Ylivertaisuusvinouma ja narsismi

Olen piirittänyt itseni keskivertoa kykenemättömillä ihmisillä, koska silloin minä aivan keskiverto ihmisenä koen olevani joku nero, Einstein, mutta jos oikeasti kohtaisin joskus ihmisiä jotka olisivat minua älykkäämpiä, kykenevempiä, niin menisi narsistilla sormi suuhun, kun ei manipulointi toimiskaan, kun ei enää kokiskaan olevansa niin kyvykäs ja "riisuttaisiin aseistaan"

Ihmiset ruokkii mun narsimia kehumalla mua, ja se menee päähäni, kuin myrkky. Pitäisi vain kasvaa ympäristössä, jossa kaikki haukkuisivat, ja vähättelisivät, vain silloin todellinen kehitys olisi mahdollista. Uskon hyvin vahvasti olevani aivan keskiverto kaikessa.

Myös useat tuntemani todella kapeakatseiset ja harmaasti ajattelevat ihmiset usein kuvittelevat, olevansa ylivertaisia, koska heidän lähipiirinsä on täynnä ihmisiä jotka ovat vielä heitäkin alempana.

+ Loppu peleissä ihminen on vielä aika yksinkertainen olento, omaa yksinkertaisuuttansa on vaikea hahmottaa, jos ei ole vertailukohteita. Ja on todella vaikea kuvitella millaista olisi olla todella älykäs avaruusolento, mutta samoin myös toiseen suuntaan. On todella vaikeaa kuvitella miten joku todella vähä-älyinen ihminen tai eläin ajattelee, koska kun yrität päästä hänen mieleensä, et ota huomioon omaa kapasiteettiasi, voit vain esittää tyhmää, mutta sekin on vain rooli, ja oikea kapasiteettisi on usein korkeampi. Tärkeintä on,että tiedostaa omat rajoitteensa, niitä on hyvin vaikea muovata.

Mutta onhan se aina hauskaa kuvitella, että on kyvykkäämpi, kuin mitä todellisuudessa on, vaikka olisi aivan keskiverto kaikessa, kilpailuhenkisyys ja narsismi vetää tavoitteet korkeiksi luonnostaan.