Kepun politiikka on ollut monessa mielessä Suomelle vahingollista koko puolueen olemassaolon ajan. Siis jo ennen sotia Maalaisliiton aikana. Se on ennen muuta taloudellisestä hyvinkin haitallista. Tämä johtuu siitä, että Maalaisliitto/Kepu on puolustanut aina muuttumattomuutta ja vastustanut muutoksia. Talouden kehitys länsimaissa perustuu kuiten dynaamisuuteen eli muutoksiin. Venäjä on esimerkki pyshtynyneisyyden talouspolitiikasta ja siinähän se Venäjän katastrofaalinen ongelma onkin. Maatalousvaltaisessa maassa kollektivismi on aina ollut suosittua, koska fokus on ollut siinä, miten puolustautua vihollisia ja varkaita vastaan, kun ne haluavat rohmuta viljasadon. Länsimaissa ja varsinkin merellisissä länsimaissa talous on ollut dynaamista ja dynaamisuus on edellyttänyt individualismia eli on hyödynnetty ihmisten kekseöisäisyyttä. Maatalous on vuodesta toiseen samalla kaavalla toistuvaa puuhaa, missä on vaadittu enemmän fyysistä voimaa kuin järjen käyttöä. Kepu on peruskonservatiivinen eli luonteeltaan säilyttävä puolue. Kokoomus on ollut dynaamisin yleispuolue.
Otan tässä nyt kuitenkin esille otsikon lupaaman asian eli yhden suurimmista virheistä, jonka Maalaisliitto/Kepu on Suomen historiassa tehnyt ja jolla oli sekä katastrofaalisia taloudellisia seurauksia ja itsenäisyyden historiamme merkittävimpiä sosiaalipoliittisia haittaseurauksia. Tästä operaatioista ei vastannut yksin Maalaisliitto/Kepu vaan osan älyttömän politiikan seurauksista kantaa myös SDP. Kokoomus ja liberaalit voimat saavat vapautuksen, sillä ne eivät tukeneet älyttömyyttä ja onnistuivat lopulta muuttaamaan hulluuden hyväksi.
Kyseinen poliittinen emämoka on tietysti kieltolain säätäminen vuonna 1919 ja sen puolustaminen aina vuoteen 1933 saakka. Maalaisliitossa kieltolain puuhamiehenä oli Santeri Alkio. Hänen manttelinperijänään oli Kyösti Kallio. Tämä kaksikko kantaa päävastuun hölmöilystä ja sen seurauksista. Työväenliikkeen raittiusintoilijat etunenässä Miina Sillanpää tukivat Maalaisliiton kieltolaki-intoa. Kieltolain seurauksena maan talous raunioitui, velkaantuneisuus kasvoi, rikollisuus kasvoi ja mm. henkirikokset vähintäänkin kaksinkertaistuivat verrattuna aikaan, jolloin kieltolaki kumottiin tai aikaan ennen kieltolakia. Poliiseja ei ole surmattu koskaan Suomessa niin paljon kuin kieltolain aikana. Oikeuslaitos jumittui täysin ja vankilat ruukautuivat. Kansanterveys rapistui, koska juomista ei kieltolailla saatu loppumaan. Haitat pahenivat, koska mietojen alkoholijuomien sijaan pääasiallisena juomana oli 96 -prosenttinen pirtu. Tämänkaltaiset mokat ovat aina mahdollisia kun politiikka perustetaan tiedon sijasta mielikuviin ja uskomuksiin eli populismiin.
Muualla maailmassa huumeiden kriminalisointeja on alettu purkaa samasta syystä kuin miksi kieltolaki kumottiin. Kriminalisointi voi aiheuttaa paljon vakavimpia ongelmia kuin vapaus. Huumeiden vastaiset sodat ovat tarkoittaneet satojen tuhansien ihmisten kuolemista, mutta huumeiden käyttöön sillä ei ole ollut juuri mitään vaikutusta. Siksi järkevien ihmisten on pakko miettiä muita lähestymistapoja. Huumeiden käytön kriminalsoinnin purkamisen taustalla ei tietenkään ole huumeiden käytön lisääminen vaan haittojen vähentäminen. Markkinoiden vieminen rikollisilta oli kieltolain kumoamisessa merkittävä seuraus ja se rauhoitti maan niin meillä kuin muualla, missä toimittiin samoin. Huumeiden osalta dekriminalisointi ei ole yhtä ongelmaton kuin alkoholin osalta eikä siitä varmaan ole yksin reseptiksi. Kyse on vain siitä, että tässäkin pitäisi miettiä asioita järjen ja tiedon eikä mielikuvien perusteella. Se olisi hyvä yleisohje kaikkeen politiikkaan.
Kepun politiikan suurimpia virheitä
4
78
Vastaukset
- Anonyymi
Jopa pidit saarnan. Vai peräti maan talous raunioitui ja velkaantuneisuus kasvoi kieltolain seurauksena. Enpä ole moiseen väitteeseen törmännyt asiantuntijoiden käymässä kieltolain tarkastelussa.
Maan talous raunioitui ennen muuta USAn suuren laman vuoksi, joka heijastui meillekin. Kieltolaki liittyy asiaan julkisen talouden kautta. Se aiheutti valtavasti lisää kustannuksia sisäiseen turvallisuuteen eli poliisille ja tullilaitokselle sekä oikeuslaitokselle ja vankeinhoidolle. Julkisten kustannusten lisä oli suhteellisen merkittävä. Valtiolta jäivät alkoholitulot saamatta, mutta valtio joutui kasvavien haittavaiktusten maksajaksi. Tehdystä työstä erittäin suuri osa oli tätä pimeää laitonta toimintaa, mistä ei maksettu veroa. Piemän viinan eli pirtun kauppa työllisty arvioiden mukaan jopa 100 000 ihmistä pienemmässä ja suuremmassa määrin, koska laittomasti maahantuotu viina piti saada kaupattua eri puolille maata ja sellainen vaati paljon työvoimaa. Kieltolaki alkoi 30-luvun taitteessa romahduttaa nimenomaan valtion taloutta ja tietysti sen säästötoimilla oli vaikutusta kysyntään silloin kuin nytkin.
TV:ssä on esitetty dokumenttiohjelma kieltolain uho ja tuho joku vuosi sitten. Siinä ainakin ohjelmassa haastateltu historioitsija Martti Häikiö kertoo myös kieltolain taloudelllisista haitoista, jota hän piti merkittävinä. Häikiöhän on perehtynyt Alkon historiaan ja kirjoittanut aiheesta paljonkin. En nyt tässä kohdin pysty tarkentamaan, missä julkaisuissa hän on mahdollisesti erikseen tarkastellut juuri kieltolain taloudellisia seurauksia. Jos dokumettiohjelma on edelleen Areenassa nähtävissä (?), ainakin Häikiön näkemyksiin pääsee siinä perehtymään.- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Maan talous raunioitui ennen muuta USAn suuren laman vuoksi, joka heijastui meillekin. Kieltolaki liittyy asiaan julkisen talouden kautta. Se aiheutti valtavasti lisää kustannuksia sisäiseen turvallisuuteen eli poliisille ja tullilaitokselle sekä oikeuslaitokselle ja vankeinhoidolle. Julkisten kustannusten lisä oli suhteellisen merkittävä. Valtiolta jäivät alkoholitulot saamatta, mutta valtio joutui kasvavien haittavaiktusten maksajaksi. Tehdystä työstä erittäin suuri osa oli tätä pimeää laitonta toimintaa, mistä ei maksettu veroa. Piemän viinan eli pirtun kauppa työllisty arvioiden mukaan jopa 100 000 ihmistä pienemmässä ja suuremmassa määrin, koska laittomasti maahantuotu viina piti saada kaupattua eri puolille maata ja sellainen vaati paljon työvoimaa. Kieltolaki alkoi 30-luvun taitteessa romahduttaa nimenomaan valtion taloutta ja tietysti sen säästötoimilla oli vaikutusta kysyntään silloin kuin nytkin.
TV:ssä on esitetty dokumenttiohjelma kieltolain uho ja tuho joku vuosi sitten. Siinä ainakin ohjelmassa haastateltu historioitsija Martti Häikiö kertoo myös kieltolain taloudelllisista haitoista, jota hän piti merkittävinä. Häikiöhän on perehtynyt Alkon historiaan ja kirjoittanut aiheesta paljonkin. En nyt tässä kohdin pysty tarkentamaan, missä julkaisuissa hän on mahdollisesti erikseen tarkastellut juuri kieltolain taloudellisia seurauksia. Jos dokumettiohjelma on edelleen Areenassa nähtävissä (?), ainakin Häikiön näkemyksiin pääsee siinä perehtymään.Tietysti jo aikalaiset osasivat laskea suurin piirtein, paljonko verotuloja jäi saamatta ja paljonko viranomaisille kertyi kustannuksia. Mutta eivät ne niin mielettömiä olleet, että maan talous vaurioitui. Velkaantuneisuus ei kasvanut, ellei velkaa kuluihin otettu. Tuskin Häikiökään piti taloudellisia haittoja suurina varsinkaan, mikäli ne suhteutetaan maailmanlaajuisen laman aiheuttamiin seurauksiin verrattuna.
Eikä kieltolain vaikutukset tietääkseni painottuneet erityisesti 1930-luvun taitteeseen. Luulisi ennemmin, että monet vähävaraiset jättivät silloin pimeän pullon ostamatta, kun oli lähdettävä kerjuulle jo yksin leivän takia. Vuonna 1932 alkoi olla jo parempien aikojen orastusta, mistä syystä kieltolain purku uskallettiin pistää kansanäänestykseen.
Kieltolakihan ei ollut vain suomalainen erikoisuus, puhumattakaan että olisi ollut vain maalaisliiton ja demareiden idea. Kieltolaki säädettiin myös "maailman vapaimmassa valtiossa" Yhdysvalloissa. Ehkä lisäksi jossain muissakin maissa. mielipidepankki kirjoitti:
Maan talous raunioitui ennen muuta USAn suuren laman vuoksi, joka heijastui meillekin. Kieltolaki liittyy asiaan julkisen talouden kautta. Se aiheutti valtavasti lisää kustannuksia sisäiseen turvallisuuteen eli poliisille ja tullilaitokselle sekä oikeuslaitokselle ja vankeinhoidolle. Julkisten kustannusten lisä oli suhteellisen merkittävä. Valtiolta jäivät alkoholitulot saamatta, mutta valtio joutui kasvavien haittavaiktusten maksajaksi. Tehdystä työstä erittäin suuri osa oli tätä pimeää laitonta toimintaa, mistä ei maksettu veroa. Piemän viinan eli pirtun kauppa työllisty arvioiden mukaan jopa 100 000 ihmistä pienemmässä ja suuremmassa määrin, koska laittomasti maahantuotu viina piti saada kaupattua eri puolille maata ja sellainen vaati paljon työvoimaa. Kieltolaki alkoi 30-luvun taitteessa romahduttaa nimenomaan valtion taloutta ja tietysti sen säästötoimilla oli vaikutusta kysyntään silloin kuin nytkin.
TV:ssä on esitetty dokumenttiohjelma kieltolain uho ja tuho joku vuosi sitten. Siinä ainakin ohjelmassa haastateltu historioitsija Martti Häikiö kertoo myös kieltolain taloudelllisista haitoista, jota hän piti merkittävinä. Häikiöhän on perehtynyt Alkon historiaan ja kirjoittanut aiheesta paljonkin. En nyt tässä kohdin pysty tarkentamaan, missä julkaisuissa hän on mahdollisesti erikseen tarkastellut juuri kieltolain taloudellisia seurauksia. Jos dokumettiohjelma on edelleen Areenassa nähtävissä (?), ainakin Häikiön näkemyksiin pääsee siinä perehtymään.Tarkistin, että tuota kolmiosaista dokkaria esitetään edelleen YLE-Areenassa. Eli Kieltolaki- nousu, uho ja tuho. Sen viimeisessä tuho-osassa on ainakin noita Martti Häikiön esittämiä (mahdollisesti muidenkin) taloudellisia seuraamuksia. Tilannehan sitten korjaantui muutamassa vuodessa niin, että valtion alkoholitulot kasvoivat huimasti 400 miljoonaan markkaan ja samaan aikaan kieltolain kontrollista aiheutuneet menot romahtivat ehkä jopa saman verran joten kokonaishyöty julkiselle taloudelle oli erittäin suuri. Ohjelmassa taidettiinkin esittää, että myös muualla kuten USAssa kieltolain kumoamisen tärkein peruste on aina lopulta taloudellinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 17711218
- 545328
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html472576- 372266
Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia131791Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,431685Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta331332Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v361275Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s61096Daniel Nummelan linjapuhe 2025
Kansanlähetyksen toiminnanjohtajan Daniel Nummelan linjapuhe tänään. Rehellistä analyysiä mm. evlut kirkosta ja piispo1121014