Hain apua mt-ongelmiin ensimmäistä kertaa

Ihmettelen tuota muutosta, kun ennen ihmiset saivat avun tarvittaessa ja alkoivat voimaan hyvin lyhyessä ajassa.
Yksi sukulainen meni itse sairaalaan vapaaehtoisesti ja kertoi että eåse oli paras ratkaisu. Oli saanut jutella asioistaan jotka painoivat mieltä ja tavannut muita poitilaita , joilla monella oli virka joka vaati paljon . Tänään muka koulutetaan psykiatreja ja psykologeja ja kun kuuntelee miten heitä kohdellaan niin tulee vaan paha olla..
Ensinnäkin mt sairaus on sellainen asia joka tarvitsee hoidon heti , eikä joskus kuukausina päästä kuten sanovat että saavat odottaa että pääsisivät vastaanotolle .
Kai se nyt
Lääkärien tulisi tietää että sairaus vaan pahenee odotellessa , han kuten muutkin sairaudet .
Ja sitten kun kuulee miten se hoitaminen on tänään niin huomaa ettei monikaan ole tyytyväinen . Sanovat ettei heitä ymmärretä, ja että ovat sairaalassa Ilman että kukaan edes puhuu heidän kanssaan ! Siis millaista hoitoa sellainen on . Ihmisen läheisyys antaa aina turvallisuutta ja että ihminen huomataan on tärkeää hoidossa.
Eikö jonkun psykiatrin tulisi selittää mediassa mihin. Tämänpäiväinen hoito kohdistetaan , ja miksi potilaat vaeltelevat käytävillä,yksin ilman että kukaan välittää. Miten he voivat .
Kukaan ei voi sairaudelleen mitään , ja sitä ei tee paremmaksi totaalinen välinpitämättömyys hoidon taholta , joiksi osasivat ennen , mutta ei tänään.
Ekonomisesti ole entinen. hoitomuoto parempi, potilaat tulivat nopeammin. Hyvään kuntoon, mutta tänään he yrittävät omin voimin ja se ottaa aikaa ja kaikki eivöt jaksa vaan päättävät elämänsä yhåksin tunteella ettei yksikään ihminen maailmassa välitä heistä.
Psykiatrien palkat ova hyvät samoin kun psykoloogienkin ,siis mistä niille maksetaan pakkaa, kun ei ihmiset edes pääse hoitoon silloin kun tuntevat siihen tarvetta . Siis ketkä sitä hoitoa oikein saavat , on kysymys . Sillä liian moni ihminen on Ilkan hoitoa tänään.
Ei siinä paljo; taloudellisesti olla ajateltu . Antaisivat apua tarvitseville heti alussa että heidän oireet vielä saadaan käännettyä , ja heistä tulee kykeneviä taas työ elämään ja voivat luottaa hoito systeemiin. ! Kuten vielä tehtiin 30 vuotta sitten

Digi- ja etähoito ei ole palvelun parantamista. Se ei tule koskaan korvaamaan palvelua kasvokkain.
Ainoa minkä se tekee, se säästää resursseja, ehkä kustannuksia, mutta niitäkin vain hetkellisesti.
En näe, että se tulee säästämään yhtään mitään, kun miettii jonnekin tulevaisuuteen, kun aika menee eteenpäin, mitkä ovat vaikutukset.
Pahimmassa tapauksessa ihmiset, etenkin psyykkisesti sairaat, eristäytyvät entisestään omiin oloihinsa ja yksinäisyyteen, kun kaikki tapahtuu etänä. Ihmiskontaktit jäävät todella minimiin, eikä siitä seuraa mitään hyvää.

Oletko nykyään paremmassa kunnossa kuin ennen menoasi noihin palveluihin ?
Ja jos olet, niin kuinka niin pääsikin käymään, miten se voi olla mahdollista ?

Anonyymi kirjoitti:

Oletko nykyään paremmassa kunnossa kuin ennen menoasi noihin palveluihin ?
Ja jos olet, niin kuinka niin pääsikin käymään, miten se voi olla mahdollista ?

Mm. ajattelu ja päättelykyky kirkastuu kummasti, kun lopettaa psyykelääkkeiden käytön.

Anonyymi kirjoitti:

Mm. ajattelu ja päättelykyky kirkastuu kummasti, kun lopettaa psyykelääkkeiden käytön.

Juu, huomasin aikoinaan ihan saman. Jotkut eivät kyllä tätäkään väitettä hyväksy, mutta ei sillä väliä. Pääasia, että itse tietää, miten menee, ja ymmärtää omat olotilansa.