HS Vision toimittaja Tuomas Niskakangas:"Hail Mary, sanoivat Orpo ja Trump"

"Suomen ja Yhdysvaltojen veronalennukset tuskin pelastavat valtiontalouksia luhistumasta velkojensa alle, kirjoittaa HS Vision toimittaja Tuomas Niskakangas."

https://www.hs.fi/visio/art-2000011264775.html

"Hail Mary on amerikkalaisen jalkapallon termi, joka tarkoittaa viime hetkien maalintekoyritystä pitkällä syötöllä. Kun peli on melkein menetetty, pelinrakentaja viskaa pallon kohti maalialuetta ja toivoo onnenkantamoista.

Termi on levinnyt Yhdysvalloissa yleiskieleen kuvaamaan pakon edessä tehtyä ratkaisua, jolla on vain pienet mahdollisuudet onnistua.

Hail Mary on noussut mieleeni Suomen ja Yhdysvaltojen politiikasta tänä keväänä. Kun tilanne on tarpeeksi toivoton, normaalit keinot eivät tuota riittäviä tuloksia. Silloin poliitikot ovat valmiita riskeihin.

Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen päätöksissä ja Donald Trumpin hallinnon suuressa lakipaketissa on elementtejä, jotka vaikuttavat epätoivoisilta.

Molempien pakettien keskiössä ovat isot veronalennukset. Molemmat uhkaavat paisuttaa valtionvelkaa entisestään. Molemmat nojaavat toiveeseen, että ongelmat ratkeavat satumaisella talouskasvulla.

Julkinen talous on sekä Suomessa että Yhdysvalloissa pahasti pakkasella.

Suomi joutuu lainaamaan enemmän kuin joka kymmenennen euron, jonka valtio kuluttaa. Yhdysvaltojen liittovaltio lainaa peräti joka neljännen käyttämänsä dollarin.

Tällaisia vajeita on vaikea paikata leikkauksilla tai veronkorotuksilla.

Jotain ratkaisuja kuuluu silti esittää. Siispä veronalennukset ja toive talouskasvusta.

Suomen oikeistohallituksen puoliväliriihen odotettiin lässähtävän siihen, ettei valtion budjetissa olisi varaa hallituksen haluamiin uudistuksiin. Toisin kävi. Työn verotusta ja yritysveroja alennettiin. Valtiontalouden tasapainottamista siirrettiin tuonnemmaksi.

Donald Trumpin hallinto on kauppasodan varjossa valmistellut lakipakettia nimeltä One Big Beautiful Bill eli Suuri kaunis lakipaketti. Myös sen ytimessä ovat veronalennukset.

Lakipaketti tekee pysyviksi vuoden 2017 väliaikaiset veronalennukset ja tarjoaa uusia verovähennyksiä esimerkiksi lapsiperheille ja juomarahojen saajille. Nykymuodossaan paketti kasvattaa valtionvelkaa tuhansilla miljardeilla dollareilla.

Lakipaketti voi vielä loiventua kongressin käsittelyssä, joka jatkunee heinäkuun alkuun saakka.

Sekä Trumpin että Orpon hallinnot ovat vähätelleet veronalennuksien budjettivaikutuksia vetoamalla dynaamisiin vaikutuksiin. Osa menetetyistä verotuloista saadaan korvattua sillä, että veronalennusten ansiosta talouskasvu kiihtyy, mikä lisää verotuloja.

Poliitikon näkökulmasta tässä toiveessa on järkeä, sillä talouskasvu olisi kivuttomin keino ongelman ratkaisuun. Roima talouskasvu tekisi isostakin velkavuoresta siedettävän, koska valtionvelka suhteutetaan talouden kokoon.

Pitkällä aikavälillä velan kasvun pitäisi olla hitaampaa kuin talouskasvun, jotta velka olisi kestävällä tasolla. Nyt tällainen tavoite tuntuu etäiseltä.

Käynnissä on suuri uhkapeli. Hail Mary.

Seuraavina vuosina maailmantalouden käänteitä määrittää se, miten valtiot onnistuvat kamppailemaan velkavuoriensa kanssa. Erotuomarina toimivat markkinavoimat.

Epäonnistuneen Hail Maryn heitti jo kaksi vuotta sitten Britannian pääministeri Liz Truss. Hän pyrki antamaan taloudelle kasvusysäyksen suunnitelmallaan, joka perustui suuriin veronalennuksiin.

Markkinoilla suunnitelma otettiin vastaan huonosti, ja Britannian valtionvelan korot pomppasivat. Truss joutui eroamaan syksyllä 2022 vain puolentoista kuukauden pääministerikauden jälkeen.

Samanlaista kriisiä ei ole nähty sen jälkeen, mutta viime kuukausina yleinen luottamus valtionlainoihin on rapistunut.

Britanniassa valtionlainojen korko on noussut jo yli sen, mihin se pomppasi Liz Trussin hallituskriisin aikaan.

Myös Yhdysvaltojen ja Suomen korot ovat nousseet edellisen vuoden aikana jyrkästi. Japanissa tilanne on vielä uhkaavampi. Sijoittajien usko horjuu.

Talouskasvusta ei näillä näkymin ole pelastamaan läntistä maailmaa sen velkaongelmasta.

Teollisuusmaiden järjestön OECD:n jäsenmaiden talouskasvu hidastui vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vain 0,1 prosenttiin edellisen neljänneksen 0,5 prosentista.

Parin vuoden päästä ehkä todetaan, että Orpon ja Trumpin veronalennukset vain kiihdyttivät valtionvelkaa. Jos velkasijoittajien usko riittää edes sinne asti.

Silloin joudutaan kääntymään vaikeiden vaihtoehtojen pariin. Todennäköisin ratkaisu on velkojen hoitaminen inflaatiolla. Kovan inflaation jakso pienentäisi reaalista velkataakkaa. Velka sulaa, kun rahan arvo alenee ja nimellinen verokertymä kasvaa.

Inflaatiossa velan kuittaavat säästäjät, joiden säästöjen arvo alenee."

Tähän Kokoomuksen ja "toivotaan toivotaan"-Orpon ideologinen talouspolitiikka on johtanut. Höveliä veronalennusta velkarahan voimalla eikä mitään takeita siitä, että talouskasvua olisi edes syntymässä. Asiantuntijoiden varoitteluista viis veisattiin. Ja kun tilanne käy epätoivoiseksi, niin turvaudutaan valehteluun velkasuhteen kääntymisestä.