Miksi toisia on niin helppo rakastaa ja toisia ei vaan millään?

Olen empaattinen ja hyväntahtoinen mies pohjimmiltani, siksi välillä toivoisin, että pystyisin rakastamaan kilttiä ja hyväntahtoista naista, etenkin jos hän rakastaa minua. Olen kuitenkin huomannut, että se ei ole aina mahdollista, jos jokin hänen ulkonäössä tai persoonassa ei vain miellytä tai kiintymys tule luonnostaan, silloin vaikka kuinka tahtoisi rakastaa toista, niin ei pysty vain luonnostaan.

Tiedostan olevani pinnallinen ja toivovani liikoja, mutta aina kun joku nainen on oikein namu, oikein viehättää fyysisesti ja persoonakin vaikuttaa olevan omaan makuun sopiva, niin ei sit millään, ei sit millään. Kokeillut romanttinen olla, näyttää aidot tunteet, yrittänyt olla sellainen mystinen ja kiinnostava "Jännämies", kokeillut jopa "pelaa" luontoani vastaan, ei vaan nappaa, ei sytytä, en kiinnosta. Kokeillut antaa aina kaikkensa, laittaa sydämen peliin, ja tullut vaan turpiin, pettymyksiä, särkyneitä sydämiä ja rikottuja unelmia.

Tiedostan heti, että jos nainen kiinnostaa minua suuresti ja voisin vannoa sydämeni hänelle, niin en tule saamaan vastakaikua. On kuitenkin joku minua komeampi, älykkäämpi ja kiltimpi, joka hänen sydämensä sit vie, vaikka mun tyyppi on sellanen ihana naapurintyttö ,tavallinen ja uniikki, kaunis, mut ei mitä 89% miehist haluaa käsityksieni mukaan, sellanen räätälöidympi versio just mulle, sellanen tosi just, oikein unelma.

Mikä järki sitten deittailla sellaistakaan naista, jolta saa vastakaikua, mutta jolle sydän ei kykene antamaan kaikkeaan? Vikako on silloin minussa, enhän minä tahdostani valitse sitä ,että se ei toimi, ei tuu luonnostaan, ei tuu sydämestä, pinnallinen, korkeat haaveet ja toiveet, halu rakastaa valtava, mutta edessä vaan pettymyksiä.

En halua olla se mies, joka menee naimisiin 20 vuodeksi ja sit pettää vaimoaan nuorempien ja kauniimpien naisten kanssa, kun liitto ei toimikkaan, siksi haluan löytää nuorena juuri sen oikean, että ei tulisi mielenkään rakastaa ketään toista, että ei olisi ketään kuin häntä, että olisi se yksi oma ihana hanipuppula, jota rakastaa koko elämän.

Mutta kieltämättä hänen löytäminen on haastellista, jos meidät on tarkoitettu yhteen niin sit on, mutta oletko ees olemassa? Jos olet, niin ootko sit kiinnostunut musta takasinkin,kun kohdataan. <3