Valoa kannettiin säkillä sisään

En ole kuullutkaan mistään metsittämispalkkiosta. Sinä tunnut tietävän, joten kerro niistä. Liittyivätkö jotenkin hiilinieluihin?

Nyt maanviljelyä laajennetaan, on ruokapula maailmalla. Samoin kotimaan täytyy täyttää omavaraisuus -huoltovarmuus, se ei täyty ilman maanviljelyksen lisäämistä. Otetaan vaikka peruna, nyt Putin sanoi Venäjällä olevan peruna pula. Meillä Suomessa perunaa vielä riittänyt, ja ulkomailtakin tuotu täytteeksi. Viljoissa ei meillä oman maan kasvatus riitä kaikkiin viljalajeihin. kananmuna vajakkia on mm Yhdysvalloissa, Kiinaan viedään sianlihaa jne. Vastaavasti meille tuodaan ruokatarvikkeita. mm maissia.

Ruokaöljyjä saadaan joitakin omasta maastakin. Rypsi ja rapsi yleisimpiä. Rypsi on nauriin alalaji, kun taas rapsi on lantun alalaji. Ravitsemuksellisesti rypsi ja rapsi ovat tasaveroisia. Paljon kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja, ns. pehmeää rasvaa, mikä mm. pienentää haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Lisäksi rypsiöljy on elimistölle välttämättömien omega-3- ja omega-6-rasvahappojen lähde.
esim. Oliiviöljy ei sovi hyvin kevyen paistamiseen, koska se ei anna tarpeeksi makua tai aromia. Se on parempi käyttää öljyjä, joilla on alhaisempi hapetusraja, ja jotka antavat ruoalle runsaasti makua ja aromia. Oliiviöljyä ei myöskään suositella friteeraukseen (uppopaistamiseen). Öljyistä kannattaa valita se, jossa on vähiten tyydyttynyttä rasvaa ja paljon omega-3:a. Pellavansiemenöljysusä omega-kolmosia on yli puolet, mutta se on lähinnä nautiskeluöljy, eikä siinä voi paistaa. Arkiruoan kannalta paras on rypsiöljy, jossa tyydyttynyttä rasvaa on vain 6 prosenttia ja omega-3:a 11 prosenttia.


Välttämättömät rasvahapot saa, kun aikuinen syö rypsiöljyä pari ruokalusikallista päivässä. Minä teen näin jokapäivä pari ruokkalusikallista suoraan pullosta lusikalle ja sopivalle annoskorkille. Rypsiöljy säilyy pitkään huoneenlämmösssä. Rypsiöljyä monenkin sorttista, ns "neitsytöljy" parasta näin pullosta, mutta paistamiseen sitten kirkkaampi -puhdistettu. kestä yhtä korkeita lämpötiloja kuin puhdistetut rypsiöljyt. Kylmäpuristettuja oliiviöljyjä, kuten ekstra-neitsytoliiviöljyä, tulisi paistamisen aikana kuumentaa maltillisesti, jotta sen maku ja ravintoaineet säilyvät.

Puhdisttu rypsiöljy on mauttomampaa kuin ns "neitsytöljy -puristettu, jossa makuja enemmän, ei nyt kitkerää haitalle asti, vanhetessaan tulee huonompaa tunkkaista makua.
KERRON NÄMÄ IHAN OMASTA KOKEMUKSESTA, KUN OLEN OLLUT TÄMÄNKIN ÖLJYN KÄYTTÄJÄ PITKÄÄN. Vaimo tekee munkki ym paistamiset rypsiöljyllä, jota voi sekoittaakin rapsiöljyyn ym, puhdistetuilla, ne kestää lämpöä paremmin. Käsittää miksi esim. ranskanperunat tulee nopeasti öljyssä kun kiemismispiste korkeampi mitä vedessä on. Aina oma mallinsa tehdä iso erä öljyä paistamiseen, täytyy sitetn sama öljy hyödyntää muutenkin paistamisilla. mm lihaakin voi oppopaistamisella tehdä, kalaa jne. Paistipannulla jos laittaa voi nokareen lisäksi, voi lisää hyvää makua.

Nämä asiat tulee ajan kanssa esille mitä ja miten hyvä käyttää, rasvan kanssa aina varoa sen kuumaa olemusta paistamisessa, yli 200 astettakin. Ja jos liikaa lämpenee voi kaasut sytyttää koko paistin astian palamaan, siksi sammutus peite olla saatavilla heti vieressä.

Maalaisliitto oli paha tulehdus ja Kepu on syöpä.

!960- luvun loppupuolella ,aksettiin samanaikaisesti sekä pellonraivauksesta että -paketoinnista.

Todella hulluksi on asiat menneet ituhippien älämöidessä...

Kepulit pisti Suomen peltoa suuret määrät pakettiin / pusikoitumaan / metsittymään jo 1970 - luvun alussa. Peltopinta-ala pienenee jatkuvasti mm. rakentamisen takia.

Samalla raivataan uutta peltoa ja kaadetaan metsää pois. Paljonkohan "päästöjä" syntyy vaikkapa 20 hehtaarin uudispellon raivauksesta? Puusto poistetaan, kuntta ja muu kannokko samoin. Risukko ja kannot pusketaan aumoihin vuosiksi mätänemään jne. Lopuksi sitä lähes mullatonta aluetta ojitetaan, kivetään ja muokataan vuosikaudet, samalla koettaen viljellä jotain kaurantynkää.

Ehkä 10-15 vuoden jälkeen kantoaumat ovat maatuneet ja lahoneet riittävästi, jolloin ne levitetään alueelle, joka vähitellen alkaa muistuttaa peltoa. Tämä kaikki tehdään koneellisesti, eli polttoainetta palaa satoja kuutioita uudismaan 20 hehtaaria kohden.

Suomen valtio sakotti aikoinaan, liki 30 vuotta sitten, viljelijöitä uusien peltojen raivaamisesta n. 10000 mk / hehtaari. Ennen sakottamisen alkua alkoi kova rynnistys peltojen raivaamiseksi ja työt käynnistettiin laajoilla alueilla. Jo alettuja uudispeltoraivioita sakko ei siis koskenut ja nämä aletut työt sitten venyikin vuosikausia mm. Siikajoen / Utajärven suunnalla. Keskeneräisiä aumapeltoja valtavine maakasoineen pukattiin pillareilla kiireesti alulle.

On tämä hullua touhua ja hullummaksi menee. EU määrää paljonko maitotilojen karjanlantaa saa enintään levittää hehtaarille ja lehmäluvun kasvaessa tarvitaan lisää peltoja niin heinälle kuin lannalle...


Ukrainassa on valtavat määrät peltoa menetetty sodan takia. Ne on saastuneet tai venäjä on kylvänyt niille miinojansa. Tai ne ovat aktiivista sotatoimialuetta. Ne ei tuota mitään pitkiin aikoihin.


Turvepeltojen ennallistaminen uhkaa ajaa maatiloja ahtaalle: ”Siinä menee esi-isien työ hukkaan”, viljelijä suree

29.5.2025

https://yle.fi/a/74-20163977

-

Lopuksi vielä mallia aidosta maalaisliittolaisuudesta... tämäkin Kieltolakia jatkuvasti rikkonut opettaja ja 1918 vuoden säälimätön lahtari lopetti vihdoin touhunsa ihan omakätisesti!


Tulkoon sota ja veriset vaatteet.

Näin kirjoitti Kelmi Kustaan setä, KYÖSTI Wilkuna, eräässä runossaan 1900 -luvun alkukymmenillä. Ja sota tulikin.

Wilkuna kirjoitti helmikuussa 1913 runon Tulkohon sota, jonka lopussa hän rauhan oloihin kyllästyneenä esitti toiveenaan "tulisi sota ja veriset vaatteet". Tämä toteutuikin jo puolitoista vuotta myöhemmin, kun ensimmäinen maailmansota alkoi.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kyösti_Wilkuna

-

Sota lopettaa hetkeksi poliitikkojen typeryydet, ihmisten uusavuttomuuden ja muunkin pöljäilyn...