Hienoa jos olisit vaikkapa

Ollut 10v suhteita.

Kaikki vaan ei voi erota momestakin syystä.Vaikka vuosia olisi takana 30+

Riippuu hyvin pitkälgi siitä millaisen mallin/kasvatuksen on kotona saanu mu nykyisen kaltaisessa yhteiskunnassa olemattoman pieni mahdollisuus moisille onnistumisille aina on joku välissä sörkkimässä

Mä ainakin kunnioitan ihmisten suhteita. Ja pitkiä liittoja. Vaikka sinkku olenkin.

Enkä ymmärrä, miten sinne voi mennä muut härkkimään. Jos ei suhteessa olevat itse sinne jotakin härkkimään päästä.

Sillon kannattaa suhteissa olevien miettiä niitä asioitaan keskenään. Koska muillehan eivät asiansa kuulu millään tavalla. Ei ole muiden ongelma.

Oikeastaan se mikä väsyttää. On kuunnella toisten ihmisten parisuhde skeidaa.

Siitä kun saa yleensä vaan sen vaikutelman, että missä on suhde? Jos siellä ei ole yksityistä intimiteettiä? Tai missä kunnioitus? Jos kaikki juorutaan ja puhutaan ympäri kyliä.

Ihme meininkiä.

Hyvin monet kuitenkin eroavat juuri tuollaisesta suhteesta.

Onhan ihmisillä oikeus erota ja elää suhteissaan ihan kuten itse haluavat. Moni eroaakin. Monistakin syistä. Enkä minä ole se joka voi tuomita kenenkään suhteita tai elämää. Kun jokainen elää omaa elämäänsä. Eikä muut voi siihen paljoa sanoa tai kuulukaan sanoa.

Mutta henkilökohtaisesti väsyttää. Se, miten esimerkiksi nykypäivänä on tapana todella monilla kuormittaa sekä sukua että ystäviäkin jollakin hiton suhdedraamoillaan.

Mitä siinä voi jollekin ystävälle sanoa.
Kuunnella. Ja todeta. Että vaikka toisella olisi helpottuneempi olo, kun saa puhua jollekin.

Niin ei se muuta sitä heidän suhdetta. Ja ystävät ja muut kuormittuu pidemmän päälle. Eikä muuten tasan tarkkaan voi vaikuttaa mihinkään.

Ymmärrän että on tilanteita, missä on hyvä olla tukena. Ja joskus auttaakin jos voi.

Lähinnä kuunnella. Mutta ne parilliset ei aina ihan käsitä. Ettei kaikkea edes haluaisi kuulla. Saati olla siinä roolissakaan.

Ihan kiva olis keskittyä johonkin ihan muuhun tekemiseen. Mistä sais jotain rakentavaa energiaa tai hyvää fiilistä.

Kaiken huippu on ne ihmiset. Jotka miltei heti tavattua ensimmäistä kertaa vuodattaa toiselle aivan kaiken. Riittää että joku vaan kuuntelee. Siis puolituntematon.

Näin naisena. Tuntuu jotenkin älyttömältä. Ja mietin vaan, että onko tää samanlaista miesten maailmassa.

Ite oon ihan kypsä. Ja koitan kiertää ton tyyppiset ihmiset kaukaa. Ja nimenomaan naiset toimii näin keskemään, kun yrittää tutustua.

Ja ne joita on tuntenut pidempään. Niin alkaa käyttää ystäviään suhteidensa kriisiydyttyä jonain palvelevina puhelimina.

En tiedä muista enkä ota kantaa kenenkään toisen tilanteeseen. Mutta ite oon omassa elämässä todellakin ihan kypsä tähän.







Ihan hiton raskaita tapauksia.

No riippuu. Jaksaako sitä pettävän kanssa elellä. Seksiaddikti on addikti ja vaikka sais kuinka paljon himassa niin ei se riitä.

Ite oon ollu yliaktiivinen mutta nyt monta vuotta selibaatissa. Kyl seksiaddikti voi siis kai parantua. Tai onko se sit vaan luonteenlujuutta jolla pitänyt sen piilossa ja aisoissa. Miten muuten sellainen addikti joillekin ihmisille kehittyy? Onko sekin vaan monien toistojen tulosta? Harjoitus tekee mestarin? 🤍❔.