Hallitus valmistelee yt-asiamiehen, työneuvoston ja koulutuskorvauksen lakkauttamista .

Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut valmistelut yhteistoiminta-asiamiehen viran, työneuvoston sekä koulutuskorvauksen lakkauttamiseksi. SAK vastustaa näitä työntekijöiden asemaa heikentäviä muutoksia.

Orpon hallitus perustelee lakiesitysten valmistelua valtionhallinnon ja ministeriön säästötavoitteilla. Lakkauttamisten todellisista valtionhallintoa koskevista kustannussäästöistä ei kuitenkaan ole vielä tietoa.

– Esimerkiksi yhteistoimintalakia koskevan valvontatehtävän lakkauttaminen olisi vastoin EU-säädöksiä. Valvontaa jouduttaisiin siksi todennäköisesti siirtämään toisaalle valtionhallinnossa, mikä vähentäisi säästöjen määrää, SAK:n johtaja Heli Puura arvelee.

Yhteistoiminta-asiamies edistää työnantajan ja henkilöstön yhteistyötä
Yhteistoiminta-asiamiehen keskeinen tavoite on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, mikä vahvistaa luottamusta ja mahdollisuuksia tasapainoiseen paikalliseen sopimiseen. Yt-asiamies myös valvoo muun muassa yhteistoimintalain ja henkilöstörahastolain noudattamista.

Työpaikkojen yhteistoimintaa koskevia säännöksiä on muutettu nopeaan tahtiin viime vuosina, joten neuvonnalle on tarvetta työpaikoilla. Orpon hallitus on lisäksi vähentämässä työnantajan yhteistoimintavelvoitteita heinäkuun alusta lukien nostamalla yhteistoimintalain soveltamisrajaa ja puolittamalla työvoiman vähentämiseen liittyvät muutosneuvotteluajat.

– Kaikki nämä muutokset heikentävät työntekijöiden lakisääteisiä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Työnantajapuolelle muutokset sopivat, koska ne vähentävät tiedonanto- ja vuoropuheluvelvoitteita ja vähentävät työvoimakuluja, Puura toteaa.

Työneuvoston tehtäväkenttää pitäisi laajentaa lakkauttamisen sijaan
TEM valmistelee myös työneuvoston lakkauttamista. Työneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja muun muassa vuosilomalain, työaikalain ja työturvallisuuslain tulkinnasta ja soveltamisesta. Nämä lait ja niiden oikea tulkinta ovat tärkeitä työntekijöiden suojelun ja oikeusaseman kannalta. Lisäksi työneuvoston kautta on mahdollista saada erimielisestä laintulkinnasta juridinen lausunto verrattain nopealla ja edullisella tavalla.

Työneuvostoon kuuluu sekä työntekijöiden että työnantajien edustajia. Se on vahvistanut osapuolten välistä keskustelua ja yhteistyötä työlakien soveltamisessa, mitä SAK pitää tärkeänä.

– Työneuvostoa ei todellakaan pidä lakkauttaa. Olemme sen sijaan esittäneet työneuvoston tehtäväkentän laajentamista ja toiminnan kehittämistä, koska työntekijän suojelun kannalta on perusteltua kehittää riidanratkaisujatapoja ja matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden osuuden kasvu työmarkkinoilla on lisännyt työperäistä hyväksikäyttöä, lainvastaisuuksia ja työsuhteiden naamiointia yrittäjyydeksi, Heli Puura perustelee

Koulutuskorvauksen poistaminen pahentaisi työvoimapulaa
TEM:n valmistelulistalla kolmantena oleva koulutuskorvauksen poisto olisi suora leikkaus julkisen ja kolmannen sektorin työntekijöiden henkilöstökoulutuksesta. Erityisesti kunnat ja hyvinvointialueet ovat hyödyntäneet laajasti lyhytaikaisesta koulutuksesta maksettavaa korvausta henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä.

– Koulutuskorvauksen poisto pahentaisi työvoimapulaa ja vähentäisi julkisen puolen veto- ja pitovoimaa. Erittäin todennäköisesti henkilöstökoulutuksen määrä vähenisi julkisella sektorilla. Koulutuskorvauksen poistaminen on osa surullista jatkumoa hallituksen koulutusleikkauksille, joilla romutetaan aikuiskoulutusta ja heikennetään työllisyyttä ja tuottavuutta, SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut valmistelut yhteistoiminta-asiamiehen viran, työneuvoston sekä koulutuskorvauksen lakkauttamiseksi. SAK vastustaa näitä työntekijöiden asemaa heikentäviä muutoksia.

Orpon hallitus perustelee lakiesitysten valmistelua valtionhallinnon ja ministeriön säästötavoitteilla. Lakkauttamisten todellisista valtionhallintoa koskevista kustannussäästöistä ei kuitenkaan ole vielä tietoa.

– Esimerkiksi yhteistoimintalakia koskevan valvontatehtävän lakkauttaminen olisi vastoin EU-säädöksiä. Valvontaa jouduttaisiin siksi todennäköisesti siirtämään toisaalle valtionhallinnossa, mikä vähentäisi säästöjen määrää, SAK:n johtaja Heli Puura arvelee.

Yhteistoiminta-asiamies edistää työnantajan ja henkilöstön yhteistyötä
Yhteistoiminta-asiamiehen keskeinen tavoite on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, mikä vahvistaa luottamusta ja mahdollisuuksia tasapainoiseen paikalliseen sopimiseen. Yt-asiamies myös valvoo muun muassa yhteistoimintalain ja henkilöstörahastolain noudattamista.

Työpaikkojen yhteistoimintaa koskevia säännöksiä on muutettu nopeaan tahtiin viime vuosina, joten neuvonnalle on tarvetta työpaikoilla. Orpon hallitus on lisäksi vähentämässä työnantajan yhteistoimintavelvoitteita heinäkuun alusta lukien nostamalla yhteistoimintalain soveltamisrajaa ja puolittamalla työvoiman vähentämiseen liittyvät muutosneuvotteluajat.

– Kaikki nämä muutokset heikentävät työntekijöiden lakisääteisiä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Työnantajapuolelle muutokset sopivat, koska ne vähentävät tiedonanto- ja vuoropuheluvelvoitteita ja vähentävät työvoimakuluja, Puura toteaa.

Työneuvoston tehtäväkenttää pitäisi laajentaa lakkauttamisen sijaan
TEM valmistelee myös työneuvoston lakkauttamista. Työneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja muun muassa vuosilomalain, työaikalain ja työturvallisuuslain tulkinnasta ja soveltamisesta. Nämä lait ja niiden oikea tulkinta ovat tärkeitä työntekijöiden suojelun ja oikeusaseman kannalta. Lisäksi työneuvoston kautta on mahdollista saada erimielisestä laintulkinnasta juridinen lausunto verrattain nopealla ja edullisella tavalla.

Työneuvostoon kuuluu sekä työntekijöiden että työnantajien edustajia. Se on vahvistanut osapuolten välistä keskustelua ja yhteistyötä työlakien soveltamisessa, mitä SAK pitää tärkeänä.

– Työneuvostoa ei todellakaan pidä lakkauttaa. Olemme sen sijaan esittäneet työneuvoston tehtäväkentän laajentamista ja toiminnan kehittämistä, koska työntekijän suojelun kannalta on perusteltua kehittää riidanratkaisujatapoja ja matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden osuuden kasvu työmarkkinoilla on lisännyt työperäistä hyväksikäyttöä, lainvastaisuuksia ja työsuhteiden naamiointia yrittäjyydeksi, Heli Puura perustelee

Koulutuskorvauksen poistaminen pahentaisi työvoimapulaa
TEM:n valmistelulistalla kolmantena oleva koulutuskorvauksen poisto olisi suora leikkaus julkisen ja kolmannen sektorin työntekijöiden henkilöstökoulutuksesta. Erityisesti kunnat ja hyvinvointialueet ovat hyödyntäneet laajasti lyhytaikaisesta koulutuksesta maksettavaa korvausta henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä.

– Koulutuskorvauksen poisto pahentaisi työvoimapulaa ja vähentäisi julkisen puolen veto- ja pitovoimaa. Erittäin todennäköisesti henkilöstökoulutuksen määrä vähenisi julkisella sektorilla. Koulutuskorvauksen poistaminen on osa surullista jatkumoa hallituksen koulutusleikkauksille, joilla romutetaan aikuiskoulutusta ja heikennetään työllisyyttä ja tuottavuutta, SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu