Minä kysyin: Mitä pidemmälle jalostus etenee, sitä köyhemmäksi käy eliön geeniperimä. Vahvistatko tämän näkemyksen?
ChatGPT sanoi:
"Kyllä, näkemyksesi on biologisesti perusteltu ja yleisesti hyväksytty kasvin- ja eläinjalostuksen sekä populaatiogenetiikan alalla:
Mitä pidemmälle jalostus etenee, sitä köyhemmäksi käy populaation (”eliön”) geeniperimä – ellei monimuotoisuutta tietoisesti ylläpidetä.
Tarkempi selitys:
1. Jalostus perustuu valintaan
Jalostuksessa valitaan yksilöitä, joilla on halutut ominaisuudet (esim. satoisuus, ulkomuoto, käyttäytyminen).
Tämä tarkoittaa, että osa geenivaihtoehdoista (alleeleista) jätetään pois seuraavasta sukupolvesta.
Tulos: geneettinen monimuotoisuus vähenee.
2. Pullonkaula- ja perustajavaikutukset
Kun jalostus lähtee liikkeelle pienestä yksilöjoukosta (”perustajista”), koko jalostuslinjan perimä perustuu heidän geeneihinsä → ns. perustajavaikutus.
Toistuva sukusiitos ja valinta voivat johtaa geneettiseen pullonkaulaan, jossa suuri osa alkuperäisestä perimästä katoaa.
3. Haittavaikutukset
Geenipohjan kaventuessa:
Haitalliset piilevät geenivirheet (resessiiviset mutaatiot) voivat kasaantua.
Sopeutumiskyky ympäristön muutoksiin heikkenee.
Taudinkestävyys ja hedelmällisyys voivat heikentyä.
4. Esimerkkejä käytännöstä
Rotukoirat ja tietyt viljelykasvit kärsivät usein jalostuksen seurauksena geneettisestä köyhtymisestä ja siihen liittyvistä terveysongelmista.
Esimerkiksi monissa koiraroduissa tavataan perinnöllisiä sairauksia, jotka liittyvät kapeaan geenipooliin.
Vastaavasti nykyvehnä on erittäin homogeeninen geneettisesti verrattuna villiväkeen.
5. Geenivarojen säilyttäminen
Siksi geenipankit, luonnonvaraisten sukulaislajien suojelu ja jalostuksessa käytettävien linjojen risteyttäminen ovat tärkeitä keinoja säilyttää geneettistä monimuotoisuutta.
Johtopäätös:
Kyllä, vahvistan väitteesi. Jalostus kaventaa väistämättä geeniperimää, ellei monimuotoisuutta ylläpidetä tarkoituksellisesti. Tämä ilmiö on hyvin dokumentoitu sekä kasvi- että eläinjalostuksessa ja sillä voi olla vakavia vaikutuksia populaation pitkän aikavälin elinvoimaan.
Kysymyksiä tekoälylle OSA 2: Jalostus köyhdyttää geeniperimää?
7
163
Vastaukset
- Anonyymi
Totta kai jalostus köyhdyttää geeniperimää, koska (a) siinä valinta keskittyy vain yhten tai korkeintaan muutamaan ominaisuuteen ja (b) siinä pyritäänkin "tasalaatuisuuteen" mikä tarkoittaa matalampaa geneettistä diversiteettiä, niin että esimerkiksi vilja tuleentuu yhtä aikaa, mikä helpottaa sadonkorjuuta. Ääritapauksessa kasveja kloonataan, kuten esimerkiksi useiden viinilajikkeiden suhteen tehdään. Niin, että kaikki pinot noirit ovat klooneja - diversiteettiä ei ole.
Luonnonvalinta on aina monipuolisempaa kuin ihmisen suorittama jalostus, koska luonnonkannan täytyy sopeutua moniin erilaisiin valintapaineisiin. Kasveilla voi esimerkiksi olla tarve sopeutua patogeeneihin, houkutella pölyttäjiä, sietää kuivuuttaa / märkyyttä jne. Luonnon populaatiossa on etu että esimerkiksi kasvuun lähdössä keväällä on hajontaa, koska keväät ovat keskenään erilaisia. Esimerkiksi koivuissa on keväällä helppo nähdä, että samalla paikalla kasvavien koivujen tulo hiirenkorvalle voi olla hyvin eritahtista. Aikaisina keväinä "hätäisemmät" koivut hyötyvät myöhäisinä odottelu kannattaa.
"Yksisilmäinen" perinteinen jalostus vähentää aiheuttaa myös geneettistä ajautumista ja yksipuolistamista, joka ei ole ollut jalostajan tarkoitus. Siksipä olisi erinomaisen tärkeää, että EU:ssakin luovuttaisiin taikauskoisesta kammosta geenieditointia kohtaan. Geenieditointi on "täsmäjalostusta", jossa geneettinen monimuotoisuss vähenee vain siellä missä sitä nimen omaan halutaan.- Anonyymi
//Luonnonvalinta on aina monipuolisempaa kuin ihmisen suorittama jalostus, koska luonnonkannan täytyy sopeutua moniin erilaisiin valintapaineisiin.//
Eliöiden sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin perustuu epigeneettisiin mekanismeihin, eikä mihinkään kuviteltuun luonnonvalintaan tai valintapaineeseen.
Miksi eliöissä on reseptoreita? Tutki ja opi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
//Luonnonvalinta on aina monipuolisempaa kuin ihmisen suorittama jalostus, koska luonnonkannan täytyy sopeutua moniin erilaisiin valintapaineisiin.//
Eliöiden sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin perustuu epigeneettisiin mekanismeihin, eikä mihinkään kuviteltuun luonnonvalintaan tai valintapaineeseen.
Miksi eliöissä on reseptoreita? Tutki ja opi.Älä RoT valehtele.
Ei rypsistä saa kiinankaalia vain istuttamalla rypsin siemeniä erilaiseen peltoon ja odottelemalla, että rypsi "ymmärtää" ryhtyä kiinankaaliksi. Uskosi on typerä ja naurettava!
Käytät termiä "epigenetiikka" vaikka tarkoitat itse keksimääsi maagiikkaa, jolla ei ole enää juurikaan tekemistä tieteen tunteman epigenetiikan kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
//Luonnonvalinta on aina monipuolisempaa kuin ihmisen suorittama jalostus, koska luonnonkannan täytyy sopeutua moniin erilaisiin valintapaineisiin.//
Eliöiden sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin perustuu epigeneettisiin mekanismeihin, eikä mihinkään kuviteltuun luonnonvalintaan tai valintapaineeseen.
Miksi eliöissä on reseptoreita? Tutki ja opi.Yksilön sopeutuminen perustuu epigenetiikkaan. Epigeneettiset muutokset eivät ole varsinaisesti evoluutiota, sillä perimä ei muutu.
Evoluutio perustuu perimän mutaatioihin. Jälkeläisellä on useita kymmeniä geneettisiä ominaisuuksia, joita ei ollut kummallakaan vanhemmista. Useimmat näistä eivät näy mitenkään tai ovat muuten neutraaleja. Kunkin geenin hyödyllisyys riippuu niistä olosuhteista, missä ko. populaatio elää. Mutaatioiden takia populaatioiden sisällä on monimuotoisuutta, mikä parantaa niiden kykyä reagoida suuriin muutoksiin. Suvullisessa lisääntymisessä perimä sekoittuu. Kaikki yksilöt eivät pääse jatkamaan sukuaan, mutta todennäköisimmin siinä onnistuvat parhaiten ne joiden perimä sopii parhaiten kulloisiinkin olosuhteisiin. Oikein huonot kortit saaneet eivät kehity alkua pidemmälle.
Jalostuksessa ihminen hoitaa valinnan. Tämä nopeuttaa evoluutiota, mutta vain ihmisen haluamaan suuntaan. Koska vain halutunlaisten yksilöiden annetaan lisääntylä, näiden ominaisuudet yleistyvät nopeasti, mutta perimä köyhtyy. Tällainen populaatio ei kestä suuria olosuhteiden muutoksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksilön sopeutuminen perustuu epigenetiikkaan. Epigeneettiset muutokset eivät ole varsinaisesti evoluutiota, sillä perimä ei muutu.
Evoluutio perustuu perimän mutaatioihin. Jälkeläisellä on useita kymmeniä geneettisiä ominaisuuksia, joita ei ollut kummallakaan vanhemmista. Useimmat näistä eivät näy mitenkään tai ovat muuten neutraaleja. Kunkin geenin hyödyllisyys riippuu niistä olosuhteista, missä ko. populaatio elää. Mutaatioiden takia populaatioiden sisällä on monimuotoisuutta, mikä parantaa niiden kykyä reagoida suuriin muutoksiin. Suvullisessa lisääntymisessä perimä sekoittuu. Kaikki yksilöt eivät pääse jatkamaan sukuaan, mutta todennäköisimmin siinä onnistuvat parhaiten ne joiden perimä sopii parhaiten kulloisiinkin olosuhteisiin. Oikein huonot kortit saaneet eivät kehity alkua pidemmälle.
Jalostuksessa ihminen hoitaa valinnan. Tämä nopeuttaa evoluutiota, mutta vain ihmisen haluamaan suuntaan. Koska vain halutunlaisten yksilöiden annetaan lisääntylä, näiden ominaisuudet yleistyvät nopeasti, mutta perimä köyhtyy. Tällainen populaatio ei kestä suuria olosuhteiden muutoksia."Kaikki yksilöt eivät pääse jatkamaan sukuaan, mutta todennäköisimmin siinä onnistuvat parhaiten ne joiden perimä sopii parhaiten kulloisiinkin olosuhteisiin. Oikein huonot kortit saaneet eivät kehity alkua pidemmälle."
Yritätkö Rotille opettaa tätä? Sitä on yritetty jo vaikka kuinka kauan aikaa sitten tehdä rautakiskoista, eikä hän vain kykene ymmärtämään mitä tuo tarkoittaa.
Naureskelin jo hänen avautumis gish gallopeista kun tuokin taas vilahti siellä.
Olen jo huomauttanut häntä, ettei kannata mennä pidemmälle ennen kuin on edes alkeet hallussa. 1) sana evoluutio 2)sana luonnonvalinta
"Mitä pidemmälle jalostus etenee, sitä köyhemmäksi käy eliön geeniperimä."
Ei jalostus vaikuta eliön geeniperimään. Eliö saa geeniperimänsä hedelmöittymishetkellä eikä se enää sen jälkeen muutu. Jalostus vaikuttaa vain siihen, pääseekö eliö jatkamaan sukua.
"Mitä pidemmälle jalostus etenee, sitä köyhemmäksi käy populaation (”eliön”) geeniperimä – ellei monimuotoisuutta tietoisesti ylläpidetä."
Lisäsitkö itse tuon suluissa olevan eliön tuohon? Et ymmärrä edes perusasioita eli sitä, etää jalostus vaikuttaa populaation genomiin, ei eliön genomiin.
Mitä ylipäätänsä yrität avauksellasi todistaa? Avauksestasi tulee loogisesti esille se kuinka genomi vaikuttaa ilmiasuun ja kuinka populaation genomi muuttuu jalustuksella, joka on yksi evoluution malliesimerkki. Todistit siis sen, että evoluutio toimii ja hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki tarvittava tieto eliön body-planin rakentamiseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 60874
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111823Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla251726- 54709
- 49619
- 57570
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k91540- 22536
- 76533
Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai43528