Lucy ei ole ihmisen esi-isä – kriittinen tarkastelu Australopithecus afarensiksen asemasta ihmisen sukupuussa
Australopithecus afarensis -lajiin kuuluva fossiiliyksilö "Lucy" on usein esitetty keskeisenä todisteena ihmisen evoluutiosta. Uudet tutkimustulokset kuitenkin kyseenalaistavat vakavasti tämän tulkinnan. Anatomiset, kehitykselliset ja paleontologiset havainnot osoittavat, että Lucy edustaa ominaisuuksiltaan enemmän nykyisiä apinoita kuin ihmistä. Tässä artikkelissa esitämme, miksi Lucy ei todennäköisesti kuulu ihmisen kehityslinjaan, vaan edustaa erillistä kädellisryhmää, joka oli sopeutunut sekä kiipeilyyn puissa että liikkumiseen maassa.
1. Rakenteelliset erot ja liikkumistapa
Tuoreiden tutkimusten mukaan Australopithecus afarensiksen raajojen mittasuhteet ja luusto viittaavat kiipeilyyn sopeutuneeseen elämäntapaan: pitkät käsivarret, kaarevat sormet ja neliraajaiselle liikkumiselle tyypillinen lantiorakenne. Näitä ominaisuuksia ei voida pitää ihmismäisinä, vaan ne vastaavat paremmin nykyisten simpanssien ja gorillojen rakennetta. Lisäksi kallonsisäinen tilavuus jää simpanssien vaihteluvälin sisään, selvästi Homo-suvun ulkopuolelle.
2. Hampaisto ja kasvojen rakenne
Australopithekiinien hampaisto muistuttaa voimakkaasti nykyisten apinoiden hammaskuvioita, viitaten hedelmäpainotteiseen ja ei-inhimilliseen ruokavalioon. Kasvojen rakenne osoittaa voimakasta prognatismia ja puuttuvat selkeästi Homo-suvulle tyypilliset kehittyneet piirteet, kuten litteä kasvo ja pienempi leukaluusto.
3. Fossiilien hajanaisuus ja rekonstruktioiden ongelmat
Lucyn fossiilit löydettiin useista paikoista ja kerrostumista Hadarissa, Etiopiassa. Tämä hajanaisuus herättää kysymyksiä siitä, muodostavatko fossiilit todella yhden yksilön vai useiden sekoituksen. Lisäksi taiteelliset rekonstruktiot ovat johdonmukaisesti esittäneet Lucyn ihmismäisemmäksi kuin fossiilit perustelevat – esimerkiksi antamalla sille valkoiset silmänvalkuaiset (sclera), vaikka tällainen piirre ei säily fossiileissa eikä sitä voida tieteellisesti osoittaa.
4. Johtopäätös
Australopithecus afarensiksen morfologia, liikkumistapa, kallon ja kasvojen rakenne sekä fossiilien konteksti viittaavat siihen, että Lucy ei ollut Homo-suvun edustaja eikä ihmisen esi-isä. Todisteet viittaavat sen sijaan vahvasti siihen, että Lucy oli enemmän apinamainen kuin inhimillinen – mahdollisesti sukua simpansseille tai paviaaneille.
Viite
SCIEPublish (2024): Are Australopithecines True Hominins?
https://www.sciepublish.com/article/pii/94
https://www.newscientist.com/article/dn27325-baboon-bone-found-in-famous-lucy-skeleton/
Välimuotojen puute kaataa evoluutioteorian. OSA 3: Lucy (Australopithecus afarensis)
18
110
Vastaukset
Evoluutioteoria todistuu ilman ainuttakaan välimuotoa. Jos ihmisellä ja floridansuikulaisella on yhteiset esivanhemmat puolen miljardin vuoden takaa niin varmaan myös nykyihmisellä ja australopithecus afarensiksella on yhteiset esivanhemmat.
Luepa RoT huolella tuo minun avaus. Jos ymmärrät sen niin hoksaat, miten DNA:ssa on kaikki tarvittava tieto siitä, miten alkio rakentuu body-planin mukaiseksi eläimeksi ja hoksaat, miten DNA ja epigenetiikka ovat saumattomassa vuorovaikutuksessa alkionkehityksessä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19005698/evoluutio-todistuu-ilman-yhtaan-ainoaa-fossiiliaJos ymmärtäisit genetiikasta ja molekyylibiologiasta edes rahtusen ja erityisesti, jos esittämäsi väitteet olisivat edes jollain asteella nykytutkimuksen mukaisia ja ajan tasalla, tietäisit, että body plan:ia, eli ruumiinkaavaa tai ruumiinmuotoa EI SÄÄTELE DNA!!
Ruumiinkaavaa säätelevät nykytutkimuksen mukaan pitkät ei-koodaavat RNA-molekyylit (lncRNA:t), jotka säätelevät ja ohjaavat myös solujen erilaistumista, kudostyyppejä ja elinten toimintaa ja rakennetta.
Kun vertailemme ihmisen ja simpanssin lncRNA-molekyylejä, on niiden yhtenevyys (samankaltaisuus) vain noin kymmenen prosenttia!! Ihmisessä on nimittäin noin yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä kuin simpanssissa.- AnonyymiUUSI
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Jos ymmärtäisit genetiikasta ja molekyylibiologiasta edes rahtusen ja erityisesti, jos esittämäsi väitteet olisivat edes jollain asteella nykytutkimuksen mukaisia ja ajan tasalla, tietäisit, että body plan:ia, eli ruumiinkaavaa tai ruumiinmuotoa EI SÄÄTELE DNA!!
Ruumiinkaavaa säätelevät nykytutkimuksen mukaan pitkät ei-koodaavat RNA-molekyylit (lncRNA:t), jotka säätelevät ja ohjaavat myös solujen erilaistumista, kudostyyppejä ja elinten toimintaa ja rakennetta.
Kun vertailemme ihmisen ja simpanssin lncRNA-molekyylejä, on niiden yhtenevyys (samankaltaisuus) vain noin kymmenen prosenttia!! Ihmisessä on nimittäin noin yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä kuin simpanssissa.Miksi puhut koko ajan evoluutiosta, etkä luomisesta? Onko tuosta luomisesta mahdotonta puhua, koska sitä ei ole tapathunut?
- AnonyymiUUSI
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Jos ymmärtäisit genetiikasta ja molekyylibiologiasta edes rahtusen ja erityisesti, jos esittämäsi väitteet olisivat edes jollain asteella nykytutkimuksen mukaisia ja ajan tasalla, tietäisit, että body plan:ia, eli ruumiinkaavaa tai ruumiinmuotoa EI SÄÄTELE DNA!!
Ruumiinkaavaa säätelevät nykytutkimuksen mukaan pitkät ei-koodaavat RNA-molekyylit (lncRNA:t), jotka säätelevät ja ohjaavat myös solujen erilaistumista, kudostyyppejä ja elinten toimintaa ja rakennetta.
Kun vertailemme ihmisen ja simpanssin lncRNA-molekyylejä, on niiden yhtenevyys (samankaltaisuus) vain noin kymmenen prosenttia!! Ihmisessä on nimittäin noin yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä kuin simpanssissa.1️⃣ Väite: “Body plan:ia eli ruumiinkaavaa EI SÄÄTELE DNA.”
👉 Tämä on virheellinen väite. Koko ruumiinkaavan perussuunnitelma on nimenomaan koodattu DNA:han. DNA sisältää geenit, jotka säätelevät kehityksen aikaisia prosesseja, kuten Hox-geenit, jotka määräävät kehon segmenttien sijoittumisen (esimerkiksi selkärankaisilla pään, rintakehän ja vatsan alueet). Kehityksen aikaiset säätelyverkostot perustuvat DNA-sekvensseihin, jotka ohjaavat proteiineja ja muita regulaattoreita (myös lncRNA:ta) muodostumaan ja toimimaan oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan.
On siis täysin virheellistä sanoa, että DNA ei säätele ruumiinkaavaa — se on nimenomaan kaiken säätelyn perusta, mukaan lukien niiden lncRNA-molekyylien tuottaminen, joihin viittaat.
2️⃣ Väite: “Ruumiinkaavaa säätelevät nykytutkimuksen mukaan pitkät ei-koodaavat RNA:t.”
👉 Tämä on osittain totta mutta harhaanjohtavasti ilmaistu. Pitkät ei-koodaavat RNA:t (lncRNA:t) osallistuvat ruumiinmuodon kehityksen säätelyyn yhdessä muiden tekijöiden kanssa, mutta ne eivät yksin “säätele ruumiinkaavaa”. Ne ovat osa laajempaa säätelyverkostoa, jonka ohjeet tulevat edelleen DNA:sta. lncRNA:t vaikuttavat säätelyprosesseihin (esim. geenien ilmentymiseen, kromatiinirakenteisiin), mutta eivät itsenäisesti määritä kehon rakennetta ilman DNA:ssa koodattua perussuunnitelmaa.
3️⃣ Väite: “Ihmisessä on noin yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä kuin simpanssissa.”
👉 Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ihmisen ja simpanssin genomit ovat erittäin samankaltaisia — myös lncRNA-repertuaarit ovat samankaltaisia, vaikkakin jotkin lncRNA:t voivat erota lajien välillä ja niillä voi olla erilaisia säätelyrooleja. Ei ole mitään luotettavaa tutkimusnäyttöä, että ihmisellä olisi “yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä” kuin simpanssilla. Ero on paljon pienempi, ja suurin osa lncRNA:ista on konservoituneita tai ainakin homologisia molempien lajien välillä.
Yhteenveto
✅ Ruumiinmuodon perussuunnitelma (body plan) määräytyy DNA:ssa olevien kehitystä säätelevien geenien mukaan.
✅ lncRNA:t ovat osa säätelyverkostoja, mutta niiden tuotanto ja säätely perustuvat DNA:han.
✅ Ihmisellä ja simpanssilla ei ole mitään yhdeksänkertaista eroa lncRNA-molekyylien määrässä; ero on paljon vähäisempi. RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Jos ymmärtäisit genetiikasta ja molekyylibiologiasta edes rahtusen ja erityisesti, jos esittämäsi väitteet olisivat edes jollain asteella nykytutkimuksen mukaisia ja ajan tasalla, tietäisit, että body plan:ia, eli ruumiinkaavaa tai ruumiinmuotoa EI SÄÄTELE DNA!!
Ruumiinkaavaa säätelevät nykytutkimuksen mukaan pitkät ei-koodaavat RNA-molekyylit (lncRNA:t), jotka säätelevät ja ohjaavat myös solujen erilaistumista, kudostyyppejä ja elinten toimintaa ja rakennetta.
Kun vertailemme ihmisen ja simpanssin lncRNA-molekyylejä, on niiden yhtenevyys (samankaltaisuus) vain noin kymmenen prosenttia!! Ihmisessä on nimittäin noin yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä kuin simpanssissa."Jos ymmärtäisit genetiikasta ja molekyylibiologiasta edes rahtusen ja erityisesti, jos esittämäsi väitteet olisivat edes jollain asteella nykytutkimuksen mukaisia ja ajan tasalla, tietäisit, että body plan:ia, eli ruumiinkaavaa tai ruumiinmuotoa EI SÄÄTELE DNA!! "
Evolutiivisen kehitysbiologian läpimurrot tehtiin jo 1980 -luvulla, joten tieto on moneen kertaan varmistettu ja sitä on kertynyt paljon. Tässä pari kansantajuista otetta artikkeleista, jotka osoittavat, että kirjoitan juurikin oikein tästä aiheesta:
"Hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki solujen kasvuun tarvittava tieto: se on kirjattuna isältä ja äidiltä saatuihin geeneihin. Niiden sisältämän informaation perusteella solu lähtee jakautumaan. Se, miten solut osaavat erilaistua ja sijoittua oikeille paikoille, perustuu kuitenkin solujen väliseen kommunikaatioon. "
"Solujen kieli muodostuu signaalimolekyyleistä, liukoisista valkuaisaineista eli proteiineista. Toinen solu valmistaa niitä ja toisella solulla on reseptori, jolla se ottaa viestin vastaan ja reagoi sitten saamaansa signaaliin", Thesleff kertoo.
"Hienoa tässä on se, että erilaisten signaalien muodostamia perheitä on vain joitakin kymmeniä. Periaatteessa järjestelmä on siis yksinkertainen. Ja kaikissa eläimissä ja kaikissa elimissä on täsmälleen samat signaalit! Sitä ei olisi voitu koskaan edes kuvitella."
https://tiedetuubi.fi/index.php/taxonomy/term/1866Anonyymi kirjoitti:
1️⃣ Väite: “Body plan:ia eli ruumiinkaavaa EI SÄÄTELE DNA.”
👉 Tämä on virheellinen väite. Koko ruumiinkaavan perussuunnitelma on nimenomaan koodattu DNA:han. DNA sisältää geenit, jotka säätelevät kehityksen aikaisia prosesseja, kuten Hox-geenit, jotka määräävät kehon segmenttien sijoittumisen (esimerkiksi selkärankaisilla pään, rintakehän ja vatsan alueet). Kehityksen aikaiset säätelyverkostot perustuvat DNA-sekvensseihin, jotka ohjaavat proteiineja ja muita regulaattoreita (myös lncRNA:ta) muodostumaan ja toimimaan oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan.
On siis täysin virheellistä sanoa, että DNA ei säätele ruumiinkaavaa — se on nimenomaan kaiken säätelyn perusta, mukaan lukien niiden lncRNA-molekyylien tuottaminen, joihin viittaat.
2️⃣ Väite: “Ruumiinkaavaa säätelevät nykytutkimuksen mukaan pitkät ei-koodaavat RNA:t.”
👉 Tämä on osittain totta mutta harhaanjohtavasti ilmaistu. Pitkät ei-koodaavat RNA:t (lncRNA:t) osallistuvat ruumiinmuodon kehityksen säätelyyn yhdessä muiden tekijöiden kanssa, mutta ne eivät yksin “säätele ruumiinkaavaa”. Ne ovat osa laajempaa säätelyverkostoa, jonka ohjeet tulevat edelleen DNA:sta. lncRNA:t vaikuttavat säätelyprosesseihin (esim. geenien ilmentymiseen, kromatiinirakenteisiin), mutta eivät itsenäisesti määritä kehon rakennetta ilman DNA:ssa koodattua perussuunnitelmaa.
3️⃣ Väite: “Ihmisessä on noin yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä kuin simpanssissa.”
👉 Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ihmisen ja simpanssin genomit ovat erittäin samankaltaisia — myös lncRNA-repertuaarit ovat samankaltaisia, vaikkakin jotkin lncRNA:t voivat erota lajien välillä ja niillä voi olla erilaisia säätelyrooleja. Ei ole mitään luotettavaa tutkimusnäyttöä, että ihmisellä olisi “yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä” kuin simpanssilla. Ero on paljon pienempi, ja suurin osa lncRNA:ista on konservoituneita tai ainakin homologisia molempien lajien välillä.
Yhteenveto
✅ Ruumiinmuodon perussuunnitelma (body plan) määräytyy DNA:ssa olevien kehitystä säätelevien geenien mukaan.
✅ lncRNA:t ovat osa säätelyverkostoja, mutta niiden tuotanto ja säätely perustuvat DNA:han.
✅ Ihmisellä ja simpanssilla ei ole mitään yhdeksänkertaista eroa lncRNA-molekyylien määrässä; ero on paljon vähäisempi.The number of DIFFERENT lncRNAs in a human body according to NONCODEv5 is 172,216. However, the number of different lncRNAs in a chimp body is only 18,604. LncRNAs play a very significant role in cellular differentiation, tissue type regulation, organ function, and even body plan. We should also remember that the number of different lncRNAs in a human body is almost 9 times higher than the number of protein-coding genes. Studies have also revealed that human/chimp lncRNAs are very different (non-conserved). Evolution believers claim that lncRNAs have evolved through mutations (HAR = human accelerated regions). However, medical science is aware that lncRNAs don't tolerate mutations:
https://www.qmul.ac.uk/blizard/about/news/items/long-noncoding-rnas-in-neurological-diseases.html
Excerpt: "Because of their important role in gene expression regulation, it should not be surprising to assume that any malfunction of lncRNAs, for example due to mutations, could have even serious consequences on the normal development of body organs. In fact, this is exactly what has been found by comparing the sequences of these RNAs in normal people versus diseased individuals.
In the field of neurology, mutations in lncRNAs have been associated with abnormalities of neurological development or neurodegenerative diseases such as Alzheimer’s, Parkinson’s, Huntington’s and ASD (Autism spectrum disorder). Given the high personal and social impact of these diseases, it is very important to understand how these RNAs carry out their activity and what goes wrong following disease-causing mutations."Anonyymi kirjoitti:
1️⃣ Väite: “Body plan:ia eli ruumiinkaavaa EI SÄÄTELE DNA.”
👉 Tämä on virheellinen väite. Koko ruumiinkaavan perussuunnitelma on nimenomaan koodattu DNA:han. DNA sisältää geenit, jotka säätelevät kehityksen aikaisia prosesseja, kuten Hox-geenit, jotka määräävät kehon segmenttien sijoittumisen (esimerkiksi selkärankaisilla pään, rintakehän ja vatsan alueet). Kehityksen aikaiset säätelyverkostot perustuvat DNA-sekvensseihin, jotka ohjaavat proteiineja ja muita regulaattoreita (myös lncRNA:ta) muodostumaan ja toimimaan oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan.
On siis täysin virheellistä sanoa, että DNA ei säätele ruumiinkaavaa — se on nimenomaan kaiken säätelyn perusta, mukaan lukien niiden lncRNA-molekyylien tuottaminen, joihin viittaat.
2️⃣ Väite: “Ruumiinkaavaa säätelevät nykytutkimuksen mukaan pitkät ei-koodaavat RNA:t.”
👉 Tämä on osittain totta mutta harhaanjohtavasti ilmaistu. Pitkät ei-koodaavat RNA:t (lncRNA:t) osallistuvat ruumiinmuodon kehityksen säätelyyn yhdessä muiden tekijöiden kanssa, mutta ne eivät yksin “säätele ruumiinkaavaa”. Ne ovat osa laajempaa säätelyverkostoa, jonka ohjeet tulevat edelleen DNA:sta. lncRNA:t vaikuttavat säätelyprosesseihin (esim. geenien ilmentymiseen, kromatiinirakenteisiin), mutta eivät itsenäisesti määritä kehon rakennetta ilman DNA:ssa koodattua perussuunnitelmaa.
3️⃣ Väite: “Ihmisessä on noin yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä kuin simpanssissa.”
👉 Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ihmisen ja simpanssin genomit ovat erittäin samankaltaisia — myös lncRNA-repertuaarit ovat samankaltaisia, vaikkakin jotkin lncRNA:t voivat erota lajien välillä ja niillä voi olla erilaisia säätelyrooleja. Ei ole mitään luotettavaa tutkimusnäyttöä, että ihmisellä olisi “yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä” kuin simpanssilla. Ero on paljon pienempi, ja suurin osa lncRNA:ista on konservoituneita tai ainakin homologisia molempien lajien välillä.
Yhteenveto
✅ Ruumiinmuodon perussuunnitelma (body plan) määräytyy DNA:ssa olevien kehitystä säätelevien geenien mukaan.
✅ lncRNA:t ovat osa säätelyverkostoja, mutta niiden tuotanto ja säätely perustuvat DNA:han.
✅ Ihmisellä ja simpanssilla ei ole mitään yhdeksänkertaista eroa lncRNA-molekyylien määrässä; ero on paljon vähäisempi.Nykytutkimuksen mukaan useat erilaiset pitkät ei-koodaavat RNA:t (lncRNA:t) osallistuvat eliöiden ruumiinkaavan (body plan) säätelyyn, erityisesti alkionkehityksen aikana. Tämä on nopeasti kehittyvä tutkimusalue kehitysbiologiassa ja epigenetiikassa.
Solu rakentaa lncRNA-molekyylejä käyttämällä nerokasta mekanismia nimeltään vaihtoehtoinen silmukointi. Se tarvitsee epigeneettisen ohjauksen.
🔹 Mitä lncRNA:t ovat?
lncRNA:t (long non-coding RNAs) ovat RNA-molekyylejä, jotka:
Eivät koodaa proteiineja
Ovat yleensä yli 200 nukleotidia pitkiä
Toimivat säätelijöinä geenien ilmentymisessä
🔹 Miten lncRNA:t säätelevät ruumiinkaavaa?
Säätely Hox-geenien ympäristössä
Hox-geenit määräävät eläimen anteroposteriorisen akselin eli pään–häntäpään rakenteet.
Hox-lokusten ympäriltä löytyy useita lncRNA:ita, jotka vaikuttavat siihen, mitkä Hox-geenit aktivoituvat missä ja milloin.
Esim. ihmisellä ja hiirellä tunnetaan lncRNA:t kuten:
HOTTIP – säätelee Hoxa-lokuksen geenien ilmentymistä
HOTAIR – osallistuu HoxD-lokuksen säätelyyn ja kromatiinirakenteen muokkaukseen
Haunt ja HauntlncRNA – vaikuttavat myös Hox-lokusten toimintaan
Kromatiinin rakenteen ja tilan säätely
lncRNA:t voivat rekrytoida kromatiinia muokkaavia komplekseja (esim. Polycomb-ryhmä), jotka hiljentävät tai aktivoivat laajoja geenialueita.
Ne voivat toimia:
Ohjaimina (guides)
Siltarakenteina (scaffolds)
Houkuttimina tai estäjinä transkriptiotekijöille tai epigeneettisille entsyymeille
Tarkka ajallinen ja paikallinen geenien säätely
Alkion eri osissa aktivoituvat eri lncRNA:t, mikä mahdollistaa hienosäädetyn aluekohtaisen geneettisen ilmentymisen.
🔬 Tutkimusesimerkkejä
Sun et al., Cell Reports, 2013: lncRNA HOTTIP ohjaa WDR5/MLL-kompleksin HoxA-lokukselle ja vaikuttaa sormien kehitykseen.
Rinn et al., Cell, 2007: lncRNA HOTAIR säätelee kromatiinirakennetta ja HoxD-lokuksen geeniekspressiota selkäytimen kehityksessä.
Maamar et al., Science, 2013: osoitti, että yksittäinen lncRNA voi ohjata solujen erilaistumista neuroektodermin ja mesodermin välillä.The_Raven kirjoitti:
"Jos ymmärtäisit genetiikasta ja molekyylibiologiasta edes rahtusen ja erityisesti, jos esittämäsi väitteet olisivat edes jollain asteella nykytutkimuksen mukaisia ja ajan tasalla, tietäisit, että body plan:ia, eli ruumiinkaavaa tai ruumiinmuotoa EI SÄÄTELE DNA!! "
Evolutiivisen kehitysbiologian läpimurrot tehtiin jo 1980 -luvulla, joten tieto on moneen kertaan varmistettu ja sitä on kertynyt paljon. Tässä pari kansantajuista otetta artikkeleista, jotka osoittavat, että kirjoitan juurikin oikein tästä aiheesta:
"Hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki solujen kasvuun tarvittava tieto: se on kirjattuna isältä ja äidiltä saatuihin geeneihin. Niiden sisältämän informaation perusteella solu lähtee jakautumaan. Se, miten solut osaavat erilaistua ja sijoittua oikeille paikoille, perustuu kuitenkin solujen väliseen kommunikaatioon. "
"Solujen kieli muodostuu signaalimolekyyleistä, liukoisista valkuaisaineista eli proteiineista. Toinen solu valmistaa niitä ja toisella solulla on reseptori, jolla se ottaa viestin vastaan ja reagoi sitten saamaansa signaaliin", Thesleff kertoo.
"Hienoa tässä on se, että erilaisten signaalien muodostamia perheitä on vain joitakin kymmeniä. Periaatteessa järjestelmä on siis yksinkertainen. Ja kaikissa eläimissä ja kaikissa elimissä on täsmälleen samat signaalit! Sitä ei olisi voitu koskaan edes kuvitella."
https://tiedetuubi.fi/index.php/taxonomy/term/1866//"Hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki solujen kasvuun tarvittava tieto//
HÖPÖHÖPÖ!
Suuri osa periytymiseen vaadittavasta informaatiosta välitetään solunulkoisissa vesikkeleissä, jotka kuljettavat sisällään RNA-molekyylejä, erilaisia proteiineja ja myös DNA-jaksoja.
hakusanat: extracellular vesicles in human reproduction
Ravenin höpötykset edustavat ikivanhaa pseudotiedettä pahimmillaan.Anonyymi kirjoitti:
1️⃣ Väite: “Body plan:ia eli ruumiinkaavaa EI SÄÄTELE DNA.”
👉 Tämä on virheellinen väite. Koko ruumiinkaavan perussuunnitelma on nimenomaan koodattu DNA:han. DNA sisältää geenit, jotka säätelevät kehityksen aikaisia prosesseja, kuten Hox-geenit, jotka määräävät kehon segmenttien sijoittumisen (esimerkiksi selkärankaisilla pään, rintakehän ja vatsan alueet). Kehityksen aikaiset säätelyverkostot perustuvat DNA-sekvensseihin, jotka ohjaavat proteiineja ja muita regulaattoreita (myös lncRNA:ta) muodostumaan ja toimimaan oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan.
On siis täysin virheellistä sanoa, että DNA ei säätele ruumiinkaavaa — se on nimenomaan kaiken säätelyn perusta, mukaan lukien niiden lncRNA-molekyylien tuottaminen, joihin viittaat.
2️⃣ Väite: “Ruumiinkaavaa säätelevät nykytutkimuksen mukaan pitkät ei-koodaavat RNA:t.”
👉 Tämä on osittain totta mutta harhaanjohtavasti ilmaistu. Pitkät ei-koodaavat RNA:t (lncRNA:t) osallistuvat ruumiinmuodon kehityksen säätelyyn yhdessä muiden tekijöiden kanssa, mutta ne eivät yksin “säätele ruumiinkaavaa”. Ne ovat osa laajempaa säätelyverkostoa, jonka ohjeet tulevat edelleen DNA:sta. lncRNA:t vaikuttavat säätelyprosesseihin (esim. geenien ilmentymiseen, kromatiinirakenteisiin), mutta eivät itsenäisesti määritä kehon rakennetta ilman DNA:ssa koodattua perussuunnitelmaa.
3️⃣ Väite: “Ihmisessä on noin yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä kuin simpanssissa.”
👉 Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ihmisen ja simpanssin genomit ovat erittäin samankaltaisia — myös lncRNA-repertuaarit ovat samankaltaisia, vaikkakin jotkin lncRNA:t voivat erota lajien välillä ja niillä voi olla erilaisia säätelyrooleja. Ei ole mitään luotettavaa tutkimusnäyttöä, että ihmisellä olisi “yhdeksän kertaa enemmän erilaisia lncRNA-molekyylejä” kuin simpanssilla. Ero on paljon pienempi, ja suurin osa lncRNA:ista on konservoituneita tai ainakin homologisia molempien lajien välillä.
Yhteenveto
✅ Ruumiinmuodon perussuunnitelma (body plan) määräytyy DNA:ssa olevien kehitystä säätelevien geenien mukaan.
✅ lncRNA:t ovat osa säätelyverkostoja, mutta niiden tuotanto ja säätely perustuvat DNA:han.
✅ Ihmisellä ja simpanssilla ei ole mitään yhdeksänkertaista eroa lncRNA-molekyylien määrässä; ero on paljon vähäisempi.Myös Hox-geenit ovat DNA-jaksoja, joita lukemalla solu valmistaa useita erilaisia Hox-transkriptiotekijöitä muuttamatta DNA:ta. Rakennusohjeet eivät ole DNA:ssa, vaan epigeneettisessä ohjelmistossa. DNA on tässä prosessissa passiivista, luettavaa informaatiota, joka ei ilman epigeneettisiä informaatioprofiileja säätele yhtään mitään.
Jos edes perusteet voisitte opiskella...RaamattuOnTotuus kirjoitti:
//"Hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki solujen kasvuun tarvittava tieto//
HÖPÖHÖPÖ!
Suuri osa periytymiseen vaadittavasta informaatiosta välitetään solunulkoisissa vesikkeleissä, jotka kuljettavat sisällään RNA-molekyylejä, erilaisia proteiineja ja myös DNA-jaksoja.
hakusanat: extracellular vesicles in human reproduction
Ravenin höpötykset edustavat ikivanhaa pseudotiedettä pahimmillaan."Suuri osa periytymiseen vaadittavasta informaatiosta välitetään solunulkoisissa vesikkeleissä..."
Mutta tämä informaatio, signaalimolekyylit valmistuvat solujen proteiinisynteesissä DNA:n ohjaaman. Alkionkehityksen epigenetiikka perustuu solun DNA:han.
"HÖPÖHÖPÖ!"
Aika megalomaanista kansakoulun opettajalta todeta näin alan (emeritus) huippututkijan artikkelista otettuun lainaukseen.
- AnonyymiUUSI
Tiede vie taas pakkomielteistä valehtelijaa kuin litran mittaa :D.
Mitä? Et kai syytä Geminiäkin valehtelijaksi?
Gemini, evoluutiouskovaisen paras ystävä kertoo näin:
Ihmisen Hox-geenit ovat perusrakenteeltaan ratkaisevan tärkeitä eliön kehitykselle. Ne ohjaavat kehon rakenteen ja elimistön osien muodostumista sikiökehityksen aikana, määrittäen esimerkiksi sitä, mihin kohtaan kehon akselia mikäkin osa kehittyy. Vaikka Hox-geenit ovat elintärkeitä, ne eivät itsessään kykene tuottamaan kymmeniä erilaisia proteiineja samasta jaksosta ilman lisämekanismeja. Tässä tulee kuvaan vaihtoehtoinen silmukointi.
Miten geeni luetaan ja proteiini valmistetaan
Geenin luenta eli geeniekspressio etenee yleisesti ottaen kahdessa päävaiheessa:
Transkriptio: DNA:n sisältämä geneettinen tieto kopioidaan esiaste-RNA:ksi (pre-mRNA). Tässä vaiheessa luetaan koko geenialue, mukaan lukien sekä proteiinia koodaavat osat (eksonit) että koodaamattomat välialueet (intronit).
RNA:n prosessointi (silmukointi): Esiaste-RNA:sta poistetaan intronit, ja eksonit liitetään yhteen muodostaen kypsän lähetti-RNA:n (mRNA). Tämä mRNA toimii sitten ohjeena proteiinin valmistukseen.
Translaatio: Kypsä mRNA siirtyy ribosomiin, missä sen sisältämä koodi luetaan ja sen pohjalta rakennetaan proteiini aminohappo kerrallaan.
Vaihtoehtoinen silmukointi: Yksi geeni, monta proteiinia
Juuri vaihtoehtoinen silmukointi mahdollistaa sen, että samasta geenistä, eli samasta DNA-jaksosta, voidaan valmistaa useita erilaisia proteiineja. Yhdessä Hox-geenin luennassa vaihtoehtoinen silmukointi voi tuottaa useita proteiinimuotoja. Seuraavassa periaate:
Eksonit ja intronit: Geenit koostuvat eksoneista (proteiinia koodaavat alueet) ja introneista (koodaamattomat alueet). Transkriptiossa muodostuva esiaste-RNA sisältää molemmat.
Silmukoinnin joustavuus: Vaihtoehtoisessa silmukoinnissa eksoneja voidaan liittää yhteen eri yhdistelminä. Tämä tarkoittaa, että jokin eksoni voi jäädä pois lopullisesta mRNA:sta tai se voidaan sisällyttää siihen, riippuen solun tarpeista, kehitysvaiheesta tai ulkoisista signaaleista.
Monimuotoiset mRNA-molekyylit: Koska eksonien yhdistelmät voivat vaihdella, yhdestä esiaste-RNA:sta voi syntyä useita erilaisia kypsiä mRNA-molekyylejä.
Erilaiset proteiinit: Jokainen näistä eri tavoin silmukoiduista mRNA-molekyyleistä käännetään sitten proteiiniksi. Koska niiden eksonijärjestys on erilainen, myös niistä syntyvien proteiinien aminohappojärjestys – ja siten niiden kolmiulotteinen rakenne ja toiminta – eroavat toisistaan.
Esimerkki: Kuvitellaan geeni, jossa on viisi eksonia (1, 2, 3, 4, 5). Tavallisessa silmukoinnissa ne voisivat liittyä yhteen järjestyksessä 1-2-3-4-5. Vaihtoehtoisessa silmukoinnissa voisimme nähdä seuraavia yhdistelmiä:
1-2-3-4-5 (alkuperäinen proteiini)
1-3-4-5 (eksoni 2 jätetty pois)
1-2-4-5 (eksoni 3 jätetty pois)
1-2-3-5 (eksoni 4 jätetty pois)
1-2-3-4 (eksoni 5:n poistaminen tai uuden loppumiskohdan käyttäminen)
Ja niin edelleen. Mahdollisia yhdistelmiä voi olla erittäin paljon, mikä mahdollistaa huomattavan proteiinimonimuotoisuuden suhteellisen pienestä geenimäärästä. On arvioitu, että jopa yli 90 % ihmisen geeneistä käy läpi vaihtoehtoista silmukointia, mikä selittää, kuinka noin 20 000 ihmisgenomin geeniä voi tuottaa yli 90 000 erilaista proteiinia.
Hox-geenien kontekstissa tämä monipuolisuus on erityisen tärkeää, sillä se mahdollistaa hienosäädön kehityksen aikana. Eri kudoksissa tai eri kehitysvaiheissa voi tarvita hieman erilaisia Hox-proteiineja, jotka säätelevät spesifisiä kehityspolkuja. Vaihtoehtoisen silmukoinnin ansiosta sama Hox-geeni voi täyttää useita rooleja tuottamalla erilaisia, mutta sukulaisproteiineja.Ja Copilotkin tietysti valehtelee:
Vaihtoehtoinen silmukointi (alternative splicing)
Vaihtoehtoinen silmukointi on prosessi, jossa yhdestä geenistä voidaan tuottaa useita erilaisia mRNA-molekyylejä ja siten eri proteiineja. Tämä tapahtuu poistamalla tai säilyttämällä eri introneita ja eksoneita esiaste-mRNA:sta.
Miten se toimii?
Esiaste-mRNA sisältää sekä eksoneita (koodaavia jaksoja) että introneita (ei-koodaavia).
Silmukointikoneisto (spliceosomi) voi yhdistellä eksoneita eri tavoin:
Eksoneita voidaan ohittaa (exon skipping)
Intronit voidaan säilyttää (intron retention)
Käytetään vaihtoehtoisia 5' tai 3' silmukointikohtia
Tuloksena on eri mRNA-variantteja, jotka kääntyvät eri proteiineiksi.
Esimerkki:
Kuvitellaan geeni, jossa on 5 eksoneita: E1–E5. Vaihtoehtoiset silmukointitavat voivat tuottaa:
mRNA1: E1–E2–E3–E4–E5
mRNA2: E1–E2–E4–E5 (E3 ohitettu)
mRNA3: E1–E3–E5 (E2 ja E4 ohitettu)
jne.
Tämä mahdollistaa yhdestä geenistä jopa kymmeniä tai satoja proteiinimuotoja!
🧠 Hox-geenit ja vaihtoehtoinen silmukointi yhdessä
Monet Hox-geenit hyödyntävät vaihtoehtoista silmukointia tuottaakseen erilaisia proteiiniversioita, jotka voivat vaikuttaa eri tavoin solujen kehitykseen. Tämä lisää kehityksellistä monimuotoisuutta ilman, että tarvitaan lisää geenejä.- AnonyymiUUSI
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Mitä? Et kai syytä Geminiäkin valehtelijaksi?
Gemini, evoluutiouskovaisen paras ystävä kertoo näin:
Ihmisen Hox-geenit ovat perusrakenteeltaan ratkaisevan tärkeitä eliön kehitykselle. Ne ohjaavat kehon rakenteen ja elimistön osien muodostumista sikiökehityksen aikana, määrittäen esimerkiksi sitä, mihin kohtaan kehon akselia mikäkin osa kehittyy. Vaikka Hox-geenit ovat elintärkeitä, ne eivät itsessään kykene tuottamaan kymmeniä erilaisia proteiineja samasta jaksosta ilman lisämekanismeja. Tässä tulee kuvaan vaihtoehtoinen silmukointi.
Miten geeni luetaan ja proteiini valmistetaan
Geenin luenta eli geeniekspressio etenee yleisesti ottaen kahdessa päävaiheessa:
Transkriptio: DNA:n sisältämä geneettinen tieto kopioidaan esiaste-RNA:ksi (pre-mRNA). Tässä vaiheessa luetaan koko geenialue, mukaan lukien sekä proteiinia koodaavat osat (eksonit) että koodaamattomat välialueet (intronit).
RNA:n prosessointi (silmukointi): Esiaste-RNA:sta poistetaan intronit, ja eksonit liitetään yhteen muodostaen kypsän lähetti-RNA:n (mRNA). Tämä mRNA toimii sitten ohjeena proteiinin valmistukseen.
Translaatio: Kypsä mRNA siirtyy ribosomiin, missä sen sisältämä koodi luetaan ja sen pohjalta rakennetaan proteiini aminohappo kerrallaan.
Vaihtoehtoinen silmukointi: Yksi geeni, monta proteiinia
Juuri vaihtoehtoinen silmukointi mahdollistaa sen, että samasta geenistä, eli samasta DNA-jaksosta, voidaan valmistaa useita erilaisia proteiineja. Yhdessä Hox-geenin luennassa vaihtoehtoinen silmukointi voi tuottaa useita proteiinimuotoja. Seuraavassa periaate:
Eksonit ja intronit: Geenit koostuvat eksoneista (proteiinia koodaavat alueet) ja introneista (koodaamattomat alueet). Transkriptiossa muodostuva esiaste-RNA sisältää molemmat.
Silmukoinnin joustavuus: Vaihtoehtoisessa silmukoinnissa eksoneja voidaan liittää yhteen eri yhdistelminä. Tämä tarkoittaa, että jokin eksoni voi jäädä pois lopullisesta mRNA:sta tai se voidaan sisällyttää siihen, riippuen solun tarpeista, kehitysvaiheesta tai ulkoisista signaaleista.
Monimuotoiset mRNA-molekyylit: Koska eksonien yhdistelmät voivat vaihdella, yhdestä esiaste-RNA:sta voi syntyä useita erilaisia kypsiä mRNA-molekyylejä.
Erilaiset proteiinit: Jokainen näistä eri tavoin silmukoiduista mRNA-molekyyleistä käännetään sitten proteiiniksi. Koska niiden eksonijärjestys on erilainen, myös niistä syntyvien proteiinien aminohappojärjestys – ja siten niiden kolmiulotteinen rakenne ja toiminta – eroavat toisistaan.
Esimerkki: Kuvitellaan geeni, jossa on viisi eksonia (1, 2, 3, 4, 5). Tavallisessa silmukoinnissa ne voisivat liittyä yhteen järjestyksessä 1-2-3-4-5. Vaihtoehtoisessa silmukoinnissa voisimme nähdä seuraavia yhdistelmiä:
1-2-3-4-5 (alkuperäinen proteiini)
1-3-4-5 (eksoni 2 jätetty pois)
1-2-4-5 (eksoni 3 jätetty pois)
1-2-3-5 (eksoni 4 jätetty pois)
1-2-3-4 (eksoni 5:n poistaminen tai uuden loppumiskohdan käyttäminen)
Ja niin edelleen. Mahdollisia yhdistelmiä voi olla erittäin paljon, mikä mahdollistaa huomattavan proteiinimonimuotoisuuden suhteellisen pienestä geenimäärästä. On arvioitu, että jopa yli 90 % ihmisen geeneistä käy läpi vaihtoehtoista silmukointia, mikä selittää, kuinka noin 20 000 ihmisgenomin geeniä voi tuottaa yli 90 000 erilaista proteiinia.
Hox-geenien kontekstissa tämä monipuolisuus on erityisen tärkeää, sillä se mahdollistaa hienosäädön kehityksen aikana. Eri kudoksissa tai eri kehitysvaiheissa voi tarvita hieman erilaisia Hox-proteiineja, jotka säätelevät spesifisiä kehityspolkuja. Vaihtoehtoisen silmukoinnin ansiosta sama Hox-geeni voi täyttää useita rooleja tuottamalla erilaisia, mutta sukulaisproteiineja."Et kai syytä Geminiäkin valehtelijaksi?"
En toki, tiedät hyvin kenestä puhun. RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Mitä? Et kai syytä Geminiäkin valehtelijaksi?
Gemini, evoluutiouskovaisen paras ystävä kertoo näin:
Ihmisen Hox-geenit ovat perusrakenteeltaan ratkaisevan tärkeitä eliön kehitykselle. Ne ohjaavat kehon rakenteen ja elimistön osien muodostumista sikiökehityksen aikana, määrittäen esimerkiksi sitä, mihin kohtaan kehon akselia mikäkin osa kehittyy. Vaikka Hox-geenit ovat elintärkeitä, ne eivät itsessään kykene tuottamaan kymmeniä erilaisia proteiineja samasta jaksosta ilman lisämekanismeja. Tässä tulee kuvaan vaihtoehtoinen silmukointi.
Miten geeni luetaan ja proteiini valmistetaan
Geenin luenta eli geeniekspressio etenee yleisesti ottaen kahdessa päävaiheessa:
Transkriptio: DNA:n sisältämä geneettinen tieto kopioidaan esiaste-RNA:ksi (pre-mRNA). Tässä vaiheessa luetaan koko geenialue, mukaan lukien sekä proteiinia koodaavat osat (eksonit) että koodaamattomat välialueet (intronit).
RNA:n prosessointi (silmukointi): Esiaste-RNA:sta poistetaan intronit, ja eksonit liitetään yhteen muodostaen kypsän lähetti-RNA:n (mRNA). Tämä mRNA toimii sitten ohjeena proteiinin valmistukseen.
Translaatio: Kypsä mRNA siirtyy ribosomiin, missä sen sisältämä koodi luetaan ja sen pohjalta rakennetaan proteiini aminohappo kerrallaan.
Vaihtoehtoinen silmukointi: Yksi geeni, monta proteiinia
Juuri vaihtoehtoinen silmukointi mahdollistaa sen, että samasta geenistä, eli samasta DNA-jaksosta, voidaan valmistaa useita erilaisia proteiineja. Yhdessä Hox-geenin luennassa vaihtoehtoinen silmukointi voi tuottaa useita proteiinimuotoja. Seuraavassa periaate:
Eksonit ja intronit: Geenit koostuvat eksoneista (proteiinia koodaavat alueet) ja introneista (koodaamattomat alueet). Transkriptiossa muodostuva esiaste-RNA sisältää molemmat.
Silmukoinnin joustavuus: Vaihtoehtoisessa silmukoinnissa eksoneja voidaan liittää yhteen eri yhdistelminä. Tämä tarkoittaa, että jokin eksoni voi jäädä pois lopullisesta mRNA:sta tai se voidaan sisällyttää siihen, riippuen solun tarpeista, kehitysvaiheesta tai ulkoisista signaaleista.
Monimuotoiset mRNA-molekyylit: Koska eksonien yhdistelmät voivat vaihdella, yhdestä esiaste-RNA:sta voi syntyä useita erilaisia kypsiä mRNA-molekyylejä.
Erilaiset proteiinit: Jokainen näistä eri tavoin silmukoiduista mRNA-molekyyleistä käännetään sitten proteiiniksi. Koska niiden eksonijärjestys on erilainen, myös niistä syntyvien proteiinien aminohappojärjestys – ja siten niiden kolmiulotteinen rakenne ja toiminta – eroavat toisistaan.
Esimerkki: Kuvitellaan geeni, jossa on viisi eksonia (1, 2, 3, 4, 5). Tavallisessa silmukoinnissa ne voisivat liittyä yhteen järjestyksessä 1-2-3-4-5. Vaihtoehtoisessa silmukoinnissa voisimme nähdä seuraavia yhdistelmiä:
1-2-3-4-5 (alkuperäinen proteiini)
1-3-4-5 (eksoni 2 jätetty pois)
1-2-4-5 (eksoni 3 jätetty pois)
1-2-3-5 (eksoni 4 jätetty pois)
1-2-3-4 (eksoni 5:n poistaminen tai uuden loppumiskohdan käyttäminen)
Ja niin edelleen. Mahdollisia yhdistelmiä voi olla erittäin paljon, mikä mahdollistaa huomattavan proteiinimonimuotoisuuden suhteellisen pienestä geenimäärästä. On arvioitu, että jopa yli 90 % ihmisen geeneistä käy läpi vaihtoehtoista silmukointia, mikä selittää, kuinka noin 20 000 ihmisgenomin geeniä voi tuottaa yli 90 000 erilaista proteiinia.
Hox-geenien kontekstissa tämä monipuolisuus on erityisen tärkeää, sillä se mahdollistaa hienosäädön kehityksen aikana. Eri kudoksissa tai eri kehitysvaiheissa voi tarvita hieman erilaisia Hox-proteiineja, jotka säätelevät spesifisiä kehityspolkuja. Vaihtoehtoisen silmukoinnin ansiosta sama Hox-geeni voi täyttää useita rooleja tuottamalla erilaisia, mutta sukulaisproteiineja."Ihmisen Hox-geenit ovat perusrakenteeltaan ratkaisevan tärkeitä eliön kehitykselle."
Täysin totta ja tätähän minä olen koko ajan yrittänyt saada sinut ymmärtämään. Loputkin kappaleesta on totta.
Hyvä RoT, annan ystävällisen neuvon sinulle. Heitä se Mortonin demoni helvettiin olkapäältäsi, laadi vastaukset AI:lla ja usko siihen.
Otetaan esimerkki, jossa totesit ettei DNA säätele ruumiinkaavaa: "...body plan:ia, eli ruumiinkaavaa tai ruumiinmuotoa EI SÄÄTELE DNA!!" mutta sitten tuuttaa argumentiksi AI:n vastauksen, joka toteaa "Hox-geenit ovat perusrakenteeltaan ratkaisevan tärkeitä eliön kehitykselle." Tämä saa vakavasti harkitsemaan sitä, ettet ymmärrä hölkäsen pölääystä asiasta. Hox-geenit ovat DNA:ssa, joten AI:n mukaan DNA SÄÄTELEE ruumiinkaavaa.- AnonyymiUUSI
The_Raven kirjoitti:
"Ihmisen Hox-geenit ovat perusrakenteeltaan ratkaisevan tärkeitä eliön kehitykselle."
Täysin totta ja tätähän minä olen koko ajan yrittänyt saada sinut ymmärtämään. Loputkin kappaleesta on totta.
Hyvä RoT, annan ystävällisen neuvon sinulle. Heitä se Mortonin demoni helvettiin olkapäältäsi, laadi vastaukset AI:lla ja usko siihen.
Otetaan esimerkki, jossa totesit ettei DNA säätele ruumiinkaavaa: "...body plan:ia, eli ruumiinkaavaa tai ruumiinmuotoa EI SÄÄTELE DNA!!" mutta sitten tuuttaa argumentiksi AI:n vastauksen, joka toteaa "Hox-geenit ovat perusrakenteeltaan ratkaisevan tärkeitä eliön kehitykselle." Tämä saa vakavasti harkitsemaan sitä, ettet ymmärrä hölkäsen pölääystä asiasta. Hox-geenit ovat DNA:ssa, joten AI:n mukaan DNA SÄÄTELEE ruumiinkaavaa.Mortonin demonista lisää:
"Morton proposed that a similar demon stands at the gate of the mind of creationists and other anti-evolutionists that only allows in evidence confirming their worldview, and shuts out any contrary evidence. Such a thing would be an extreme case of confirmation bias, but would go beyond such a mere bias to confirming one's thoughts and would stray into willful ignorance. It is this demon that allows them to maintain their worldview in the face of overwhelming evidence to the contrary. "
https://rationalwiki.org/wiki/Morton's_demon
Niin, tuleeko tästä mieleen ketään palstalle kirjoittavaa?
Tottakai Lucy oli apinamainen koska kuului lajiin, joka oli vaihe evoluutiossa apinasta ihmiseksi. Ihmisen esi-isähän Lucy ei ollut koska oli naaras. Esi-äitikään ei välttämättä ollut, mutta ainakin oli läheistä sukua Homo-suvun esimuodolle. Vaikka Lucy oli Homo sapiensin näkökulmasta "välimuoto" niin silti Lucy kuului itsenäiseen elinvoimaiseen lajiin. Australopithecus afarensis saattoi lajina elää pitempään kuin, Homo sapiens on tähän mennessä elänyt. Muuten - mitä kreationisti tarkoittaa "sukupuulla" kun kyse on lajeista? Miten lajit ovat sukua toisilleen jos evoluutiota ei ole tapahtunut?
- AnonyymiUUSI
Suomen surkein opettaja taas nolaa itseään, sinulla on selvästikin erittäin matala älykkyysosamäärä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 13810732
- 525150
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html452353Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘1142219- 292063
Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia131661Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,411482Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta291174Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v341133Rakastuminenhan on psykoosi
Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk551034