Minun hassu tapa

Anonyymi-ap

on merkitä almanakkaan suurin osa tapahtumista ja menoista.

Sieltä löytyvät tärkeiden ihmisten syntymäpäivät ja nimipäivän kohdalle kirjoitettu muistutus, lähetä onnittelu viikkoa ennen.
Siellä on ajat lääkärille ja parturille, jos ostin koneen, tai laitteen on merkki ja takuu tarkoilla päivämäärämerkinnöillä.

Mitä te muut teette almanakalla.
Minulla niitä on merkintöineen tallella monelta vuodelta.

43

463

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tärkeät mustettavat asiat laitan aina i padin( tabletin) muistutusappiin. Sieltä ne pälähtää esiin sinä päivänä ,kun täytyy mustaa tai aikaisemmin ,jos on tarpeen. Esim synttärikortit /lahjat tulee muistutuksena ajoissa ,että ehdin lähettää tai hankkia-toimii loistavasti. Voin sit laittaa vaikk kuukausia tai vuosi etukäteen, mitä pitää muistaa. Olen käyttänyt tätä jo yli 10 vuotta.

      • Anonyymi

        Etkö käytä lainkaan Almanakkaa?
        Minusta nykyiset almanakat pitävät sisällään niin monenlaista tietoa, että ihan yllätyin.
        Olen niin tottunut sen käyttöön, että se on kaiken aikaa työpöydällä vuosipäivyrin yläpuolella.
        Ammattiliiton kalenteri tulee joka vuosi ja siihen taas omat merkintänsä.
        Seinäkalenteri välttämätön paha, tapaamiset ja matkat.


    • Anonyymi

      Minulla on ollut monta vuotta kalenteri, johon kirjaan ylös kaikenlaisia
      asioita, suuri osa sellaisia, joita saatetaan joskus kysyä tai saattaa tarvita
      eikä niitä sitten aikojen päästä muista.
      Kalenterissa on kaikki alkaen laitteitten hankintapäivämääristä,
      takuuajan loppuminen,
      muistutukset reseptien uusimisesta ajoissa,
      harvemmin tulevien laskujen uudet eräpäivät merkkaan ylös,
      että tiedän varautua pienessä budjetissani niihin,
      lääkärikäynnit ja tutkimuspäivämäärät ynnä muut sellaiset.
      Syntymäpäivät on pikku kalenterissa, ettei niitä tarvitse kirjoittaa uudestaan
      aina kun vuosi vaihtuu, vaan eipä ole montaakaan kenen merkkipäiviä
      tarvitsisi muistaa.

      Juuri eilen keskustelin puhelimessa lääkärin kanssa ja otin valmiiksi esille
      päivämäärän milloin olin viimeksi sydänultrakontrollissa,
      koska tiesin, että siitä tulee puhe, niin saatoin heti sanoa sen.
      Lääkäreillä on niukat puhelinajat.

      En voi enää luottaa muistiini, tiedän sen. On hyödyllistä, että mitättömiltäkin
      tuntuvat asiat on kirjoitettu ylös.

    • Anonyymi

      Tietenkin almanakka, se on pöydällä auki koko ajan. Siinä on kaikkea mahdollista. Olisin ihan hukassa jos pitäisi läppäriltä, ipdilta tai puhelimesta tiedot kaivaa, en ollenkaan niin usein käy millään koneilla. Ja vaikka katsoisin viikon menot, en muistaisi. Ne pitää olla silmien edessä joka päivä.

    • Anonyymi

      Nykyhiminen joutuisi häpeään ellei muistaisi ja voisi almanskssta nähdä korttien ja lahjojen lähetystä
      muistetta vistta ville himisille näyttääkseen muistavansa heitä

      • Anonyymi

        Tottahan nykyihminenkin muistaa, mutta allakkaan ne entisajan ihmisetkin työtuntinsa kirjasivat, kun tekivät muonamiehen päiviä ja taksvärkkiä!
        Et oo tainnu nähä vanhoja allakoita?


    • Anonyymi

      Itse olen merkannut tekemiseni kännyn kalenteriin.

    • Anonyymi

      Täällä useampikin kirjailijan alku on tehnyt päiväkirjamerkintöjä 👍
      Minulla vain kännykkä kilahtaa lääkärin tms ajan lähestyessä.

      • Anonyymi

        Täällä, eivät ne silloin ole omassa almanakassa.

        Päiväkirja ei ole kirja, eikä se ole muistikirjakaan.
        Minulla on työkirja pöydällä, ammatti vaatii, ja kaikkea ei yksi ihminen muista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä, eivät ne silloin ole omassa almanakassa.

        Päiväkirja ei ole kirja, eikä se ole muistikirjakaan.
        Minulla on työkirja pöydällä, ammatti vaatii, ja kaikkea ei yksi ihminen muista.

        Almannakka, vaalean vihreä, usein keltaisen beessi. Siihen merkkasivat vanhempani, isovanhempani niin kylvöt, säät kuin kalasaaliit.
        Eihän allakka, eikä päiväkirja itsessään ole ns. kirja kirja. On vain muistin tukena omaelämäkerralle, jos/kun sellaisen kirjoittaa. Täällä taitaa olla kirjahuuma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Almannakka, vaalean vihreä, usein keltaisen beessi. Siihen merkkasivat vanhempani, isovanhempani niin kylvöt, säät kuin kalasaaliit.
        Eihän allakka, eikä päiväkirja itsessään ole ns. kirja kirja. On vain muistin tukena omaelämäkerralle, jos/kun sellaisen kirjoittaa. Täällä taitaa olla kirjahuuma.

        Sanoudun kirjahuumasta irti.
        Minulla on oma kirjahylly ja omat kirjat, huumaan en ole langennut. Kirjastosta voi valita mitä mieleen tulee, eikä ole pakko lukea, palauttaa jos ei tykkää. Miksi kaikkien pitäisi täällä kertoilla mitä on lukenut?
        Tekeekö se joistakin parempia, kun kertovat, kai joidenkin silmissä nousevat mitättömiä anoja korkeammalle. Me maalaisjuntit, minä ja joku muu!
        Eivät edes juttele lukemistaan kirjoita, mitä se tarkoittaa?
        Sitä, että "minä luin ja minä, minä, sitaatteja ja lainauksia."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanoudun kirjahuumasta irti.
        Minulla on oma kirjahylly ja omat kirjat, huumaan en ole langennut. Kirjastosta voi valita mitä mieleen tulee, eikä ole pakko lukea, palauttaa jos ei tykkää. Miksi kaikkien pitäisi täällä kertoilla mitä on lukenut?
        Tekeekö se joistakin parempia, kun kertovat, kai joidenkin silmissä nousevat mitättömiä anoja korkeammalle. Me maalaisjuntit, minä ja joku muu!
        Eivät edes juttele lukemistaan kirjoita, mitä se tarkoittaa?
        Sitä, että "minä luin ja minä, minä, sitaatteja ja lainauksia."

        Siihen älykköjen kerhoon voi pyrkiä vaikka olisi lukenut vain pari paasilinnaa ja virtahevon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siihen älykköjen kerhoon voi pyrkiä vaikka olisi lukenut vain pari paasilinnaa ja virtahevon.

        Aika ihme juttu miten nämä kaksi vuolivat tyhjästä vuo sika usia rahaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanoudun kirjahuumasta irti.
        Minulla on oma kirjahylly ja omat kirjat, huumaan en ole langennut. Kirjastosta voi valita mitä mieleen tulee, eikä ole pakko lukea, palauttaa jos ei tykkää. Miksi kaikkien pitäisi täällä kertoilla mitä on lukenut?
        Tekeekö se joistakin parempia, kun kertovat, kai joidenkin silmissä nousevat mitättömiä anoja korkeammalle. Me maalaisjuntit, minä ja joku muu!
        Eivät edes juttele lukemistaan kirjoita, mitä se tarkoittaa?
        Sitä, että "minä luin ja minä, minä, sitaatteja ja lainauksia."

        Joo, itselläkin omat kirjat, n. vajaat 1000.

        Muuan ent. antikvariaatin omistaja (naapurini) neuvoi kuinka voi laskea kirjojensa määrän suurinpiirtein: jokaiseen hyllyyn mahtuu pystyasennossa keskimäärin 30 kirjaa. Kerro se hyllyjen määrällä. On myös huomioitava lisäksi kirjojen päällä vaakatasossa makaavat kirjat, ym:t.

        Kirjoja on eri kokoisia, itselläni on myös kooltaan isoja kirjoja, kuin myös pienempiä, esim. vanhoja virsikirjoja, kirjoja nekin. Kirjat edustavat monenlaista kirjallisuuden lajia.

        On tuossa luettavaa, loppuelämäksi.

        Joitain olen laittanut pahvilaatikkoon, poismeneviksi, johonkin divariin, jos onnistuisin toimittamaan. Roskiin ei raaskisi laittaa, sillä kirja on aina kirja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siihen älykköjen kerhoon voi pyrkiä vaikka olisi lukenut vain pari paasilinnaa ja virtahevon.

        Pyrkiminen eri asia kuin pääseminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, itselläkin omat kirjat, n. vajaat 1000.

        Muuan ent. antikvariaatin omistaja (naapurini) neuvoi kuinka voi laskea kirjojensa määrän suurinpiirtein: jokaiseen hyllyyn mahtuu pystyasennossa keskimäärin 30 kirjaa. Kerro se hyllyjen määrällä. On myös huomioitava lisäksi kirjojen päällä vaakatasossa makaavat kirjat, ym:t.

        Kirjoja on eri kokoisia, itselläni on myös kooltaan isoja kirjoja, kuin myös pienempiä, esim. vanhoja virsikirjoja, kirjoja nekin. Kirjat edustavat monenlaista kirjallisuuden lajia.

        On tuossa luettavaa, loppuelämäksi.

        Joitain olen laittanut pahvilaatikkoon, poismeneviksi, johonkin divariin, jos onnistuisin toimittamaan. Roskiin ei raaskisi laittaa, sillä kirja on aina kirja.

        Kirjahullun kirjat. Venäläismiehittäjien armeijan johtaja Zhukov varasti Saksasta kokonaisia kirjastoja saksalaisia kirjoja joissa oli nahkaselät. Hän ei osannut kieliä

        Stalin teetätti 1948 kotitarkastuksen Z datshalle, jolloin havaittiin, että sinne oli varastettu saksalaista tavaraa

        a) kottikärryillä
        b) pakettiautoilla
        c) rekka- autoilla
        d) junanvaunuilla
        e) junalasteittain


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siihen älykköjen kerhoon voi pyrkiä vaikka olisi lukenut vain pari paasilinnaa ja virtahevon.

        Kuinka minusta tulisi älykkö?
        Auttaako jos liityn mitä olet lukenut älykköjen joukkoon, vai pitääkö lukeakin jotain?
        Minä hankin kirjoittamalla, en mainostamalla tai lukemalla.

        Kirjoittaminen voi olla ammatti siinä missä muutkin ammatit, mutta siihenkin pitää oppia.
        Virallinen kirje on ihan eri kuin joku kommenttipätkän kirjoitustapa.
        Mie ooon mie ja puhun tavallain, mut mie kirjotankii vain kommettei tääl.
        Lukemaan mie en ala mielistely tarkotukses.


    • Anonyymi

      Kaksi seinäkalenteria on minulla, reilun kokoisia. Niihin merkkaan muistettavat asiat ja näen niistä nimipäivät ja pyhäpäivät. Lähettelen nimipäiväkortteja ihan postin vietäväksi joten kalenterista on helppo katsoa aina kuun alussa tulevat.
      Puhelimeen laitan muistutukseen jos jotain tärkeään aikaa on seuraavalle päivälle.

      Kirjojakin minulla on paljon kirjahyllyssä, luettuja, ja jokunen lukematta. Muutama vuosi sitten muutin ja siinä yhteydessä hävitin paljon kirjoja mutta vielä riittää.
      Kaikenlaisia, kaunokirjallisuutta, tietokirjoja, historiaa, keittokirjoja, ja romaaneja. Ammattikirjat olen hävittänyt.

    • Anonyymi

      Mä en enään muistele kenkää synttäreitä enkä muitakaa merkkipäiviä,
      nuoruuden innossa laitoin kymmeniä vuosia kauheen määrän joulukorttejaki kaikille kavereille ja sukulisille, senki olen jättäny jo menneisyyteen en niitäkä ole laittanu enään ainkaan melkein kymmeneen voteen kellekkää ainuttakaa korttia,
      ehkä vielä laian hautaijaisiin atressin jos joku kaveri tai sukulainen kuolee ennen mua ,
      muuta en enään viestittele kellekkää,
      yksin ooooon ja yksin kuolen,
      kaikki tärkeät ihmiseni ovatki jo taivaassa
      kuoleet ajat sitten,

      • Anonyymi

        Muistan lapsuudenystävieni, ym syntymäpäiviä. Koirieni syntymä- ja kuolinpäivät.


    • Anonyymi

      Kirjoittaminen ja lukeminen on ollut hyvin edustettuna viimeaikaisissa aloituksissa.

      Te lukijat, joilla on metritolkulla kirjoja kertokaa mitä te muistatte lukemistanne kirjoista.

      • Anonyymi

        Siihen on omat aloituksensa, älä niitä tähän huutele!
        V.tutta avata jopa omaa aloitustaan kuin joku jo muuttaa koko asian omaksi agendakseen.


      • Anonyymi

        Joku voi muistaa(kin), paljon tai vähän. Mutta luin jostain, ettei se luetun muistaminen olekaan se tärkein juttu, vaan se hetki, kun uppoat kirjan maailmaan ja unohdat kaiken muun, arjen yms. tuuban. Vähän samalla tavalla kuin hyvän elokuvan kohdalla(kin). Juoni vie mennessään muille maille, jonkun toisen elämään ja / tai muitten elämiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku voi muistaa(kin), paljon tai vähän. Mutta luin jostain, ettei se luetun muistaminen olekaan se tärkein juttu, vaan se hetki, kun uppoat kirjan maailmaan ja unohdat kaiken muun, arjen yms. tuuban. Vähän samalla tavalla kuin hyvän elokuvan kohdalla(kin). Juoni vie mennessään muille maille, jonkun toisen elämään ja / tai muitten elämiin.

        Luen todella paljon, koska olen kiinnostunut niin monista asioista.. En ole koskaan ajatellut aktiivisesti,että mitä minä muistan lukemistani. Elämässä olen huomannut kuitenkin , että keskusteluissa tuttavieni kanssa tiedän paljon siitä ja tästä. Kaitpa ne lukemani on jonnekin ” kovalevylle” tallentuneet. Mene ja tiedä.
        Sama on kun kuuntelen äänikirjoja-elän vaan mukana siinä hetkessä, enkä jälkeenpäin ajattele ,mitä siinä tapahtui.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luen todella paljon, koska olen kiinnostunut niin monista asioista.. En ole koskaan ajatellut aktiivisesti,että mitä minä muistan lukemistani. Elämässä olen huomannut kuitenkin , että keskusteluissa tuttavieni kanssa tiedän paljon siitä ja tästä. Kaitpa ne lukemani on jonnekin ” kovalevylle” tallentuneet. Mene ja tiedä.
        Sama on kun kuuntelen äänikirjoja-elän vaan mukana siinä hetkessä, enkä jälkeenpäin ajattele ,mitä siinä tapahtui.

        Tietysti, tottakai, kyllä sille 'kovalevylle' jää jäljet kaikesta eletystä, koetusta, luetusta ja nähdystä.


    • Anonyymi

      Sama täällä.-Merkkan päivän tapahtumat .ei niitä muuten muista ! Ihmeellistä että muistaa vielä sussujen nimet 50 vuoden takaa maailman rannoilta :-)

      Vanha Skönö

      • Anonyymi

        minäkin muistan
        minulla on niiden luottokortit jotka keräsin pois lopussa
        nainen ei osaa hoitaa raha-asioita joten minä hoidin ne ja ne vinguttivat korttia
        olan takaa ja edestä


    • Anonyymi

      Mitä hassua siinä on, että pistää ylös itselleen tärkeät tapahtumat ja esim. ajanvaraukset. Eikö juuri vähän aikaa sitten uutisoitu, miten paljon ihmiset jättävät varattuja aikoja käyttämättä. Sen seurauksena kaikenlaisia resursseja menee hukkaan.

      Jotta kirjaukset ylös tärkeistä asioista / aiheista, elämä pysyy paremmin hanskassa. Kartalla on mukavampi olla kuin hunningolla.

      • Anonyymi

        Se on juuri oikea tapa

        Muistia vaivataan uusilla kehitettävillä ideoilla joita veivataan, ei kauppalistoilla


    • Anonyymi

      Isälleni, synt. 1902 Allakka oli tärkeä päiväkirja, johon ei saanut tarpeettomia lisäyksiä tehdä. Perhe oli iso. Isä katsoi mielestään hyvät ajat viedä lailliset pyydykset Kallaveden isoon vesistöön. Hän teki itse rautalankakatiskat tuvan lattialla.

      poikatumpelo.

      • Anonyymi

        Ihana muisto. 🙂


    • Anonyymi

      Vai: Minun hassu tapani

      • Anonyymi

        Minulla on hassu tapa, jota käytän.
        Muillakin on oikeus samaan tapaan.
        Muutkin käyttävät samaa tapaa.


    • Anonyymi

      Minulla on tämä kännylän kalenteri pääkäytössä. Se kilahtaa jo edellisenä päivänä muistutuksen lääkärin tai muun tärkeän menon tullessa.
      Ilmainen seinäkalenteri minulla on sivupöydällä. Siihen merkkaan myös tärkeät. Pelossa siitä, että kännykkä "pimahtaa". Ennen oli tärkeää ja mukavaa hommata "päivyri". Olkalaukussa aina mukana. Huomasin, että käytin tärkeä-sanaa monta kertaa. Ei ollut tarkoitus tärkeillä kuitenkaan 😀

      • Anonyymi

        viivaatko kirjassa lukiessa kaikki sanat alle jotta muistat tärkeät kohdat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        viivaatko kirjassa lukiessa kaikki sanat alle jotta muistat tärkeät kohdat?

        Olen siirtynyt tyystin äänikirjoihin. Niissä ei voi alleviivata. Kirjanmerkin voi laittaa, jos haluan jonkun kohdan kuunnella myöhemmin uudestaan.
        Toisaalta, annan pyyhkiytyä kaiken tapeettoman pois, jää tilaa niille tärkeille. Tärkeitä on tänä vuonna ollut jo kahdesti. Huomenna kolmas tärkeä, tikkien poisto.


    • Anonyymi

      Fiksu tapa on kirjoittaa kaikki asiansa tänne suomi 24 palstalle, täällä ne säilyy ikuisesti ja näkyy kaikille.

      • Anonyymi

        Niinpä. Vaikkapa varpaiden kynsien leikkauksen. Täältä voi tarkistaa milloin viimeksi ja missä.


      • Anonyymi

        Voi olla, että täällä ne sirityvät viikolla kun
        täällä avataan aina uusi juttu ja aina on noita tyhjänpuhujia väliin.


    • Anonyymi

      Minun isäni merkitsi Allakkaan kaikki tärkeät pientilaa koskevat, hänelle tärkeät asiat. Myös kalailmat. Katiskat hän teki kevättalvella tuvan lattialla.
      Niihin ui kalaa jos "sää vaan oli oikea.

      Hän otti minut kerran soutamaan verkkoja. Miksi minut kun isoveli oli taitava siinä.
      Ainoan kerran elämässäni hän käytti v-sanaa harmistuttuaan verkonsoutajaan.

      Olin nynny. Loukkaannuin, sälli siitä loppuikseni. Minäkin olisin osannut laskea verkon puikkarilta järveen, ja hän soutanut, mutta ei siellä koskaan niin tehdä.
      Trauma uusiintui kun korjasimme heinää suopellolta.
      Kun tamppusin hitaasti sapilaskuorman takana, hän nykäisi merkittävästi.

      Sodat hän kävi kun käsky kävi. Tuli ehjänä takaisin. Oli vaikuttamassa vielä kahden sisarukseni syntymään. Perheellisenä säästyi Lapin sodalta.
      pojista 3;s ja surkein.

    • Anonyymi

      On se tuota vettä antanut.
      Eipä ole muuta allakkaan tästä yöstä kerrottavaa, kuin sateen hakkaaminen ja herääminen 02.40, kun vesi hakkaa ruutuja ja ikkunapellityksiä.
      Kävin nappaamassa käteeni juustoleipää ja panin kahvin tippumaan. Ei se uni enää tule kuiteskaan.
      Muistinpahan sateesta yöt aitassa. Pärekatto ropisi eri tavalla kuin nuo ikkunapellit. Siellä oli kiva nukkua fällyissä ja syyspimeillä, mutta kun oli jo pakkasta, sai vetää hirventaljan fällyjen päälle peitoksi.
      Oliko se nyt marraskuuta vuonna joku, kun isä tuli aamulla herättämään, sanoi, että on niin paljon lunta, että on noustava tietä avaamaan koko porukan.
      Oli pakkastaki, koko fälly oli huurusa, ja meillä penskoilla hiki ku mikä.

      Kosioaikana ei aitasa maattu, hienosti valkosten lakanoitten välissä ja siihenpä oli tulevalla aviopuoliskolla hyvä kellahtaa viereen.
      Joo, on sen ajanki allakoita tallella, harmaantuneita ja halvasta paperista painetut.
      Sielltäpä voi lukee, lauseen; Häät Helluntaina. Toivottavasti vieraita ei enempää kuin se velipojan 300. Ruoka tulee kalliiksi.
      Tätä täällä vesisateessa. ja nyt kuppi kahvia.

      • Anonyymi

        Kiitos hienosti kerrotusta muistelmasta! Ihan tulee mueleen ne omat aittayöt. Meillä oli lampaannnahkoista tehdyt vällyt, tarkeni lokakuussakin. Oli raikasta hengittää ja nukutti hyvin. Kukon lauluun herättiin.


    • Anonyymi

      Minun hassu tapani tai tahaton tapani on, nähdessäni esim. jonkun nuoremman julkkiksen syntymäpäivän, muistaa heti mitä itse tuolloin, jopa juuri tuona nimenomaisena päivänä tein.

      Nytkin kun näin erään päivämäärän, muistin heti: "Tuolloin vein pikku koirani ensimmäisiin rokotuksiin!" Ei aivan täsmälleen sama päivämäärä, vaan kyseinen julkkis oli tuolloin 4 päivän vanha.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Laitetaas nyt kirjaimet tänne

      kuka kaipaa ja ketä ?
      Ikävä
      88
      7227
    2. Pieni häivähdys sinusta

      Olet niin totinen
      Ikävä
      35
      3373
    3. Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle

      Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘
      Ikävä
      102
      1816
    4. Missä olet ollut tänään kaivattuni?

      Ikävä sai yliotteen ❤️ En nähnyt sua tänään söpö mies
      Ikävä
      21
      892
    5. Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin

      Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,
      Nurmes
      27
      891
    6. Taas ryssittiin oikein kunnolla

      r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html
      NATO
      32
      853
    7. Rakastuminenhan on psykoosi

      Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk
      Ikävä
      47
      762
    8. Tähän vaivaan ei auta kuin kaksi asiaa

      1. Tapaaminen uudestaan tai 2. Dementia Anteeksi kun olen olemassa🙄
      Ikävä
      60
      719
    9. Olisinko mä voinut käsittää sut väärin

      Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt
      Ikävä
      29
      686
    10. Känniläiset veneessä?

      Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v
      Nurmes
      26
      642
    Aihe