Mässäilemme elinympäristömme tuhoon

Rauhoitu!

Sodan jälkeen 1950 suomalaiset kuluttivat lihaa 29 kiloa henkeä kohden vuodessa. Vuonna 1970 kulutimme vielä maltillisesti 50 kiloa, mutta 1975 kulutus oli jo 62 kiloa. Sen jälkeen lihankulutuksen kasvu jatkui tasaisena tasaantuen 2000-luvulla. Suurimmillaan kulutus oli 2016, jolloin määrä oli 81 kiloa. Nyttemmin lihankulutus on pudonnut noin kahdella kilolla.

Arvelen, että kasvuhyppäys 1970-luvun alussa johtui pitkälti palkkatyöläisten määrän lisääntymisestä ja heidän lounastunneistaan. Alettiin käydä lounasravintoloissa ja totuttiin niiden lihapitoiseen tarjontaan. Tällä vuosituhannella lounastunneista on aika lailla luovuttu ja työpaikalle alettu taas tuoda eväitä tai eineksiä, jotka korkeintaan mikrossa lämmitetään. Siksi lihankulutus on viime aikoina hieman pudonnut.

1970-luvun alun kotiruokiinkaan, kuten makaronilaatikkoon, jauhelihakastikkeeseen, keittoihin ja maksaruokiin ei lopulta paljoa lihaa kulunut. Määrä lisääntyi vuosikymmenen lopulla, kun muotiin tulivat kyljykset, pihvit ja leikkeet.

Kana ei kuulunut 1970-luvun suomalaiseen ruokavalioon juuri missään muodossa. Broilerista tuli muotiruoka vasta 1980-luvulla. Broilerin eettisessä puolessa on jännä piirre se, että niin sanotut vihervasemmistolaiset pitävät sitä eettisenä lihana, koska broilerlihan väri on valkoista, eikä punaista. Lihan punainen väri on tuomittu.

t. Pystis

Anonyymi kirjoitti:

Sodan jälkeen 1950 suomalaiset kuluttivat lihaa 29 kiloa henkeä kohden vuodessa. Vuonna 1970 kulutimme vielä maltillisesti 50 kiloa, mutta 1975 kulutus oli jo 62 kiloa. Sen jälkeen lihankulutuksen kasvu jatkui tasaisena tasaantuen 2000-luvulla. Suurimmillaan kulutus oli 2016, jolloin määrä oli 81 kiloa. Nyttemmin lihankulutus on pudonnut noin kahdella kilolla.

Arvelen, että kasvuhyppäys 1970-luvun alussa johtui pitkälti palkkatyöläisten määrän lisääntymisestä ja heidän lounastunneistaan. Alettiin käydä lounasravintoloissa ja totuttiin niiden lihapitoiseen tarjontaan. Tällä vuosituhannella lounastunneista on aika lailla luovuttu ja työpaikalle alettu taas tuoda eväitä tai eineksiä, jotka korkeintaan mikrossa lämmitetään. Siksi lihankulutus on viime aikoina hieman pudonnut.

1970-luvun alun kotiruokiinkaan, kuten makaronilaatikkoon, jauhelihakastikkeeseen, keittoihin ja maksaruokiin ei lopulta paljoa lihaa kulunut. Määrä lisääntyi vuosikymmenen lopulla, kun muotiin tulivat kyljykset, pihvit ja leikkeet.

Kana ei kuulunut 1970-luvun suomalaiseen ruokavalioon juuri missään muodossa. Broilerista tuli muotiruoka vasta 1980-luvulla. Broilerin eettisessä puolessa on jännä piirre se, että niin sanotut vihervasemmistolaiset pitävät sitä eettisenä lihana, koska broilerlihan väri on valkoista, eikä punaista. Lihan punainen väri on tuomittu.

t. Pystis

Lue lisää

Esim. italialaisessa keittiössä lihaa käytetään lähinnä raguun tai sitten secondo piatto eli pasta on usein täysin ilman lihaa.
Kolmas lautanen eli liharuoka en saa päähäni mitä se on italiaksi on usein aika mitäänsanomaton.
Bistecca Fiorentina on tietysti poikkeus mutta se kuuluu juhlahetkiin.
Oikeaoppiseen pizzaan ei tule lihaa. Korkeintaan prosciuttoa paistamisen jälkeen pari siivua.
Täällä mätetään kaikki mahdollinen sen päälle. Ja myös juustoa laitetaan liikaa.
Äitivainasni kertoi että sodan jälkeen syötiin lähinnä ruskeaa kastiketta perunaa ja ruisleipää. Kesällä sitten tietysti marjoja, porkkanaa ja syksyllä ksslus.
Puolukkasurvoksesta saatiin talven C vitamiinit. Sika teurastettiin syksyllä ja suurin osa lihasta suolattiin.

Oikeiston.sos.dem kirjoitti:

Esim. italialaisessa keittiössä lihaa käytetään lähinnä raguun tai sitten secondo piatto eli pasta on usein täysin ilman lihaa.
Kolmas lautanen eli liharuoka en saa päähäni mitä se on italiaksi on usein aika mitäänsanomaton.
Bistecca Fiorentina on tietysti poikkeus mutta se kuuluu juhlahetkiin.
Oikeaoppiseen pizzaan ei tule lihaa. Korkeintaan prosciuttoa paistamisen jälkeen pari siivua.
Täällä mätetään kaikki mahdollinen sen päälle. Ja myös juustoa laitetaan liikaa.
Äitivainasni kertoi että sodan jälkeen syötiin lähinnä ruskeaa kastiketta perunaa ja ruisleipää. Kesällä sitten tietysti marjoja, porkkanaa ja syksyllä ksslus.
Puolukkasurvoksesta saatiin talven C vitamiinit. Sika teurastettiin syksyllä ja suurin osa lihasta suolattiin.

Lue lisää

Täysin uskottavaa. Jos ajatellaan vaikkapa sitä ruskeaa kastiketta, siihen 1970-luvulla liitetty jauheliha, korkeintaan 50 grammaa per henkilö, oli silloinkin jo ylellisyyttä.

Nykyään ihmetellään meitä sen aikaisia, ettei ruokapöydässä ei ollut ympäri vuoden lehtisalaattia, tomaattia ja kurkkua. No, miten hitossa, kun niitä ei voinut kotioloissa talveksi varastoida, eikä kaupoissakaan juuri ollut tarjolla. Tarjolla oli kuitenkin porkkanaa, kaalta ja lanttua, ravintoarvoltaan moninkertaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin uskottavaa. Jos ajatellaan vaikkapa sitä ruskeaa kastiketta, siihen 1970-luvulla liitetty jauheliha, korkeintaan 50 grammaa per henkilö, oli silloinkin jo ylellisyyttä.

Nykyään ihmetellään meitä sen aikaisia, ettei ruokapöydässä ei ollut ympäri vuoden lehtisalaattia, tomaattia ja kurkkua. No, miten hitossa, kun niitä ei voinut kotioloissa talveksi varastoida, eikä kaupoissakaan juuri ollut tarjolla. Tarjolla oli kuitenkin porkkanaa, kaalta ja lanttua, ravintoarvoltaan moninkertaiset.

Lue lisää

Ja punajuurta tietenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin uskottavaa. Jos ajatellaan vaikkapa sitä ruskeaa kastiketta, siihen 1970-luvulla liitetty jauheliha, korkeintaan 50 grammaa per henkilö, oli silloinkin jo ylellisyyttä.

Nykyään ihmetellään meitä sen aikaisia, ettei ruokapöydässä ei ollut ympäri vuoden lehtisalaattia, tomaattia ja kurkkua. No, miten hitossa, kun niitä ei voinut kotioloissa talveksi varastoida, eikä kaupoissakaan juuri ollut tarjolla. Tarjolla oli kuitenkin porkkanaa, kaalta ja lanttua, ravintoarvoltaan moninkertaiset.

Lue lisää

Kaalissa on runsaasti C vitamiinia. Ei minunkaan lapsuudessa ja vielä nuoruudessakaan tullut kuuloonkaan että kesällä olisi tuontihedelmiä ostettu eikä niitä edes kesällä olut kaupan. Saati talvella kurkkua ja tomaattia.
Tuollainen ruokien kausiajattelu mikä on tyypillistä etelän keittiöille pitäisi meilläkin palauttaa. Myöskään siellä ei heitetä mitään pois vaan kaikki jatkokäytetään.
Meillä. Maalaisliitto MTK:n ja S-ryhmän mafia syytää bulkkia kansalle.
Tästä syystä suosin pieniä K ryhmän kauppoja koska niissä on enemmän valinnanvaraa. Ilmeisesti kauppias saa itsenäisemmin päättää mitä tilataan.
Smedsbyssä on oikein hyvä K-market missä on paljon paikallisten tuottajien erikoisuuksia. Siellä saa puhua myös suomea jos svenska ei taitu.

Oikeiston.sos.dem kirjoitti:

Kaalissa on runsaasti C vitamiinia. Ei minunkaan lapsuudessa ja vielä nuoruudessakaan tullut kuuloonkaan että kesällä olisi tuontihedelmiä ostettu eikä niitä edes kesällä olut kaupan. Saati talvella kurkkua ja tomaattia.
Tuollainen ruokien kausiajattelu mikä on tyypillistä etelän keittiöille pitäisi meilläkin palauttaa. Myöskään siellä ei heitetä mitään pois vaan kaikki jatkokäytetään.
Meillä. Maalaisliitto MTK:n ja S-ryhmän mafia syytää bulkkia kansalle.
Tästä syystä suosin pieniä K ryhmän kauppoja koska niissä on enemmän valinnanvaraa. Ilmeisesti kauppias saa itsenäisemmin päättää mitä tilataan.
Smedsbyssä on oikein hyvä K-market missä on paljon paikallisten tuottajien erikoisuuksia. Siellä saa puhua myös suomea jos svenska ei taitu.

Lue lisää

Liha korvikkeet menisi täydestä jos niihin saataisiin enemmän umami makua mikä niistä vähän puuttui.
Sienet on tietysti loistojuttu ja täysin ilmaisia. Vatsa ei vaan tahdo oikein niitä kestää.
Palkokasvien kanssa sama juttu.