Ranskalla oikeat otteet

ne filtterit syötetään sulle, opitpa olemaan

Tulee varmaan tapahtumaan, että kaahaileviin apinoihin kyllästyneet henkiöt sivaltaa jollain kättä pidemmällä päin näköä ohikiitävän scootin kuskia.

Lulu Ranne osoitti naiviutensa ja lapsellisuutensa scoottiasiassa. Ikään kuin poliisilla olisi aikaa ja resursseja kytätä ja puhalluttaa scoottaajia, kun ei riitä miehiä rikospaikoillekaan. Sitä paitsi mitään hyötyä ei ole tällaisista toimista, vaikka yhden sadasta saisikin kiinni. Yhtä naurettavaa touhua kuin eloapinoiden kärrääminen kruunun kyydillä pois ydinkeskustasta. Eikö meillä ole enää selkärankaisia päättäjiä joilla olisi myös järkeä päässä. Scootit ovat osoittautuneet vaarallisiksi kapineiksi, oli ne sitten liikenteessä tai lojuu vaarallisesti keskellä pyörätietä pimeällä paikalla. Ne ovat vaaraksi terveydelle, ja se on vakava asia. Kielto päälle, vuokraustoiminnan on loputtava, ja kaupunkialueilla ajokielto pyöräteillä ja jalkakäytävillä. Scootti on kovaa kulkeva ajoneuvo eikä sen paikka edes ole kevyen liikenteen väylä, vaan ajoneuvoille tarkoitettu tie. Täyskielto olisi ainoa järkevä ratkaisu.

Ranska haluaa luopua kahdesta kansallisesta vapaapäivästä. Oikea linja. Suomessa on näitä merkkipäiviä myös ihan hukattavaksi asti. Voitaisi heti luopua naistenpäivästä, viattomien lasten päivästä, nenäpäivästä, kaatuneiden muistopäivästä, isänpäivästä, äitienpäivästä, Ruuneberginpäivästä, itsenäisyyspäivästä, kunnallisvaalipäivästä, kirkollisvaalipäivästä, vapunpäivästä, kiirastorstaista, pitkäperjantaista, toisesta joulupäivästä kun yksikin riittää, kaikista palkallisista vapaista pitää luopua ehdottomasti heti, kun tilanne näin vaatii. Saunapäivästä ei tule luopua ettei haise paski.

Sanna Marinin hallituksen vihreä ministeri ehdotti työmatkoilla auton korvaamistä sähköpotkulaudoilla.

Ranskassa naisilla on oikeat otteet. Ovat äärimmäisen aktiivisia niissä asioissa, jotka eivät suominaista juuri tunnu kiinnostavan.

Ranskassa lounastauko on 1,5 tuntia. Ilmeisesti sen takia, että kesken päivän on aikaa tavata rakastajatarta. Porissa moinen ei onnistu. Kyllä tulee töissä sanomista, jos alan jatkossa vetää jokaisen lounastauon puoleentoista tuntiin.

Muutoin ranskalainen työpäivä ei eroa suomalaisesti. Lounastauko on siellä mainitut 1,5 tuntia, mutta joustanee tarvittaessa kahteen tuntiin (klo 12-14). Vastaavasti työpäivän kokonaiskesto on Suomeen verrattuna tunnin enemmän, koska lounastauko on tunnin enemmän.

Jos Suomessa raadetaan klo 8-16 hikisellä 30 minuutin lounastauolla, ranskalainen tulee töihin klo 8, lounastaa ja tapaa rakastajaa/rakastajatarta klo 12-14 ja lähtee töistä kotiin klo 17.

Jos noista kahdesta saisi valita, niin valitsisin Ranskan mallin. Minulle on aivan yhdentekevää, loppuuko työpäiväni klo 16 vai klo 17, mutta 1,5 tunnin lounastauko on kiva. Siinä ehtää "vähän muutakin" touhuta kuin vain syödä.

Ja sitä vartenhan elämä on: Elämästä nautitmista varten. Ei työntekoa varten. Töitä tehdään sitten, kun työpäivän aikana on touhuttu tärkeämmät jutut pois alta 1,5 tunnin lounastauolla.

Siinä on jotain kaunista, kun katselee Pariisin kaduilla klo 14 töihin kiiruhtavia nuoria kauniita naisia, joista näkee, että lounastauolla on tehty muutakin kuin vain syöty. Kyllä sen näkee ihmisestä, kun hän on saanut. Sen näkee olemuksesta. Saattaisi tehdä kyvää takakireille porilaisilekin, jos lounastauolla vähän irrottelisi eikä vain hotkisi pikaisesti ruokaa.

Äärimmäistä lässytystä.

Franskalaiset saisivat kieltää onanoinninkin julkisilla paikoilla ja kulkuneuvoissa kun sitä tuntuu olevan koko eurooppa nyt täynnä.Kuuluu matujen kulttuurinlevitykseen harrastaa tuota linja autoissa, metroissa jne.