Komealupiini on vieraslaji, joka kuuluu hävittää

Lupiini leviää ihan itsekseen. Se on toki ihminen alkujaan tuonut.

Komealupiini - Lupinus polyphyllus
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38950

Hyvä että joku joskus aloittaa edes, eikä vanhoja nostella.
Lupiinit on kauniita, mikä se niistä aiheutuva haitta on.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Hyvä että joku joskus aloittaa edes, eikä vanhoja nostella.
Lupiinit on kauniita, mikä se niistä aiheutuva haitta on.

Mitä enemmän lupiineja, sitä vähemmän pölyttäjiä jotka ovat hyödyllisiä monessa asiassa luonnolle.
Lupiinit myös leviää kuin kulovalkea ja tappaa kaiken muun kasvillisuuden paikoista joihin leviää. Lupiinien niitot pitäisi aloittaa jo ennen kukintaa etttei kerkeä siemeniä tehdä jos niistä tosissaan eroon haluaa ja niitto uusittava pitkin kesää kun uusia nousee. Muutama vuosi menee niitoissa ennenkuin kokonaan siltä paikalta häviää.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Hyvä että joku joskus aloittaa edes, eikä vanhoja nostella.
Lupiinit on kauniita, mikä se niistä aiheutuva haitta on.

Haittoja on....

https://fi.wikipedia.org/wiki/Komealupiini

Aloita ''Haitallisena vieraslajina'' osiosta.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Hyvä että joku joskus aloittaa edes, eikä vanhoja nostella.
Lupiinit on kauniita, mikä se niistä aiheutuva haitta on.

"Haitat

Komealupiinin voittokulkua on mahdoton enää kokonaan pysäyttää, mutta sen leviämisen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Pitkään ajateltiin, että komealupiini pysyy tienpientareilla ja pihoissa eikä kykenisi leviämään luontoon. Merkkejä luontoon levittäytymisestä havaittiin kuitenkin jo vuosia sitten, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö laji leviäisi myös niityille ja lehtoihin. Lajia on havaittu useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta. Komealupiinin uhkaamia ensisijaisesti niityillä eläviä lajeja ovat mm. vaarantunut (VU) hirvenkello (Campanula cervicaria), erittäin uhanalainen (EN) horkkakatkero (Gentianella amarella) ja erittäin uhanalainen (EN) saunionoidanlukko (Botrychium matricariifolium).

Leviäminen tienvarsillakaan ei ole ongelmatonta. Perinteiseen maatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunnustapojen loppumisen myötä lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat harvinaistuneet. Huomattava osa niistä on löytänyt turvapaikan avoimilta, kuivilta ja niukkaravinteisilta tienvarsikedoilta. Komealupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Se myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Komealupiini vaikuttaa paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Lisäksi komealupiinin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.

Se heikentää myös kulttuurimaisemia valtaamalla alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta vanhoissa kulttuuriympäristöissä. Viime aikoina se on alkanut levitä myös hiekkapohjaisille mäntykankaille. Komealupiinin on paikoin havaittu vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia.

Komealupiini on myrkyllinen sisältämiensä alkaloiden vuoksi."

Anonyymi00008 kirjoitti:

"Haitat

Komealupiinin voittokulkua on mahdoton enää kokonaan pysäyttää, mutta sen leviämisen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Pitkään ajateltiin, että komealupiini pysyy tienpientareilla ja pihoissa eikä kykenisi leviämään luontoon. Merkkejä luontoon levittäytymisestä havaittiin kuitenkin jo vuosia sitten, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö laji leviäisi myös niityille ja lehtoihin. Lajia on havaittu useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta. Komealupiinin uhkaamia ensisijaisesti niityillä eläviä lajeja ovat mm. vaarantunut (VU) hirvenkello (Campanula cervicaria), erittäin uhanalainen (EN) horkkakatkero (Gentianella amarella) ja erittäin uhanalainen (EN) saunionoidanlukko (Botrychium matricariifolium).

Leviäminen tienvarsillakaan ei ole ongelmatonta. Perinteiseen maatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunnustapojen loppumisen myötä lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat harvinaistuneet. Huomattava osa niistä on löytänyt turvapaikan avoimilta, kuivilta ja niukkaravinteisilta tienvarsikedoilta. Komealupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Se myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Komealupiini vaikuttaa paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Lisäksi komealupiinin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.

Se heikentää myös kulttuurimaisemia valtaamalla alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta vanhoissa kulttuuriympäristöissä. Viime aikoina se on alkanut levitä myös hiekkapohjaisille mäntykankaille. Komealupiinin on paikoin havaittu vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia.

Komealupiini on myrkyllinen sisältämiensä alkaloiden vuoksi."

Oikein monistaja-

Anonyymi00009 kirjoitti:

Oikein monistaja-

Väärin monistamaton-

Anonyymi00003 kirjoitti:

Hyvä että joku joskus aloittaa edes, eikä vanhoja nostella.
Lupiinit on kauniita, mikä se niistä aiheutuva haitta on.

Kauneus on katsojan silmässä, on paljon muitakin kukkia, lupiini tosin syrjäyttää niitä, metsänuudistusalalle päästyään myös puuntaimet, voit saada lupiinin tai puun, et molempia, on kokemusta asiasta.

Anonyymi00008 kirjoitti:

"Haitat

Komealupiinin voittokulkua on mahdoton enää kokonaan pysäyttää, mutta sen leviämisen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Pitkään ajateltiin, että komealupiini pysyy tienpientareilla ja pihoissa eikä kykenisi leviämään luontoon. Merkkejä luontoon levittäytymisestä havaittiin kuitenkin jo vuosia sitten, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö laji leviäisi myös niityille ja lehtoihin. Lajia on havaittu useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta. Komealupiinin uhkaamia ensisijaisesti niityillä eläviä lajeja ovat mm. vaarantunut (VU) hirvenkello (Campanula cervicaria), erittäin uhanalainen (EN) horkkakatkero (Gentianella amarella) ja erittäin uhanalainen (EN) saunionoidanlukko (Botrychium matricariifolium).

Leviäminen tienvarsillakaan ei ole ongelmatonta. Perinteiseen maatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunnustapojen loppumisen myötä lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat harvinaistuneet. Huomattava osa niistä on löytänyt turvapaikan avoimilta, kuivilta ja niukkaravinteisilta tienvarsikedoilta. Komealupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Se myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Komealupiini vaikuttaa paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Lisäksi komealupiinin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.

Se heikentää myös kulttuurimaisemia valtaamalla alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta vanhoissa kulttuuriympäristöissä. Viime aikoina se on alkanut levitä myös hiekkapohjaisille mäntykankaille. Komealupiinin on paikoin havaittu vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia.

Komealupiini on myrkyllinen sisältämiensä alkaloiden vuoksi."

Nuo peltoheitot joissa viljellään heinää luomutuilla, saattaa olla vuosikausia ettei edes niitetä lupiini leviää holtittomasti eikä voi ruiskuttaa tuon tuen takia, täältä leviää naapurien maille, hullua että periaatteessa lupiinia voi viljellä ja saada tukia.

Kyllä ja jos omalle tontille leviää niin kannattaa kaivaa myös ne juurakot pois.

Mitä enemmän ne lupiinit saa levitä sitä vähemmän on luonnossa sitä monimuotoisuutta kun lupiinit tappaa muun kasvillisuuden tieltään, sehän on jo nyt nähtävissä pitkin pientareita missä lupiinin on annettu levitä . Ei kuki enää päivänkakkarat eikä muutkaan luonnonkukat niissä paikoissa.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Mitä enemmän ne lupiinit saa levitä sitä vähemmän on luonnossa sitä monimuotoisuutta kun lupiinit tappaa muun kasvillisuuden tieltään, sehän on jo nyt nähtävissä pitkin pientareita missä lupiinin on annettu levitä . Ei kuki enää päivänkakkarat eikä muutkaan luonnonkukat niissä paikoissa.

Ei väliä, Lupiinit on muutenkin kauniimpia

Kun kerta lupiini on haitaksi hyönteisille ja muille lajeille, niin ei pidä antaa levitä.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Ei väliä, Lupiinit on muutenkin kauniimpia

Eli sulle on ihan sama vaikka luonnon monimuotoisuus häviääkin lupiinien ja muiden vieraslajien myötä. Et taida välittää muista kuin itsestäsi.

Linnut lentää mutta lupiinia levittää ihminen.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Linnut lentää mutta lupiinia levittää ihminen.

Miten ihminen sitä levittää? Miten sinä sitä levität?

Valloittajat valloittaa ei sille mitään voi eikä kannata tapella turhaan vastaan.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Valloittajat valloittaa ei sille mitään voi eikä kannata tapella turhaan vastaan.

Voi ja pitää, jos asialle pystyy tekemään jotakin.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Voi ja pitää, jos asialle pystyy tekemään jotakin.

Kuulostaa ekofasismilta

Anonyymi00021 kirjoitti:

Kuulostaa ekofasismilta

Kuulossa vikaa?

Anonyymi00018 kirjoitti:

Valloittajat valloittaa ei sille mitään voi eikä kannata tapella turhaan vastaan.

Hyvä perustelu laiskuudelle

Mistä tiedät, ettei kukaan ole käynyt siellä repimässä niitä lupiineja pois? Vuosia kun jaksaa repiä, niin katoavat pikkuhiljaa.

Väylävirasto myönsi, että lupiinia on kylvetty tahallaan teiden varsille vuosikymmeniä sitten.

natsismi murskataan AINA.

Ihminen on planeetan pahin peto.