsi Kokoomuksen kannatusta ja siirtymää oikealle. Seuraavissa vaaleissa IKL oli mukana ja sai tuntuvan kannatuksen ollessaan vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa. Vaalien jälkeen Kokoomus alkoi tehdä pesäeroa IKL:ään. Myös Maalaisliitto hävisi ääniä todennäköisesti IKL:lle. Demarien kannatus kasvoi ennäytyssuureksi.

Olet täysin oikeassa siinä, että Kokoomus näyttää suurimmalta menettejältä IKL:n nousussa. Mutta tässä pitää katsoa pidemmälle historiaan taaksepäin. Koska Lapun liike ei ollut puolue, edellisissä vaaleissa siirtymää alkoi tulla Maalaisliitosta Kokoomukseen päin, koska Kokoomuksen ajateltiin olevan lähimpänä Lapuan liikkeen tavoitteita. Lapuan liikkeen ja IKL:n kannatus oli suurinta Etelä-Pohjanmaan talonpoikien keskuudessa. Tämä joukko oli tyytymätön Maalaisliiton politiikkaan, koska se perustui yhteistyölle myös demarien kanssa. Ensin siis siirtymä kohden Kokoomusta ja sitten kun IKL perustettiin, nämä Kokoomuksen uudet oikeistoradikaalit äänestäjät siirtyivät äänestämään IKL:ää, kun sellainen mahdollisuus vuoden 1933 vaaleissa tarjoitui. Mutta fasismin pohja oli luotu ja Lapuan liikkeessä ja synnyispesä oli Maalaisliiton vaikutusalueella Etelä-Pohjanmaalla.

Äärioikeiston syntyyn ja voimistumiseen vaikutti paitsi tyytymättömyys oikeiston yhteistyökuvioihin demarien kanssa myös USAn suuri lama. Etelä-Pohjanmaa oli Suomen vaurainta aluetta, mutta laman vuoksi puutavaratuotteiden kysyntä hiipui, mikä vahvisti tyytymättömyyttä myös taloudellisesta näkökulmasta.

Lue lisää

Maalaisliiton kuuden paikan menetys 1933 vaaleissa johtui vain osaksi IKL:stä. Ehdottomasti suurimman osan paikoistaan Maalaisliitto menetti uusille populistisille talonpoikaispuolueille Suomen Pienviljelijäin Puolueelle (3 paikkaa) ja Kansanpuolueelle (2 paikkaa). Nehän perustettiin nimenomaan protestiksi Maalaisliitolle siitä, ettei se tehnyt näkemystensä mukaan riittävästi pelastakseen maatilojen pakkohuutokaupoilta, jotka johtuivat pankkien vallasta pulakauden aikana.

https://urly.fi/3RhM

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuolue_(1932)

En oikein ymmärrä, mihin perustat väitteesi, että Maalaisliitosta olisi ollut aiemmin virtaa Kokoomukseen päin, kun samalla toteat, että 1930 vaaleissa Maalaisliiton kannatus oli pysynyt samana.

En ole myöskään törmännyt tietoon, että Etelä-Pohjanmaa olisi ollut 1900-luvun alkupuolella Suomen vaurainta aluetta. Teollisuus siellä taisi olla maan keskiarvoa vähäisempää, eivätkä puunmyynnilläkään voineet vaurastua, koska metsät sieltä oli hävitetty suureksi osaksi jo vuosikymmenet aiemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Maalaisliiton kuuden paikan menetys 1933 vaaleissa johtui vain osaksi IKL:stä. Ehdottomasti suurimman osan paikoistaan Maalaisliitto menetti uusille populistisille talonpoikaispuolueille Suomen Pienviljelijäin Puolueelle (3 paikkaa) ja Kansanpuolueelle (2 paikkaa). Nehän perustettiin nimenomaan protestiksi Maalaisliitolle siitä, ettei se tehnyt näkemystensä mukaan riittävästi pelastakseen maatilojen pakkohuutokaupoilta, jotka johtuivat pankkien vallasta pulakauden aikana.

https://urly.fi/3RhM

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuolue_(1932)

En oikein ymmärrä, mihin perustat väitteesi, että Maalaisliitosta olisi ollut aiemmin virtaa Kokoomukseen päin, kun samalla toteat, että 1930 vaaleissa Maalaisliiton kannatus oli pysynyt samana.

En ole myöskään törmännyt tietoon, että Etelä-Pohjanmaa olisi ollut 1900-luvun alkupuolella Suomen vaurainta aluetta. Teollisuus siellä taisi olla maan keskiarvoa vähäisempää, eivätkä puunmyynnilläkään voineet vaurastua, koska metsät sieltä oli hävitetty suureksi osaksi jo vuosikymmenet aiemmin.

Lue lisää

Vuoden 1930 vaalit olivat monessa suhteessa poikkeukselliset. Vaalituloksen kannalta oli merkittävää, että äänestysvilkkaus nousi kymmenisen prosenttia edellisistä vaaleista. Lyhyellä aikavälillä voi siten sanoa tai olettaa, että äänestysaktiivisuuden kasvu suuntautui Kokoomuksen hyväksi, mutta ei Maalaisliiton. Täytyy muistaa, että eduskunnan hajottamisen peruste oli ns. kommunistilakien jättäminen lepäämään yli vaalien. Vasemmistovastaisuus oli kasvussa ei vain Suomessa vaan ympäri Eurooppaa ja fasismi nosteessa. Oikeistoradikaaleille eli Lapuan liikkeen kannattajille ei ollut sopivaa poliittista liikettä ja Kokoomus koettiin liikkeen tavoitteiden kannalta sopivimmaksi. IKL:n perustaminen kanavoi äänet sitten myöhemmin sille.

Lapuan liikkeen synty sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle, joka oli maatalousvaltaista aluetta ja siten perinteistä Maalaisiliiton kannatusaluetta kuten edelleen nykyäänkin. Maalaisliitto ei vain puolueena yleisesti lähtenyt mukaan laajemmalti Suomessa fasismiin ei jyrkkään vasemmistovihaan. Tämä johti siihen, että sen politiikkaan tyytymättömät hylkäisivät puolueen. Tottakai puolueen kannatus voi silti pysyä samana, koska oli paljon niitäkin, jotka vastustivat fasismia myös ei-vasemmistolaisissa piireissä.

Etelä-Pohjanmaa oli erityisesti maatalousvaltainen alue ja sellaisena Suomein vaurainta. Maammehan oli kaikkiaan 1900-luvun alussa maa- ja metsätalousvaltaista. USAn lama heijastui metsätaloustuotteiden heikentyneeseen kysyntään. Se taas tarkoitti koko maa- ja metsätaloussektorin taloustilanteen heikentymistä laajemmalla alueella.

Ei edellä mainittuun Etelä-Pohjanmaan vaurausasiaan törmäämiseen vaadita Wikipedia-tietoihin perehtymistä syvällisempää tietoa. Ne tosin perustuvat tässä tapauksessa tutkittuun tietoon ja viitteet löytyvät jutusta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuanliike