Muistutus vielä tämän illan maatalouspolitiikkaa ja kehitysmaaongelmia koskevasta dokumentista "pysyvästi pohjalla". Yllättäkää keput rohkeudella itsenne ja uskaltakaa katsoa ohjelma avarin mielin ja sydämin.
Muistutus vielä
9
492
Vastaukset
- jälkeen...
Kun sitten saarnat on kuultu ja itsekukin omissa ennakkoluuloissaan saanut uskonvahvistusta, ei kannata sulkea telkkua. FST esittää myös toisen ajatuksia herättävän ohjelman, nimittäin aika tarkasti historiaan tukeutuvan fiktion Ivar Kreugerista, joka jo 20-luvun mittaan teki samantapaisia katalia keinottelutemppuja, joita nyt juppimaailmassa pidettäisiin tyylipuhtaan sijoitusgurun neroutena.
Sitten sietää miettiä mitä me olemme tämän maailman kreugereista oppineet. Ovatko nykyiset kreugerimme oikeita ihmisiä sanomaan ettei maataloutta saa yhteisestä kassasta tukea? Voiko maailman rakentaa rahatalouden lakien varaan? Onko "kehitys" sitä että toimintadraivin riivaamat talouskiihkoilijat saavat luvan pudottaa maan hiljaiset pois kelkasta? Miten yhteensovittamattomat yhtälöt rahaohjasteisen globaalitalouden synnyttämän ja syventämän eriarvoisuuden ja inhimillisen elämän tarvitsemien perustarpeiden välillä ratkaistaan?
Dokumenttien lisäksi asioihin voi paneutua myös kirjallisuuden kautta. Näin näkökulmat eivät jää toimittajien poleemisten heittojen tasolle. Ivar Kreugeria koskien suosittelen mm.
Robert Shaplenin kirjoittamaa elämänkertateosta ja Kreugerin naisystävän, oikealta nimeltään Ingeborg Eberthin muistelmaa Mitt samliv med Ivar Kreuger. Jälkimmäisessä on kivoja kuviakin, kuten Ivar poseeraamassa ovelannäköisenä Amerikassa kolkkahattu päässään, kun hänet oli (kunnia)tohtoroitu taloustieteessä. Mitähän lie mies miettinyt? - KapiKorhonen
...ja katson huomenna, kun nyt katselen toisella silmällä noita yu-mc-kisoja ja samalla hieman surffailen vielä hetken täällä.
- Korhosen erektio
vanhus.
- Muistuttaja
Katso, ja totea. Kehitysmaissa kannattaa tuottaa ruokaa omiin tarpeisiin. Mikään maa missään ei ole rikastunut maataloustuotteita myymällä. Kehitysmaiden erityisesti pitää tuottaa itse ruokansa. Nälänhätä vaanii.
Kehitysmaiden pitää löytää menestyksensä jostain muualta kuin ruoantuotannosta. Jos suuryritykset ryhtyvät ruoantuotantoon kehitysmaiden hedelmällisillä alueilla tarkoittaa se yhä syvenevää nälänhätää tai maaorjuutta.
Köyhillä alueilla täytyy löytyä muita keinoja kuin maataloustuotteiden myynti ulospäin: se vain lisää köyhyyttä. - kaksinen
Tyypilliseen tapaan tämäkin dokumentti jätti talousajatteluun liittyvät avainkysymykset koskettelematta. Tosin valkoisten aukkojen olemassaolo dokumentoitiin haastattelemalla europoliitikkoja, jotka eivät osanneet selittää, mikä maataloustuet ja ylituotannon selittää.
Katsojan oli vain pakko todeta, ettei taustalla vaikuttavilla voimilla ole nimeä. Selvimmällä tavalla nämä taustalla vaikuttavat voimat tulivat näkyville, kun todettiin, että kehitysmaille annettavat tuet ja luotot sisältävät reunaehtona mm. sen etteivät nämä maat saa suojautua eurooppalaisen ylituotannon dumppausmyynniltä suojatulleilla. Tällaiset voimat eivät ole poliittisia, ne ovat markkinavoimia.
Varsinaiset avainkysymykset, esimerkiksi kysymys siitä miten hinnanmuodostukset uudelleenjärjestäytyisivät jos eurooppalaista maataloutta ei tuettaisi, ovat tietenkin mahdottomia vastattaviksi. Silti nämä kysymykset kuuluvat ongelmatiikan kokonaiskuvaan, eikä niitä olisi pitänyt ohittaa. Dokumentti olisi tavoittanut reaalitodellisuuden vasta jos siinä olisi selvästi eksplikoitu että korjaavat poliittiset toimet olisivat laukauksia pimeään.
Terveen kehityksen vaihtoehtoahan ei toistaiseksi ole tarjolla. Mitä tehokkaammin rahaohjasteisen talouden pyörät saadaan pyörimään, sitä enemmän köyhiä. Kuinka monta köyhää kuolisi lisää?
Nyt operoitiin näennäisillä vastakohtaisuuksilla. Asetettiin vastakkain eurooppalaiset tukia saavat viljelijät ja kehitysmaiden nälkäongelma. Tosiasiassa globaalitalouden vaikutukset ovat sellaisia, etteivät nämä valinnat ole vaakakupeissa. Vaakakupissa ovat joko toimiminen talousajattelun sanelemilla eväillä, tai sitten selvä yritys järjestää maailman asiat muiden kuin taloudellisten kannattavuuslaskelmien mukaan.
Kehitysmaiden velkaannuttamisesta ja kauppajärjestöjen sekä WBn ja IMFn roolista ns. "kehitysyhteistyön" nimissä tehdyssä riistossa antaa tämäniltaista dokumenttia sata kertaa paremman kokonaiskuvan esim. Michel Chossudovskyn kirja Köyhyyden globalisointi.
Kuten tuolla toisaalla on sanottu, Bob Geldofin viikonvaihteessa järjestämiä live 8 -konsertteja seurasi noin kaksi miljardia ihmistä ympäri maapalloa. Poliittisten johtajien on luultavasti ennen pitkää pakko reagoida jotenkin siihen kasvavaan paineeseen, joka heidän hurskastelevalle mutta kuolemaa tuottavalle puuhastelulleen maailman kansalaismielipiteen taholta asetetaan. Suuryhtiöiden toiminta on saatava taustalta esiin, läpinäkyväväksi. Mutta tietysti liberalistinen markkinatalous tarvitsee hämäryytensä -- juuri tuon valkean läiskän johon poliitikotkin päätöksiään selittäessään käsiään levitellen ja tekopyhän neuvottomina viittaavat.
Kuten sanottu, kehitysmaiden velkoihin liittyy tietty aidolle markkinataloudelle täysin päinvastainen piirre. Kehitysmaat on velkaannutettu, jotta niiden raaka-aineet ja työvoima voitaisiin riistää. Nyt monet kehitysmaat ovat tilanteessa, josta niillä ei ole koskaan todellista mahdollisuutta selvitä. Ne on ripustettu velkakoukkuun, ja talouskoneisto lypsää ne tyhjiin.
Tämä viesti on tyly. Ja viesti on tyly nimenomaan niille, jotka pitävät omaa toimintaansa lainakauppiaina legitiiminä, vaikka kysessä on de facto hallitseminen velan avulla. Ja kysymys on vieläpä "edistyksen" nimiin verhotusta täydellisestä sanelupolitiikasta. Siis taloustyranniasta.Se, etteivät kehitysmaat saa suojautua dumppaukselta johtuu myös politiikasta, ei vain markkinavoimista. Markkinavoimat varmasti painostavat tässä poliitikkoja, mutta kumpiakin siinä prosessissa tarvitaan, kun halutaan esim. sitoa luottojen anto ja markkinoiden suojaamisen kielto yhteen pakettiin.
Kyllä dokumentissä käsiteltiin sitä, miten korjaavat toimet vaikuttaisivat. Tosin hyvin vaisusti. Esim. ghanalaiset haastateltavat kertoivat, että heidän maataloutensa oli aiemmin suhteellisen kannattavaa. Silloin EU:n ylituotantoruoka ei ollut vielä löytänyt tietään Ghanaan. Samoin Dominikaanisen tasvallan osalta trendi oli lehmien lahtaaminen kannattamattomuuden lisääntyessä. Jos kerran lahdattavien lehmien määrä vain lisääntyy, on olettavaa, että aiemmin lehmiä käytettiin muihin tarkoituksiin kannattavasti kuin lihakarjaksi.
Jos maataloudessa tehdään korjaavia toimia kehitysmaiden näkökohdat huomioiden, se merkitsee sinun mielestäsi rahavallan kasvua ja köyhyyden lisääntymistä. Tällainen käsitys on myös laukaus pimeään, koska ei siitä ole mitään näyttöä. Onhan jo nyt sellainen tilanne, että suuryritykset voisivat ottaa ghanalaiset kainaloonsa ja tuottaa maailmalle halpaa ruokaa halvalla työvoimalla, mutta niin ei ole Ghanassa käynyt. Miksi sellainen kehitys olisi jotenkin välttämättömyys, jos EU purkaisi protektionisminsa.
EU:n maatalouspolitiikka ja kehitysmaiden talousongelmat eivät ole mitään näennäisvastakohtaisuuksia. Ne ovat tämän päivän reaalista todellisuutta, joka kävi dokumentista hyvin esille. Juuri eilen Afrikan maat sattumalta antoivat kokouksessaan yhteisen julkilausuman, jossa EU:ta kehotettiin luopumaan maataloustuista. Ainakin nämä köyhät maat itse näyttävät pitävän EU:n maataloustukia paljon suurempana köyhyyden uhkana kuin kansainvälisten suuryritysten toimintaa. Itse asiassa eilisestäkin dokumentistä kävi ilmi, että EU:n maatalouspolitiikka mahdollistaa sellaisten suuryritysten kuin Arlan ja Daniscon suuret voitot.
EU:n maatalouspolitiikka on osa mainitsemaasi taloustyranniaa. Jostain on purku aloitettava ja kipein kysymys kehitysmaiden silmissä on juuri heidän oman maataloutensa kurjistaminen.- huomautus
Mielipidepankki kirjoitti:
Se, etteivät kehitysmaat saa suojautua dumppaukselta johtuu myös politiikasta, ei vain markkinavoimista. Markkinavoimat varmasti painostavat tässä poliitikkoja, mutta kumpiakin siinä prosessissa tarvitaan, kun halutaan esim. sitoa luottojen anto ja markkinoiden suojaamisen kielto yhteen pakettiin.
Kyllä dokumentissä käsiteltiin sitä, miten korjaavat toimet vaikuttaisivat. Tosin hyvin vaisusti. Esim. ghanalaiset haastateltavat kertoivat, että heidän maataloutensa oli aiemmin suhteellisen kannattavaa. Silloin EU:n ylituotantoruoka ei ollut vielä löytänyt tietään Ghanaan. Samoin Dominikaanisen tasvallan osalta trendi oli lehmien lahtaaminen kannattamattomuuden lisääntyessä. Jos kerran lahdattavien lehmien määrä vain lisääntyy, on olettavaa, että aiemmin lehmiä käytettiin muihin tarkoituksiin kannattavasti kuin lihakarjaksi.
Jos maataloudessa tehdään korjaavia toimia kehitysmaiden näkökohdat huomioiden, se merkitsee sinun mielestäsi rahavallan kasvua ja köyhyyden lisääntymistä. Tällainen käsitys on myös laukaus pimeään, koska ei siitä ole mitään näyttöä. Onhan jo nyt sellainen tilanne, että suuryritykset voisivat ottaa ghanalaiset kainaloonsa ja tuottaa maailmalle halpaa ruokaa halvalla työvoimalla, mutta niin ei ole Ghanassa käynyt. Miksi sellainen kehitys olisi jotenkin välttämättömyys, jos EU purkaisi protektionisminsa.
EU:n maatalouspolitiikka ja kehitysmaiden talousongelmat eivät ole mitään näennäisvastakohtaisuuksia. Ne ovat tämän päivän reaalista todellisuutta, joka kävi dokumentista hyvin esille. Juuri eilen Afrikan maat sattumalta antoivat kokouksessaan yhteisen julkilausuman, jossa EU:ta kehotettiin luopumaan maataloustuista. Ainakin nämä köyhät maat itse näyttävät pitävän EU:n maataloustukia paljon suurempana köyhyyden uhkana kuin kansainvälisten suuryritysten toimintaa. Itse asiassa eilisestäkin dokumentistä kävi ilmi, että EU:n maatalouspolitiikka mahdollistaa sellaisten suuryritysten kuin Arlan ja Daniscon suuret voitot.
EU:n maatalouspolitiikka on osa mainitsemaasi taloustyranniaa. Jostain on purku aloitettava ja kipein kysymys kehitysmaiden silmissä on juuri heidän oman maataloutensa kurjistaminen.>> Se, etteivät kehitysmaat saa suojautua dumppaukselta johtuu myös politiikasta, ei vain markkinavoimista.
>> EU:n maatalouspolitiikka on osa mainitsemaasi taloustyranniaa.
Tässä se asia on summattuna. Se mikä on politiikkaa ja mikä taloutta voidaan ilmaista enää erillisillä lauseilla, jotka joskus saattavat vieläpä näyttää toistensa vastakohdilta. Mutta siinä tavassa jolla hahmotamme todellisuutta paradigmat kutoutuvat yhteen, ja seurauksena on sitten esimerkiksi se ettei EUn maataloustukien olemassaoloa pystytä millään tasolla selittämään.
Olet mielestäni väärässä siinä että haluat nähdä maataloustuet erillisenä ongelmana, joka voitaisiin ratkaista poliittisilla päätöksillä. Näin ei ole, ja siksi poliittisia päätöksiä saadaan odottaa. Kysymys on jostain paljon laajemmasta ja painavammasta. Taustalla on se tapa jolla taloutta ajatellaan. Politiikan roolin jatkuva kapeneminen ja todellisen vallan siirtyminen taloudellisille toimijoille on niin vahva trendi, että yksittäiset poliittiset päätökset jäävät siinä tosiasiassa merkityksettömiksi.
Asioita voisi kuitenkin nimittää niiden oikeilla nimillä. EU on taloudellisten pyrkimysten, ei eurooppalaisten ihmisten instituutio. Ranskan maanviljelijät ovat täsmälleen oikeassa kun vaativat eu-poliitikoilta tukea ammatilleen. He ovat reaalisen työn tekijöitä, ja heille on luontaista kokea että heillä on vastassaan mitään muuta kuin rahaa ymmärtämätön talouskoneisto. Vastakohtaisuudet ovat nämä sillä tasolla. Ja maanviljelijät ovat tässä kokemuksessaan aivan oikeassa. Rahaa on vastustettava, koska rahatalous ei muodosta järjestelmää joka järjestäisi ihmisten elämän.
Se että ranskalaiset viljelijät vastustavat EUn tukien leikkauksia voidaan tietysti poliittisen käsitteenmuodostuksen tasolla asettaa toiseen vaakakuppiin ja esittää, että toisessa vaakakupissa tällöin on kehitysmaiden köyhyys. Nämä ovat kuitenkin näennäisiä vastakohtia. Todellisuudessa ovat vastakkain vain raha ja ihmiselämä, raha ja veri, kuten Spengler asian ilmaisi.
Jos kaikkea ajatellaan taloudellisin paradigmoin, todellisuudesta muodostuu juuri sellainen etujen viidakko, joka lakeineen määrää käytännössä kaikkea mutta jota ei voida käsitteellisesti jäljittää. Tällaisessa tilanteessa pitäisi pyrkiä siihen että nimitettäisiin asioita oikein. Ei esim. pidä puhua lainanotosta tai velasta silloin kun kyse on hallitsemisesta velan avulla. Tämä on yksi tapa jolla käytännössä valtaa pidetään, ja mitä mahdollisuuksia politiikalla on, ellei asioita ole edes nimetty niin että ne kuvaavat todellisuutta?
Jos sinä kannatat sitä että markkinaliberalismilta katkotaan kädet ja että politiikka nostetaan taas todelliseen valtaan, sinunkin kannattaisi käyttää sellaisia käsitteitä, jolla tämän pyrkimyksesi paremmin ilmaisisit. Aseta esim. markkinatalous ja kapitalismi vastakkain - ne ovat tässä maailmanjärjestyksessä todellisia vastakohtia. Tai asetu politiikan puolelle - ole siis suunnitelmatalouden kannattaja.
Nyt harhailet käsitesekaannuksessa, jossa sen enempää selvä esittäminen kuin ajatteleminenkaan ei ole mahdollista. - paremmin..
huomautus kirjoitti:
>> Se, etteivät kehitysmaat saa suojautua dumppaukselta johtuu myös politiikasta, ei vain markkinavoimista.
>> EU:n maatalouspolitiikka on osa mainitsemaasi taloustyranniaa.
Tässä se asia on summattuna. Se mikä on politiikkaa ja mikä taloutta voidaan ilmaista enää erillisillä lauseilla, jotka joskus saattavat vieläpä näyttää toistensa vastakohdilta. Mutta siinä tavassa jolla hahmotamme todellisuutta paradigmat kutoutuvat yhteen, ja seurauksena on sitten esimerkiksi se ettei EUn maataloustukien olemassaoloa pystytä millään tasolla selittämään.
Olet mielestäni väärässä siinä että haluat nähdä maataloustuet erillisenä ongelmana, joka voitaisiin ratkaista poliittisilla päätöksillä. Näin ei ole, ja siksi poliittisia päätöksiä saadaan odottaa. Kysymys on jostain paljon laajemmasta ja painavammasta. Taustalla on se tapa jolla taloutta ajatellaan. Politiikan roolin jatkuva kapeneminen ja todellisen vallan siirtyminen taloudellisille toimijoille on niin vahva trendi, että yksittäiset poliittiset päätökset jäävät siinä tosiasiassa merkityksettömiksi.
Asioita voisi kuitenkin nimittää niiden oikeilla nimillä. EU on taloudellisten pyrkimysten, ei eurooppalaisten ihmisten instituutio. Ranskan maanviljelijät ovat täsmälleen oikeassa kun vaativat eu-poliitikoilta tukea ammatilleen. He ovat reaalisen työn tekijöitä, ja heille on luontaista kokea että heillä on vastassaan mitään muuta kuin rahaa ymmärtämätön talouskoneisto. Vastakohtaisuudet ovat nämä sillä tasolla. Ja maanviljelijät ovat tässä kokemuksessaan aivan oikeassa. Rahaa on vastustettava, koska rahatalous ei muodosta järjestelmää joka järjestäisi ihmisten elämän.
Se että ranskalaiset viljelijät vastustavat EUn tukien leikkauksia voidaan tietysti poliittisen käsitteenmuodostuksen tasolla asettaa toiseen vaakakuppiin ja esittää, että toisessa vaakakupissa tällöin on kehitysmaiden köyhyys. Nämä ovat kuitenkin näennäisiä vastakohtia. Todellisuudessa ovat vastakkain vain raha ja ihmiselämä, raha ja veri, kuten Spengler asian ilmaisi.
Jos kaikkea ajatellaan taloudellisin paradigmoin, todellisuudesta muodostuu juuri sellainen etujen viidakko, joka lakeineen määrää käytännössä kaikkea mutta jota ei voida käsitteellisesti jäljittää. Tällaisessa tilanteessa pitäisi pyrkiä siihen että nimitettäisiin asioita oikein. Ei esim. pidä puhua lainanotosta tai velasta silloin kun kyse on hallitsemisesta velan avulla. Tämä on yksi tapa jolla käytännössä valtaa pidetään, ja mitä mahdollisuuksia politiikalla on, ellei asioita ole edes nimetty niin että ne kuvaavat todellisuutta?
Jos sinä kannatat sitä että markkinaliberalismilta katkotaan kädet ja että politiikka nostetaan taas todelliseen valtaan, sinunkin kannattaisi käyttää sellaisia käsitteitä, jolla tämän pyrkimyksesi paremmin ilmaisisit. Aseta esim. markkinatalous ja kapitalismi vastakkain - ne ovat tässä maailmanjärjestyksessä todellisia vastakohtia. Tai asetu politiikan puolelle - ole siis suunnitelmatalouden kannattaja.
Nyt harhailet käsitesekaannuksessa, jossa sen enempää selvä esittäminen kuin ajatteleminenkaan ei ole mahdollista.otsikon mukaista, kun sinäkin kommentoisit suoraan aina tähän kenttään, etkä vetäisi tietokoneen muistista aina jotain samaa pitkää paskaa!!
- niin nopea,,
paremmin.. kirjoitti:
otsikon mukaista, kun sinäkin kommentoisit suoraan aina tähän kenttään, etkä vetäisi tietokoneen muistista aina jotain samaa pitkää paskaa!!
että se meni väärään osoitteeseen!
Tarkoitin Mielipidepankille :))
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1621374
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä39956Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad38695- 14620
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä28602Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46597- 28588
Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver19580Ajatteletko ollenkaan minua
Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott30557Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .17543