Uutiset 29.5.2005
Asiakirja - ja lausuntopyyntö
Arvoisa presidentti Tarja Halonen,
YK:n ihmisoikeuskomitea on arvostellut suomalaisten poliitikkojen puuttumista oikeuslaitoksen toimivaltaan marraskuussa 2004 antamissaan lausumissa. Kyseessä on väite, jonka tarkennus on jäänyt yksilöimättömäksi.
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitolle on esitetty paljon erilaisia väitteitä, että presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyi salaisiksi jääneitä tosiasiallisia sopimuksia siitä, että tuomioistuinlaitosta ohjataan poliittisesti. On myös näissä yhteyksissä esitetty, että YK:n ihmisoikeuskomitea on viitannut tällaisten salaisten sopimusten toteuttamiseen edelleen Suomessa.
Tämän "Koiviston konklaavina" tunnetun tapahtuman salaisten sopimusten sisällöksi on epäilty, että oikeuslaitoksen ei tule toteuttaa tavallisten kansalaisten ja yritysten oikeutettujakaan vaatimuksia mm. pankkeja, muita suuryrityksiä ja virkamiehistöä vastaan. Samoin sopimusten on epäilty sisältävän median ja tiedeyhteisön vaikenemisen näistä asioista.
Presidentti Mauno Koivisto on ollut 6.5.1992 järjestämäänsä oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen osallistuessaan vaikuttamassa tavalla tai toisella oikeuspolitiikkaan, joka puolestaan tavalla tai toisella on voinut vaikuttaa vähintään satojen tuhansien ihmisten elämään Suomessa. Presidentin toimet tällöin eivät voi nauttia yksityiselämän tai muun yksityisen toiminnan kaltaista luottamuksellisuutta, joka olisi salailua oikeuttavaa. YK:n ihmisoikeuskomitean arvostelema suomalaisten poliitikkojen puuttuminen oikeuslaitoksen toimivaltaan, jos sellaista todellisuudessa on, vaatii kyllä salailevaa luottamuksellisuutta tullakseen peitetyksi ja kätketyksi.
Tällainen "luottamuksellisuus" kuitenkin synnyttää vain lumeoikeusvaltion, millaisen syntymiseen viittaisi se, että luottamus tuomioistuimiin on Suomessa suuri lähinnä vain niiden joukossa, joilla ei ole omaa kokemusta tuomioistuimissa asioimisesta.
Jos kuitenkin on kysymys jostain muusta legitiimistä ja lain täysin suojaamasta luottamuksellisuuden suojasta, asiakirjakopioita ei tietenkään voida luovuttaa meille. Tässä tapauksessa pyydämme kuitenkin selvitystä lain tukeman luottamuksen laadusta. Samoin pyydämme siinä tapauksessa kannanottoanne kyseisen 6.5.1992 järjestetyn tilaisuuden suhteesta em. YK:n ihmisoikeuskomitean tuoreeseen väitteeseen.
Totuuden selvittämiseksi, ja myös Teidän vaalikampanjaanne negatiivisesti vaikuttavien perusteettomien huhujen karsimiseksi niin kotimaassa kuin ulkomailla: EOK pyytää Teiltä saada jäljennökset käyttöönsä presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista. Myös em. lausumanne kyseisen 6.5.1992 järjestetyn tilaisuuden suhteesta em. YK:n ihmisoikeuskomitean tuoreeseen väitteeseen voi toteuttaa tämän vaatimuksen, jos asiakirjoja ei voida meille luovuttaa.
EOK ja allekirjoittanut toivottaa samalla Teille parhainta menestystä presidentinvaalikampanjaanne, jossa myös kotimaiset ihmisoikeusloukkaukset (koottuina yhteen osoitteessa www.eok.fi), saanevat näkyvyyttä ja huomiota.
Toiminnanjohtaja
Jarmo Juntunen
Asiakirja - ja lausuntopyyntö
Arvoisa presidentti Tarja Halonen,
YK:n ihmisoikeuskomitea on arvostellut suomalaisten poliitikkojen puuttumista oikeuslaitoksen toimivaltaan marraskuussa 2004 antamissaan lausumissa. Kyseessä on väite, jonka tarkennus on jäänyt yksilöimättömäksi.
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitolle on esitetty paljon erilaisia väitteitä, että presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyi salaisiksi jääneitä tosiasiallisia sopimuksia siitä, että tuomioistuinlaitosta ohjataan poliittisesti. On myös näissä yhteyksissä esitetty, että YK:n ihmisoikeuskomitea on viitannut tällaisten salaisten sopimusten toteuttamiseen edelleen Suomessa.
Tämän "Koiviston konklaavina" tunnetun tapahtuman salaisten sopimusten sisällöksi on epäilty, että oikeuslaitoksen ei tule toteuttaa tavallisten kansalaisten ja yritysten oikeutettujakaan vaatimuksia mm. pankkeja, muita suuryrityksiä ja virkamiehistöä vastaan. Samoin sopimusten on epäilty sisältävän median ja tiedeyhteisön vaikenemisen näistä asioista.
Presidentti Mauno Koivisto on ollut 6.5.1992 järjestämäänsä oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen osallistuessaan vaikuttamassa tavalla tai toisella oikeuspolitiikkaan, joka puolestaan tavalla tai toisella on voinut vaikuttaa vähintään satojen tuhansien ihmisten elämään Suomessa. Presidentin toimet tällöin eivät voi nauttia yksityiselämän tai muun yksityisen toiminnan kaltaista luottamuksellisuutta, joka olisi salailua oikeuttavaa. YK:n ihmisoikeuskomitean arvostelema suomalaisten poliitikkojen puuttuminen oikeuslaitoksen toimivaltaan, jos sellaista todellisuudessa on, vaatii kyllä salailevaa luottamuksellisuutta tullakseen peitetyksi ja kätketyksi.
Tällainen "luottamuksellisuus" kuitenkin synnyttää vain lumeoikeusvaltion, millaisen syntymiseen viittaisi se, että luottamus tuomioistuimiin on Suomessa suuri lähinnä vain niiden joukossa, joilla ei ole omaa kokemusta tuomioistuimissa asioimisesta.
Jos kuitenkin on kysymys jostain muusta legitiimistä ja lain täysin suojaamasta luottamuksellisuuden suojasta, asiakirjakopioita ei tietenkään voida luovuttaa meille. Tässä tapauksessa pyydämme kuitenkin selvitystä lain tukeman luottamuksen laadusta. Samoin pyydämme siinä tapauksessa kannanottoanne kyseisen 6.5.1992 järjestetyn tilaisuuden suhteesta em. YK:n ihmisoikeuskomitean tuoreeseen väitteeseen.
Totuuden selvittämiseksi, ja myös Teidän vaalikampanjaanne negatiivisesti vaikuttavien perusteettomien huhujen karsimiseksi niin kotimaassa kuin ulkomailla: EOK pyytää Teiltä saada jäljennökset käyttöönsä presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista. Myös em. lausumanne kyseisen 6.5.1992 järjestetyn tilaisuuden suhteesta em. YK:n ihmisoikeuskomitean tuoreeseen väitteeseen voi toteuttaa tämän vaatimuksen, jos asiakirjoja ei voida meille luovuttaa.
EOK ja allekirjoittanut toivottaa samalla Teille parhainta menestystä presidentinvaalikampanjaanne, jossa myös kotimaiset ihmisoikeusloukkaukset (koottuina yhteen osoitteessa www.eok.fi), saanevat näkyvyyttä ja huomiota.
Toiminnanjohtaja
Jarmo Juntunen
Vastaukset 2
Vanhimmat
menee uskottavuus pois, koska tuo saatana
on mukana.
Sen kaikki huomaa, että et ole oikeassa
mielentilassa.
Keskiyöllä humalassa kirjoittu.
Uuden perustuslain (astui voimaan Halosen kauden alussa) presidentti nimittää KAIKKI vakituisessa virassa olevat tuomarit, ei vain KKO:n tuomareita. Oikeuslaitoksen pitäisi myös ulospäin näyttää puolueettomalta, mutta Suomen kohdalla se ei välttämättä toteudu, sillä Suomen presidentti on Halosen kauden päättyessä ollut 24 vuotta samasta puolueesta. Se näkyy esim. KKO:n jäsenten nimittämisistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000009301603
Se, mistä olen erityisen kiinnostunut on tuo presidenti nimitysoikeuksien laajentuminen koskien tuomarikuntaa. Millaisen käytännön tämän UUDEN valtaoikeuden suhteen Halonen on luonut? Ketä/millaisen taustan omaavia henkilöitä Halonen on nimittänyt alempien oikeusasteiden tuomarinvirkoihin. Tähän astihan julkisuudessa on lähinnä valiteltu presidentin valtaoikeuksien kavensumisesta, myös Halonen. Periaatteenani tulee olemaan se, että jos tästä selkoa ei tehdä, Halonen ei ääneäni saa. No, totuuden nimissä muutenkaan ei kyllä saisi, lähinnä poliitisen taustansa takia, sillä mielestäni 30 vuotta SAMAN PUOLUEEN piiristä tulevaa (tässä tapauksessa sosiaalidemokraattista) presidenttiä olisi aivan liikaa.
Miksi tällainen merkittävä presidentin valtaoikeuksien lisäys (tuomarinimitykset) halutaan, myös Halonen on halunnut, jättää vähemälle huomiolle?