Jokainen kerta suunnittelen sanovani jotain, mutta mikään ei koskaan mene käsikirjoitukseni mukaan ja sanat jää aina sanomatta.
Sanomatta jääneet sanat
Anonyymi-ap
31516
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Joo, ja mä puhun ihan käsittämättömiä juttuja jotka tuntuu sillä hetkellä hyvältä idealta. Ei vaan pysty ajattelemaan.
Näin se menee. Pitäis vaan uskaltaa sanoa oli tilanne mikä tahansa 🙃
Joidenkin on tarkotus kulkea omaa tietään, eikä ne sanat välttämättä liity siihen mitenkään.
Uskalla ensi kerralla, helpottaisi toistakin ❤️
Hän vastaa väärillä sanoilla ja ”peli” on sen jälkeen menetetty.
Mene suoraan asiaan, älä jätä mitään rivien väliin
Hankalaa, kun keskeyttää lauseen.
Ehkä se on niin ettei toinen halua niitä kuullakaan, onko tullut sellainen ajatus koskaan mieleen!
Mä voisin allekirjoittaa tän silleen että näyttäisit mitä tunnet.
Onko sinulle käynyt niin, sanojasi ei haluttu kuulla? Tulitko torjutuksi?
Ei ole mitään tunteita näyttää, kuin vain yhdelle tummatukkaiselle, minua noin kymmenen vuotta nuoremmalle miehelle.
Ei ole käynyt niin, enkä ole odottanut sanoja vielä keneltäkään muulta kuin 50+ mieheltä!
Mutta et itse sano?
Sanon jos näen hänet ja tunnistan muuttuneen ulkomuodon takia.
Minulla on jonkinlaista kasvosokeutta, jos kasvot muuttuvat paljon, voi olla vaikeaa tunnistaa!
Hyvä pointti
joo. ei sitä puhumaan kerkiä. haahuilen mielummi omissa mietteissäni
Ei ne sanat ole niin tärkeitä. Ehkä jokin kosketus tai ele tuntuisi vielä paremmalta. Ja jos mies kertoisi jotain mistä voisi päätellä että toinen on tärkeä ja ajatuksissa. Että on huomioinut jotenkin elämässään tai vaikka työssä ( jos yhteinen työpaikka). Joku ihan pikkujuttu vaikka. "Ostin tätä pullaa, mistä tykkäät" :D
Tiedän tunteen! Tuo sama ilmiö toistuu kun opiskelee uutta kieltä. Harjoittelen ankarasti mielessäni keskustelua uudella kielellä ja kaikki sujuu loistavasti! Tietenkin, koska itse suunnittelen myös "kanssakeskustelijan" kommentit.
Todellisuudessa sitten jään mykäksi kun saan eri kommentteja kuin mitä oletin saavani🤭 Noh, ei se ole niin vakavaa, kiva kun sain yrittää ja olen taas yhden kokemuksen rikkaampi🤑
Kuulostaa tutulta tämäkin. 😅
Ikinä ei kannata suunnitella mitä sanoo. Sitten jännittää ja sanoo ihan jotain sekavaa kuitenkin.
joo, mutta kun jos on jotain tärkeää sanottavaa mikä pitää saada sanotuksi.
olen itse tehnyt niin, sanonut ne sanat vaan väkisten, onnistuin vaikka vaikeaa olikin.
sanoilla oli silä hetkellä vaikutusta, mutta pidemmän päälle ei. silti olen todella tyytyväinen että sain ne sanottua, sillä hetkellä ne oli tärkeää sanoa sille toiselle
Sama ongelma! Jospa edes oltaisi kaksin 💚
Ihan hyvä on kuitenkin joskus miettiä valmiiksi jotain yleispäteviä sopivan "neutraaleja" keskustelun avauksia...niillä pääsee alkuun🥰
Ei helvettiä nyt 😂
Joo, älä tulla aloita! Voi tulla limpusta ohtaan takas😂
Ei ole vakavaa niin kauan, kun KUKAAN EI OLE KUOLLUT SEN TAKIA, ETTÄ JÄI SANOMATTA MITÄ AIOIT SANOA.
Minä voin tunnustaa, että minulle käy usein niin, että minä olen sentään jo poistunut ja minä muistan vasta sen jälkeen, että minä unohdin sanoa.
Syy on yleensä se, että minä en välttämättä edes huomaa, koska minä NAINEN JOKA ELÄÄ OMIEN AJATUSTEN KANSSA.
Näin en loukkaa heidän kunnioita jotka eivät välttämättä tunne heitä jotka ovat minun tuttuja.
PÄÄSEE HELPOMMALLA, KUN EI TARVI VASTATA KYSYMYKSEEN " KUKA SE/TUO OLI JONKA KANSSA JUTTELIT?"
EI MEILLÄ PÄIN KUKAAN SANO IHMISESTÄ HÄN.
TÄÄLLÄ PUHUTAAN NIIN HUONOA SUOMEA, ETTÄ JOS EI NETTIÄ OLIS NIIN EN MINÄKÄÄN PÄRJÄISI ILMAN TULKKIA.
PERSIAA KAI NUO KUNNIALLISET PUHUVAT.
sama täällä, keskustelu vaan menee omaa rataansa ja ne tärkeät sanat jää sanomatta. ja toista tilaisuutta ei välttämättä enää tule
Tai jos tulee tilaisuus niin on pitkä aika seuraavaan jos missaa tuon. Yleensä sitä möläyttää jotain yleisluonnollista vaan, sellaista typerää small talkkia😂
Joo menee niin helposti smalltalkiksi, jos on kaksi joilla se juttelu sujuu.....
pitäisi heti alussa vaan töksäyttää ne sanat mitä haluaa oikeasti haluaa sanoa. Ei sitä tiedä miten monta tilaisuutta saa, joskus voi olla vain se yksi.
Käsikirjoituksen mukaan sen pitikin aina olla mykkien ihmisten kohtaaminen, kuin vanhoissa mykkäfilmeissä..