Keskustan näkemys maaseudusta on jymähtänyt. Maaseutu nähdään kepulaisessa visiossa maatalouskeskeisenä. Otan nyt yhden mahdollisuuden, jota ei ole mielestäni maaseudulla riittävästi oivallettu. Se on maaseudulle mahdollisuus ja sen tukeminen voisi olla sitä parasta aluepolitiikkaa.
Kysymys on kesämökkiläisten asemasta. Osa maaseutukunnista kohtelee kesämökkiläisiä pääosin rahastuskohteina. Kiinteistöverot ovat suuria ja palvelut pieniä. Mutta poikkeuksia toki löytyy ja ymmärtääkseni Mäntyharju on yksi sellainen, joka oikein tavoittelee kesämökkiläisiä. Ihmisten eläköityessä entistä runsaammin kesäasumisen aika venyy helposti puolivuotiseksi ja mökillä voidaan käydä talvellakin.
Kesämökkiläisillä on luonnollisesti monenlaisia tarpeita ja he ovat tottuneet kaupungeissa hyvään palvelutasoon. Tässä olisi sauma myös maaseutuyrittäjille. Ensin kartoittaa palvelujen tarvetta ja sitten myydä niitä. Mieleen tulee heti rakennuspalvelut, ruokailupalvelut, ajanvietepalvelut, kunnossapitopalvelut ja vanhemmalle väelle jopa siivous- ja muut avustavat palvelut. Kuntien pitäisi omalta osaltaan älytä, että kesämökkiläiset ja muut matkailijat ovat kunnan elinehto eikä välttämätön paha, jota tulee pelkästään rahastaa. Kuntien pitäisi ymmärtää kilpailla näistä asukkaista, sillä he ovat usein varakasta väkeä.
Maaseutu - mahdollisuus
13
587
Vastaukset
- Wiljami
Keskusta haluaakin nähdä maaseudun heille pyhitettynä reservaattina. Maaseutu koostuu siis maatalousyrittäjistä ja kuntien palkoilla olevista kepulaisista virkamiehistä. Muita ei ole, vaikka heitä todellisuudessa on. Yrittäjiä, työntekijöitä ja niin pois päin.
Lukekaapa alla oleva uunilämpöinen Keskustanaisten liittokokouksen kannanotto. Kannanottohan on rouva Jäätteenmäen valmistelema. Sen mukaan maaseudun naisten hyvinvointi turvataan, kun maatalojen emännät ja kepulaiset kuntien virkanaiset pidetään hyvässä kunnossa.
============================
Näkökulma maaseutu
Keskustanaiset kiinnittävät huomiota maaseudun naisten elinoloihin. Henkinen hyvinvointi ja arjen sujuminen ovat keskiössä, kun tuetaan kuntahenkilöstön, alkutuotannon ja luottamushenkilöiden työskentelyä, jaksamista ja viihtymistä maaseudulla.
Hankkeet tai lyhytaikaiset projektit eivät riitä henkisen hyvinvoinnin takeeksi. Keskustanaiset edellyttävät selkeää lakia ja lain suomaa rahoitusta turvaamaan maaseudun pienyrittäjien ja maatalousyrittäjien kokonaishyvinvointia. Se on maaseudun asuttuna pysymisen perusehto.
EU asettaa rakenteellisia ja sisällöllisiä paineita maatalouden parissa työskenteleville. Jaksaminen on koetuksella, kun investointivaatimukset ovat mittavia ja tulevaisuutta leimaa epävarmuus direktiivien lisääntyessä tai muuttuessa jatkuvasti.
Tutkimusten mukaan (mm. Maria Härkki-Santala 2002) maatalouden tilastoissa päätoimisesti maatilalla toimivat naiset luokitellaan puolisoiksi, ei emänniksi, maatalousyrittäjiksi tai viljelijöiksi. On kiinnitettävä huomiota siihen, ettei ammatin tai työpanoksen tilastollinen näkymättömyys tekisi maataloudessa työskentelevää naista yhteiskunnallisesti näkymättömäksi. On myös huolehdittava siitä, että kuormittavan työn vastapainoksi syrjäistenkin alueiden naisilla olisi kunnan tarjoamia harrastusmahdollisuuksia.
Palkkatyössä maaseudun naiset ovat yhä riippuvaisempia julkisen sektorin hoiva- ja hoitotöistä, joissa tehostamis- ja säästötoimet vaikeuttavat työmahdollisuuksia. Luottamushenkilöt kamppailevat kuntatalouden säästötoimissa, ja niukkuuden tasapuolinen jako edellyttää maaseutukunnissa nopeaa reagointia ja kipeitäkin ratkaisuja. Yksittäisiä ihmisiä koskevien päätösten tulee olla inhimillisiä, perusteltuja ratkaisuja.
Arvokeskustelu tulee valtakunnan tasolla ja piireissä välittömästi suunnata konkreettiselle tasolle: muutospaineissa henkiset, hengelliset arvot, yhteisvastuu, yhteisöllisyys, valinnanvapaus, tasa-arvo ja välittäminen ovat uhattuina. Aloitteet sekä näkyvyys paikallis- ja valtakunnan mediassa ovat askel arvojen konkretisoitumiseen. Käytännön toimien ansiosta Keskustanaiset kasvattavat näkyvyyttään, joka motivoi ja sitouttaa maaseudun nuoretkin naiset toimintaan.
Maaseudun naisyrittäjyyden mahdollisuudet tulee turvata alueellisen ja taloudellisen tasa-arvon näkökulmasta. Tutkimusten mukaan naisten perustamat yritykset ovat pitkäikäisiä ja naisyrittäjien työllistämät työntekijät ovat useimmiten juuri naisia. Kansantalouden tilastoissa tulee näkyä myös maaseudun naisalojen lisä- tai liitännäiselinkeinojen tuoma panos. Naisyrittäjälainojen rahoitusta on lisättävä, myös sosiaali-, oikeus- ja työttömyysturvan tulee olla kautta maan tasavertaisuuteen perustuva. Mahdollisuus osallistua yrittäjäkursseille turvataan vain riittävin lomitus- ja opintososiaalisin eduin. Maaseudun naisten osuustoimintayrittäjyyteen on luotava entistä paremmat mahdollisuudet.
Suomen Keskustanaiset painottavat edustuksellisen demokratian merkitystä. Korjaamisen arvoinen epäkohta on naisten vähäinen osuus maatalousalan kannalta tärkeiden taloudellisten ja ammatillisten organisaatioiden päätöksenteko- ja johtotasolla.
Yhteistyötä ja vuorovaikutusta maaseudun ja kaupungin naisten välillä on syytä lisätä. Se kartuttaa sosiaalista pääomaa. Naisille maan eri osista on taattava mahdollisuus toimia keskenään tasavertaisina yhteiskunnallisina toimijoina, kuntalaisina, päättäjinä ja koti- tai palkkatyöntekijöinä.- KapiKorhonen
...ne toisaalla, kuten periaateohjelmassaankin puhuvat, että keskusta on kaikkien suomalaisten asiaa ajava yleispuolue!
Ps. Toivottavasti et pahastu, kun tuolla omassa avauksessani olen esittänyt myös Sinun vanhempia tekstejäsi? Todella hyviä, ja edelleen ajankohtaisia. Ilmeisesti esitykseni on kuitenkin liian pitkä kepulaisille - tai sitten liian kipeää tekevää totuutta - kun sitä ei ole kommentoitu. - Wiljami
KapiKorhonen kirjoitti:
...ne toisaalla, kuten periaateohjelmassaankin puhuvat, että keskusta on kaikkien suomalaisten asiaa ajava yleispuolue!
Ps. Toivottavasti et pahastu, kun tuolla omassa avauksessani olen esittänyt myös Sinun vanhempia tekstejäsi? Todella hyviä, ja edelleen ajankohtaisia. Ilmeisesti esitykseni on kuitenkin liian pitkä kepulaisille - tai sitten liian kipeää tekevää totuutta - kun sitä ei ole kommentoitu....vaan. Ne kirjoitukset ovat kokemuksia elävästä elämästä.
Wiljami
- Osku
Mielipidepankki on keksinyt taas mahtavan ajatuksen maaseudun pelastamiseksi. Tervetuloa hesalaiset tänne maaseudulle perustamaan palveluyrityksiä kaupunkilaisten lomailijoiden tarpeisiin. Meillä täällä maalla ei itsellämme ole aikaa sellaisiin hassutuksiin.
- KapiKorhonen
...asia on kuin sanot. Mainitsemasi Mäntyharju ilmeisesti on kesämökkiläisten kohtelussa myönteisiä poikkeuksia, kun siitä on tullut tietääkseni yksi kesämökkivaltaisimmista kunnista Suomessa. Toki siihen on vaikuttanut myös sen sijainti, ei ihan mahdottoman kaukana edes Helsingistä.
Perämeren rannalla, jossa meillä oli mökki vuosikymmenet, eri kuntien suhtautuminen mökkiläisiin oli kovin erilaista. Haukiputaan ei tarvinnut heistä paljon välittää, kun Oulun läheisyyden vuoksi ne pystyivät mökkiläiset kuitenkin pitämään, mutta Iissä mökkiläisiä arvostettiin jo enemmän ja Kuivaniemellä vielä enemmän. Kauppapalvelut tosin etääntyivät sielläkin koko ajan, mutta sitä ei voida kuntien viaksi lukea.
Wiljamin esittämä keskustanaisten uunituore kannanotto kertoo selvällä kielellä siitä, minkä keskusta näkee maaseudulla tärkeimmäksi. Eli näkemys on todella "jymähtänyt", kuten sanot.
Ps. Toivottavasti et pahastu, kun tuolla omassa avauksessani olen esittänyt myös Sinun vanhempia tekstejäsi? Todella hyviä, ja edelleen ajankohtaisia. Ilmeisesti esitykseni on kuitenkin liian pitkä kepulaisille - tai sitten liian kipeää tekevää totuutta - kun sitä ei ole kommentoitu.- sitä sitten täytyy
perustaa niitä suuryrityksiä kun ei pienyrittäjät kelpaa.
- oivahärkönen
... noita "asiantuntijan" neuvojaan Suomen maaseudusta. Ja hänen hengenheimolaisensa KKK ja Viljami säestävät. Kenelläkään heillä ei tunnu olevan hallussaan todellista aihepiirin tuntemusta; on vain vilkas koklipiläinen mielikuvitus.
- kuultuna
tuossa et maininnut yhtään mitään sellaista uutta ajatuksen tynkää jota ei olisi jo toteutettu tai vähintään kokeiltu. Vaihtelevalla menestyksellä eri puolilla Suomea.
Laitetaan vaikka yksi linkki jotta valkenisi tieto sinullekkin etkä jankuttaisi tuota yhtä samaa juttua.
http://www.savonranta.fi/tyojamokki.htm
Lopuksi pieni kysymys kun sinä olet innokkaasti ajanut pieniä tiloja niin mikä se keskikoko olisi oikea, se mikä 30-luvulla vaiko se mikä oli 60-luvulla?Savonrannassa onkin jo oivallettu asiaa. Sanoinkin, että jossain on mutta monin paikoin ei. Menestys riippuu myös paljon siitä, kuinka painokkaasti asiaan kunnassa ja yrittäjätoiminnassa paneudutaan. Kun joku asia lyö itsensä läpi se leviää kulovalkean tavoin. Näin on kaupungeissa käynyt esim. yksityisen turvabisneksen kohdalla ja huoltomiespalveluissa. Mutta varmasti asennepuolella on vielä paljon tehtävää, mistä esimerkiksi käy tässä ketjussa nimimerkki Oskun mielipide.
En ole ajanut innokkaasti pientiloja. Pikemminkin olen sanonut niin päin, että suuria investointeja vaatija ja kannattamaton tehomaatlous ei sovellu Suomen oloihin. Se aiheuttaa vain velkaantumista, autioitumista ja huonompaa ruokaa kuin ennen. Olen tarjonnut vaitoehdoksi monipuolisuutta. Päätoiminen maatalousyrittäminen voisi silloin olla monialayrittämistä, jossa yhdistyy jokaiselle vuodenajalle sopivia toimintoja (tällainen esimerkki oli tv:ssä, jossa omenatilaan oli yhdistetty viininvalmistusta ja joitaisn muita jatkojalostustuotteita, maatilamatkailua, metsätaloutta sekä vähäinen määrä viljanviljelyä, mikä oli perua siitä, että tila oli aiemmin kokonaan viljatila. Tällä reseptillä tilan kannattavuus oli isännän mukaan kohentunut monta pykälää.
Osa maatalousyrittämisestä voisi olla sitten osa-aikaista, enemmän sivuelinkeino kotitarpeisiin ja lähiseudun markkinoille. Tähän ei voida tietysti ykskaks kääntyä, kun väärä suunta aikoinaan valittiin, vaan muutoksen on tapahduttuva vähän kerrassaan.
Ja nyt tullaan tuohon kysymykseesi. Minun maaseutuvisiossani tilakokoa ei tule lyödä edeltä käsin lukkoon, vaan yrittäjyyden muoto ratkaisee sen. Joka tapauksessa malli johtaisi nykyistä pienempiin tilakokoihin, jos toimeentulon päälähde olisi muualla kuin maataloudessa. Kun maataloudessa vähennettäisiin bulkkituotantoa ja painotettaisiin enemmän parempi katteisia erikoistuotteita, tilakoot myös pienenisivät. Toisaalta luomutuotanto sopii hyvin Suomen oloihin ja peltoalaa vaativa tuotantosuunta taas kasvattaisi tilakokoja. Toiminnan luonne siis määrää tilakoon suuruuden, mitään iahnnemittaa ei ole. Kokonaisuudessaan tällainen malli kuitenkin johtaisi asutuksen tiiviyden lisääntymiseen, mikä on minusta tavoiteltavaa.- on niin
Mielipidepankki kirjoitti:
Savonrannassa onkin jo oivallettu asiaa. Sanoinkin, että jossain on mutta monin paikoin ei. Menestys riippuu myös paljon siitä, kuinka painokkaasti asiaan kunnassa ja yrittäjätoiminnassa paneudutaan. Kun joku asia lyö itsensä läpi se leviää kulovalkean tavoin. Näin on kaupungeissa käynyt esim. yksityisen turvabisneksen kohdalla ja huoltomiespalveluissa. Mutta varmasti asennepuolella on vielä paljon tehtävää, mistä esimerkiksi käy tässä ketjussa nimimerkki Oskun mielipide.
En ole ajanut innokkaasti pientiloja. Pikemminkin olen sanonut niin päin, että suuria investointeja vaatija ja kannattamaton tehomaatlous ei sovellu Suomen oloihin. Se aiheuttaa vain velkaantumista, autioitumista ja huonompaa ruokaa kuin ennen. Olen tarjonnut vaitoehdoksi monipuolisuutta. Päätoiminen maatalousyrittäminen voisi silloin olla monialayrittämistä, jossa yhdistyy jokaiselle vuodenajalle sopivia toimintoja (tällainen esimerkki oli tv:ssä, jossa omenatilaan oli yhdistetty viininvalmistusta ja joitaisn muita jatkojalostustuotteita, maatilamatkailua, metsätaloutta sekä vähäinen määrä viljanviljelyä, mikä oli perua siitä, että tila oli aiemmin kokonaan viljatila. Tällä reseptillä tilan kannattavuus oli isännän mukaan kohentunut monta pykälää.
Osa maatalousyrittämisestä voisi olla sitten osa-aikaista, enemmän sivuelinkeino kotitarpeisiin ja lähiseudun markkinoille. Tähän ei voida tietysti ykskaks kääntyä, kun väärä suunta aikoinaan valittiin, vaan muutoksen on tapahduttuva vähän kerrassaan.
Ja nyt tullaan tuohon kysymykseesi. Minun maaseutuvisiossani tilakokoa ei tule lyödä edeltä käsin lukkoon, vaan yrittäjyyden muoto ratkaisee sen. Joka tapauksessa malli johtaisi nykyistä pienempiin tilakokoihin, jos toimeentulon päälähde olisi muualla kuin maataloudessa. Kun maataloudessa vähennettäisiin bulkkituotantoa ja painotettaisiin enemmän parempi katteisia erikoistuotteita, tilakoot myös pienenisivät. Toisaalta luomutuotanto sopii hyvin Suomen oloihin ja peltoalaa vaativa tuotantosuunta taas kasvattaisi tilakokoja. Toiminnan luonne siis määrää tilakoon suuruuden, mitään iahnnemittaa ei ole. Kokonaisuudessaan tällainen malli kuitenkin johtaisi asutuksen tiiviyden lisääntymiseen, mikä on minusta tavoiteltavaa.byrokraattista toimintaa että se alkaa pikku hiljaa näivettymään ja tämä johtuu siit että Suomessa ei haluta maksaa sitä luomulisää joka olisi tarpeen jotta kustannukset saataisiin katettua.
Kuitenkin eräs tuttu italialainen kaveri kerran mainitsi että tämä Suomen tavanomainentuotanto lähestulkoon vastaa sitä mitä Italiassa kutsutaan luomuksi.
Onko hän oikeassa sitä en tiedä, koska en ole Italiassa käynyt, kun taas hän oli työskennellyt molemmissa maissa maatiloilla.
väärästä suunnasta vain sen verran että sitä se sota teettää ja sen aiheuttama nälkä.
- Jaba_43
Mäntyharju ja Pertunmaa ovat esimerkillisiä kuntia siinä, miten ne ovat ottaneet huomioon kesämökkiläisten asiat ja palvelun.
Ehkä siihen vaikuttaa sekin, että kunnat sijaitsevat yhden Suomen vilkkaimman lomareitin kahden puolen ja ovat jo kauan sitten oppineet palvelemaan myös ohikulkevia matkailijoita.- meilläpäin
on ruvettu järjestämään palveluita elokuvantekijöille. Ja samalla kertaa menee myös mainoskuvauksetkin. ja monet muut samaan katekoriaan kuuluvat asiat.
Eli jos sinulla paljon rahaa ja idea on olemassa paikka jossa sen voit teettää vaikka tilaustyönä.
Mutta jos sinulla vähemmän rahaa niin saat itsellesi välineistöä ja muuta apua kun teet sen filmisi.
Eipä enää tarvitse mennä kotikulmilta kaus kun näkee Suomen näyttelijöiden kerman. Tosin tuo kerma on aika ohut mutta ei se menoa haittaa.
- Huomailija
Ainakin kymmenen vuotta on pienessä kunnassa jossa asun tehty suosittelamallasi tavalla menestyksekkäästi. Hienoa, että sinäkin huomasit tämän mahdollisuuden.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1501489
- 104921
- 75733
- 51625
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa15583ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40514Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m157476Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..44472- 26409
Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;185402