Avohakkuille laitettava sellainen haittavero

Siis ei oikeuta.

Jos jätetään muutama puu pystyyn , myrskyt kyllä kaataa ne.
Nim. mallia kummalekin .

Et ymmärrä luonnon monimuotoisuudesta sitäkään mitä sika tuulimyllyistä.

Aukot ja uudistaminen takaavat uuden metsän synnyn, harvennukset hyvän kasvun ja taloudellisen tuotoksen.

Luonnon monimuotoisuus syntyy siinä samalla. Aukossa on kasvien ja hyönteisten määrä suurimmillaan

On paljaan maan laikkuja, varpu-, heinä- ja ruoholaikkuja, kosteita vihviläpainanteita, horsma-, vattu- ja saniaistiheikköjä sekä pölyttäjille mettä ja siitepölyä tarjoavia kukkia. Ihmiselle maistuu ahomansikka, vadelma, mustikka ja mesimarja, jotka pioneerikasveina valtaavat aukot.

Missä mesikasveja, siellä pölyttäjiä, missä pölyttäjähyönteisiä. siellä niitä syöviä pikkulintuja, missä pikkulintuja, siellä niitä ravinnokseen käyttäviä haukkoja ja pöllöjä jne. Myyrät popsivat aukkojen ja nuorten metsien kasveja, kontiainen toukkia jne. Myyriä pyytävä huuhkaja ei mahdu vanhassa metsässä edes lentämään, siipiväli on sen verran komea. Samoin kanahaukka, kotkista puhumattakaan. Pitää olla aukeaa näille isoille linnuille.

Aukko muuttuu viidessä vuodessa nuoreksi taimikoiksi, jotka nekin ovat erilaisia eri-ikäisinä maaperästä ja hoitotoimista riippuen. Vanhoissa tai jatkuvan kasvatuksen metsissä ei näe pihlajaperhosia, kultasiipiä, verkkoperhosia, vattulasisiipiä, matarakiitäjiä – vanhan metsän lajisto on vain neljäsosa aukon ja nuoren metsän lajistosta. Pihlajaperhosen joukkokokoontumiset hiekkateille imemään maasta kosteutta, suolaa ja mineraaleja ovat luonnonystäville tuttu näky, sekin vaarantuu jos metsiä ei uudisteta aukkoja tekemällä

Vanhoilla metsillä on oma erikoistunut lajisto, joka sekin on arvokasta. Vanhojen metsien määrä on metsien investointien mukaan lisääntynyt, joten niiden lajisto ei enää ole samalla tavalla uhattuna kuin aiemmin. Sama lahopuuta vaativien lajien kohdalla, metsiin jää jo senkin vuoksi enemmän lahopuuta, ettei pieniä eriä tuulen kaatamia tai lumen katkomia puita ole taloudellisesti järkevää kerätä, ja traktorilla tuulenkaadot hakevien omatoimi metsänomistajien määrä pienenee koko ajan

Jatkuva kasvatus tarkoittaa, että metsiköstä poimitaan aina vanhimmat puut. Näin vanhoja metsiä ei edes pääse syntymään. Näinhän meillä kävi 1900 luvulla, ja metsien puuston määrä romahti puoleen siitä mitä se on nyt, ja sekin varsin heikkokasvuista. Jatkuvassa kasvatuksessa myös metsäpuiden lajisto köyhtyy, kun lehtipuut pioneerikasveina eivät pääse kasvamaan, vaan metsä kuusistuu. Pihlaja, raita, leppä jne. puuttuvat kokonaan, vain koivu sinnittelee osassa jatkuvan kasvatuksen metsiä, mutta valoa vaativana sekin työntää lähinnä riukua.

Sellua ei tehdä aukkohakkuiden puista, ne ovat tukkipuuta, josta tehdään sahatavaraa. Sitä käytetään rakentamisessa, joten se säilyy hiilivarastona rakennuksissa jopa vuosisatoja.

Ok, jätän yhden puun pystyyn, ei ole avohakkuu.