Pääministeri ajaa kaksilla rattailla? Paljastuiko nyt Petteristä orbanistinen puoli?

"Hallitus haluaa rajoittaa hallitus­neuvotteluiden asiakirjojen julkisuutta

Julkisuus|Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan esityksellä turvataan valtiovarainministeriön intressejä."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011361655.html

"Kesäkuun lopussa lähti kaikessa hiljaisuudessa lausuntokierrokselle luonnos laista, joka rajoittaisi hallitusneuvotteluihin liittyvien asiakirjojen julkisuutta. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää esitystä ongelmallisena demokratian, sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

Esityksen mukaan ministeriöt saisivat itse päättää, julkaistaanko niiden hallitusneuvotteluihin laatimat asiakirjat vasta sen jälkeen, kun neuvottelut on saatu päätökseen ja valtioneuvosto antanut ohjelman tiedonantona eduskunnalle. Asiakirjojen julkistamista voisi lykätä, jos ministeriö arvioisi, että tiedon antaminen ennen mainittua ajankohtaa voisi aiheuttaa haittaa hallitusohjelman neuvotteluiden toteuttamiselle.

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä valtioneuvoston kansliassa (VNK). Sitä perustellaan tarpeella selkeyttää hallitusneuvotteluihin liittyvien asiakirjojen oikeudellista asemaa sekä hallitusohjelman laatimiseksi tarvittavan poliittisen neuvottelurauhan turvaamisella.

Voutilainen ei löydä esityksestä uskottavia perusteluja esitetylle muutokselle. Asiakirjajulkisuus hallitusneuvotteluiden yhteydessä on hänen mukaansa demokraattiseen yhteiskuntaan vaikuttava kysymys.

”Sillä mahdollistetaan mahdollisimman laaja keskustelu siitä, miltä pohjalta hallitusohjelma laaditaan ja mistä lähtökohdista tätä maata johdetaan seuraavat neljä vuotta”, Voutilainen sanoo.

Neuvottelujen lähtökohdan tulisi julkisoikeuden professorin mukaan olla avoimuus, josta voidaan poiketa vain aidosti salassapidettävien asiakirjojen osalta. Hallitus haluaa puuttua kuitenkin nimenomaan julkisten asiakirjojen julkaisuajankohtaan.

Julkisuuslain mukaan asiakirjajulkisuuden rajaamiselle tulee olla välttämätön syy. Lain lähtökohta on, että kun viranomainen lähettää viranomaisen ulkopuolelle asiakirjan, siitä tulee heti julkinen.

Nyt muutettavan valtioneuvostoa koskevan lain mukaan ministeriöt voisivat pantata asiakirjoja, mikäli arvioisivat niiden julkaisun vaikeuttavan tai pitkittävän hallitusneuvotteluita tai keskeyttävän ne.

Voutilainen ei ymmärrä, mikä olisi sellainen julkinen tieto, joka voisi haitata neuvotteluja.

”Miksi ja missä tilanteessa julkinen asiakirja hankaloittaisi hallitusohjelman syntymistä”, hän ihmettelee.

Voutilaisen mukaan myöskään lainsäädännön selkeyttäminen ei täytä välttämättömän syyn kriteeriä. Hän lisää, että Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen viranomaisasiakirjojen julkisuudesta. Hallitusohjelma­neuvottelujen toteutuminen ei täytä yleisiä kriteerejä julkisuuden rajaamiselle.

”Julkisuuslakikin lähtee erilaisten valmisteluasiakirjojen mahdollisimman laajasta julkisuudesta perusoikeuksina turvatun sananvapauden optimoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien toteuttamiseksi.”

Tietojen panttaaminen medialta on aiheuttanut keskustelua useiden hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Esimerkiksi viime neuvottelujen aikaan vuonna 2023 valtiovarainministeriö jätti luovuttamatta STT:lle asiakirjoja, jotka koskivat ministeriön hallitusneuvotteluihin tekemiä vaikutusarvioita.

STT valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka totesi päätöksessään, että medialla olisi ollut oikeus saada asiakirjat neuvotteluiden ollessa vielä kesken. Valtiovarainministeriö on ministeri Riikka Purran (ps) allekirjoittamana valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Professorin mukaan myös hallitusneuvotteluiden ulkopuolisilla tahoilla kuuluu demokratiassa olla mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun esimerkiksi tiedoista, joita ministeriöt tuottavat. Hänen mukaansa lakimuutoksella halutaan suojella valtiovarainministeriötä kritiikiltä.

”Tällä säännöksellä halutaan pantata julkista tietoa. Nimenomaan valtiovarainministeriö on pantannut omia laskelmiaan, koska niistä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä.”

Voutilainen arvioi, että lakimuutoksella pyritään varmistamaan ministeriön selustaa.

”Viranomaiselle voi aiheutua haittaa, kun aletaan käydä keskusteluja siitä, pitävätkö jotkut esitetyt luvut paikkansa tai onko esitetty toimenpide kuitenkaan järkevä”, Voutilainen sanoo.

Ministeriöiden tietojen luotettavuutta on eri yhteyksissä perusteltu myös virkamiesten virkavastuulla. Voutilainen ei osta selitystä.

”Ei virkavastuulla ole mitään tekemistä sen asian kanssa, jos syötetään hallitusohjelmaan tietoja, jotka sisältävät ministeriön johdon arvottamia tietoja tai toimenpide-ehdotuksia. Ei siitä kukaan virkavastuuseen joudu.”

Professori pitää ylipäänsä hyvin ongelmallisena, että asiakirjan laatinut viranomainen tekisi arviota siitä, aiheuttaako se haittaa hallitusohjelma­neuvottelujen toteutumiselle. Hän muistuttaa, että ministeriöillä on myös omia tavoitteita neuvotteluihin."

Jatkuu.........
15259
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

.........jatkuu.

"”Tässä lähtökohtaisesti jätetään hyvin laaja harkintavalta sille, että julkiseksitulon ajankohtaa arvioidaan ministeriöiden omien intressien näkökulmasta. Hehän ovat lähtökohdiltaan ihan samassa asemassa kuin muut lobbarit, jotka siellä hallitusneuvotteluissa juoksevat”, Voutilainen sanoo.

Professori ihmettelee myös lain rajaamista koskemaan nimenomaan ministeriöitä, mutta ei muita tahoja, jotka toimittavat asiakirjoja hallitusneuvotteluihin. Ministeriöt eivät ole hallitusneuvottelujen osapuoli vaan sivullinen.

”Vaikuttaa siltä, että lakiesitys on laadittu yhden ministeriön intressien turvaamiseksi, jotta yleisön kautta ei voitaisi vaikuttaa siihen, mitä tietoja neuvotteluihin syötetään.”

Kysymyksiä herättää myös, miksi esitys on sisällytetty valtioneuvostolakiin.

”Jos esitys haluttaisiin pitää neutraalina, arvion tekisi viranomainen. Silloin se pitäisi sisällyttää julkisuuslakiin”, Voutilainen sanoo.

Esitys lähti lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa. Voutilainen pitää ajankohtaa outona.

”Esityksiä ei pitäisi laittaa lausunnoille yleiseen loma-aikaan. Toimijoille kuten medialle, kansalaisjärjestöille, etujärjestöille ja muille tahoille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa lain valmisteluun.”

STT yritti saada VNK:lta haastattelua aiheesta heinäkuun toisella viikolla. Lain valmistelijoiden lomien vuoksi se ei kuitenkaan onnistunut."

Hallitus yrittää siis loma-aikana ajaa syksyksi luikeron lakiuudistuksen,. joka salaisi kansalaisilta avoimen tiedon valtion rahankäytöstä. Kovastipas on orbanistinen lemahdus tässä hallituksen touhuilussa. No ihmekös "Petteri Orban" viihtyy niin hyvin Mussolini-Melonin seurassa.

Äänestä

Kokkelit ovat ihan hiljaa oikeusvaltion nujertamiseen tähtäävän lakiesityksensä edessä.

Äänestä
  • OSAAKO PETTERI AJAA?

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    OSAAKO PETTERI AJAA?

    KESKISARJA OHJAA PETTERIN REKIÄ.

    Äänestä

  • ORPO ONKIN TAITAVA AJELIJA, KUN MAKSAJIA RIITTÄÄ.

    Äänestä

  • PETTERI ORPO : OLEMME ORBANIN KANSSA SAMOIN TAVOITTEIN.

    Äänestä

Suomi on jo "Orbanlandia" kakkonen.

Äänestä
  • Orpo huijasi kansalaisia tässäkin asiassa. Teki muka pesäeroa Orbaniin ja nyt näyttää olevan itse viemässä Suomea orbanismin tielle.

    Äänestä

  • EI IHME.

    PETTERI LAMAN OSTOVOIMA ON KASVANUT VOIMAKKAASTI.

    Äänestä

Orpon tavoite tuntuu olevan saada kaikki salaiseksi. Kaikki likainen,
jota ei haluta kansan tietoon.

Äänestä
  • Kaikki likainen on kansan pään menoksi suunniteltu ja päätetty ilman asiallisia
    perusteita ideologisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

    Äänestä

Suomen nykyinen hallitus on demokratian pahin irvikuva.

Äänestä
  • Älkää keskittykö vääriin asioihin !

    Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot !

    1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
    Suomi 57%, Sveitsi 32%, Yhdysvallat 39%

    2. Keskim varallisuus aikuista kohti
    Suomi 186000 USD, Sveitsi 696000 USD, Yhdysvallat 579000 USD

    3. Keskuspankin kultavaranto
    Suomi 44 tonnia, Sveitsi 1040 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia

    Nuo ylläolevat kuvaavat hyvin tilannetta kun Suomessa on korkeat julkiset menot, niin verotus on korkeata, talouskasvu on olematonta ja varallisuustasot matalat !

    Asin ydin on ! Suomi ei pääse kehittymään taloudellisesti koskaan omavaraiseksi koska me tavallaan eliminoimme etukäteen talouskasvun korkeaan verotukseen !?

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Älkää keskittykö vääriin asioihin !

    Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot !

    1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
    Suomi 57%, Sveitsi 32%, Yhdysvallat 39%

    2. Keskim varallisuus aikuista kohti
    Suomi 186000 USD, Sveitsi 696000 USD, Yhdysvallat 579000 USD

    3. Keskuspankin kultavaranto
    Suomi 44 tonnia, Sveitsi 1040 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia

    Nuo ylläolevat kuvaavat hyvin tilannetta kun Suomessa on korkeat julkiset menot, niin verotus on korkeata, talouskasvu on olematonta ja varallisuustasot matalat !

    Asin ydin on ! Suomi ei pääse kehittymään taloudellisesti koskaan omavaraiseksi koska me tavallaan eliminoimme etukäteen talouskasvun korkeaan verotukseen !?

    Huomionsiirto pois hallituksen autoritaarisesta puuhastelusta, Missä ovat lähteet luvuille? Esitä ne, muutoin pelkkää valhetta.

    Äänestä

PETTERI ORBAN ON KAVERINI, ORPO HUOMAUTTI TUOHTUNEENA.

MEILL ON SAMANSUUNTAISET TAVOITTEET.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

"Hallitus haluaa rajoittaa hallitus­neuvotteluiden asiakirjojen julkisuutta

Julkisuus|Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan esityksellä turvataan valtiovarainministeriön intressejä."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011361655.html

"Kesäkuun lopussa lähti kaikessa hiljaisuudessa lausuntokierrokselle luonnos laista, joka rajoittaisi hallitusneuvotteluihin liittyvien asiakirjojen julkisuutta. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää esitystä ongelmallisena demokratian, sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

Esityksen mukaan ministeriöt saisivat itse päättää, julkaistaanko niiden hallitusneuvotteluihin laatimat asiakirjat vasta sen jälkeen, kun neuvottelut on saatu päätökseen ja valtioneuvosto antanut ohjelman tiedonantona eduskunnalle. Asiakirjojen julkistamista voisi lykätä, jos ministeriö arvioisi, että tiedon antaminen ennen mainittua ajankohtaa voisi aiheuttaa haittaa hallitusohjelman neuvotteluiden toteuttamiselle.

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä valtioneuvoston kansliassa (VNK). Sitä perustellaan tarpeella selkeyttää hallitusneuvotteluihin liittyvien asiakirjojen oikeudellista asemaa sekä hallitusohjelman laatimiseksi tarvittavan poliittisen neuvottelurauhan turvaamisella.

Voutilainen ei löydä esityksestä uskottavia perusteluja esitetylle muutokselle. Asiakirjajulkisuus hallitusneuvotteluiden yhteydessä on hänen mukaansa demokraattiseen yhteiskuntaan vaikuttava kysymys.

”Sillä mahdollistetaan mahdollisimman laaja keskustelu siitä, miltä pohjalta hallitusohjelma laaditaan ja mistä lähtökohdista tätä maata johdetaan seuraavat neljä vuotta”, Voutilainen sanoo.

Neuvottelujen lähtökohdan tulisi julkisoikeuden professorin mukaan olla avoimuus, josta voidaan poiketa vain aidosti salassapidettävien asiakirjojen osalta. Hallitus haluaa puuttua kuitenkin nimenomaan julkisten asiakirjojen julkaisuajankohtaan.

Julkisuuslain mukaan asiakirjajulkisuuden rajaamiselle tulee olla välttämätön syy. Lain lähtökohta on, että kun viranomainen lähettää viranomaisen ulkopuolelle asiakirjan, siitä tulee heti julkinen.

Nyt muutettavan valtioneuvostoa koskevan lain mukaan ministeriöt voisivat pantata asiakirjoja, mikäli arvioisivat niiden julkaisun vaikeuttavan tai pitkittävän hallitusneuvotteluita tai keskeyttävän ne.

Voutilainen ei ymmärrä, mikä olisi sellainen julkinen tieto, joka voisi haitata neuvotteluja.

”Miksi ja missä tilanteessa julkinen asiakirja hankaloittaisi hallitusohjelman syntymistä”, hän ihmettelee.

Voutilaisen mukaan myöskään lainsäädännön selkeyttäminen ei täytä välttämättömän syyn kriteeriä. Hän lisää, että Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen viranomaisasiakirjojen julkisuudesta. Hallitusohjelma­neuvottelujen toteutuminen ei täytä yleisiä kriteerejä julkisuuden rajaamiselle.

”Julkisuuslakikin lähtee erilaisten valmisteluasiakirjojen mahdollisimman laajasta julkisuudesta perusoikeuksina turvatun sananvapauden optimoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien toteuttamiseksi.”

Tietojen panttaaminen medialta on aiheuttanut keskustelua useiden hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Esimerkiksi viime neuvottelujen aikaan vuonna 2023 valtiovarainministeriö jätti luovuttamatta STT:lle asiakirjoja, jotka koskivat ministeriön hallitusneuvotteluihin tekemiä vaikutusarvioita.

STT valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka totesi päätöksessään, että medialla olisi ollut oikeus saada asiakirjat neuvotteluiden ollessa vielä kesken. Valtiovarainministeriö on ministeri Riikka Purran (ps) allekirjoittamana valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Professorin mukaan myös hallitusneuvotteluiden ulkopuolisilla tahoilla kuuluu demokratiassa olla mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun esimerkiksi tiedoista, joita ministeriöt tuottavat. Hänen mukaansa lakimuutoksella halutaan suojella valtiovarainministeriötä kritiikiltä.

”Tällä säännöksellä halutaan pantata julkista tietoa. Nimenomaan valtiovarainministeriö on pantannut omia laskelmiaan, koska niistä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä.”

Voutilainen arvioi, että lakimuutoksella pyritään varmistamaan ministeriön selustaa.

”Viranomaiselle voi aiheutua haittaa, kun aletaan käydä keskusteluja siitä, pitävätkö jotkut esitetyt luvut paikkansa tai onko esitetty toimenpide kuitenkaan järkevä”, Voutilainen sanoo.

Ministeriöiden tietojen luotettavuutta on eri yhteyksissä perusteltu myös virkamiesten virkavastuulla. Voutilainen ei osta selitystä.

”Ei virkavastuulla ole mitään tekemistä sen asian kanssa, jos syötetään hallitusohjelmaan tietoja, jotka sisältävät ministeriön johdon arvottamia tietoja tai toimenpide-ehdotuksia. Ei siitä kukaan virkavastuuseen joudu.”

Professori pitää ylipäänsä hyvin ongelmallisena, että asiakirjan laatinut viranomainen tekisi arviota siitä, aiheuttaako se haittaa hallitusohjelma­neuvottelujen toteutumiselle. Hän muistuttaa, että ministeriöillä on myös omia tavoitteita neuvotteluihin."

Jatkuu.........

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu