Nouseeko Suomen talous enää koskaan?

Anonyymi-ap

Suurin syy tuolle tosiasialle on todella pitkään jatkunut kauppataseen vaje.
Kauppataseen vaje varsinkin kroonistuneena pysäyttää helposti Suomen talouskasvun, koska aitoa todellista talouskasvua ei koskaan tule pelkiltä kotimarkkinoilta.
Jos maasta viedään vähemmän tavaraa kuin sinne tuodaan, hiipuu talouskasvu varmuudella tai jos ei hiivu, niin maa velkaantuu kuten esimerkiksi Yhdysvallat, jolla on vain pelkkäävelkaantumisella rahoitettua talouskasvua olemassa.

21

103

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
      UUSI

      Teollisuuden katoaminen Suomesta, siinä se suurin syy on Suomen todella surkeisiin talouslukemiin. Ja sen vaikutus kumuloituu nykyään jokaisella kierroksella pahemmaksi.

      Ja koska teollisuus on LÄHTENYT KOKO EU ALUEELTA halvempiin maihin, se vaikutusalue leviää. Mamubisneksellä ei korvata kyseistä menetystä millään tavalla.

      Työttömyys se Suomessa ja koko Eu alueella sitten vain yleistyy, pitkittyy, vaikeutuu…
      Koska EU on maaninen ihmisten tietojen urkkija, mitään uutta yritystoimintaa ei pysty enää perustamaan. Jo pelkästään käteisen valuutan hävittäminen TUHOAA ALKAVIA YRITYKSIÄ.

      EU poliitikko on vain tavallinen poliitikko. Se ei tajua taloudesta ja kulttuurista oikeastaan koskaan juuri yhtään mitään.

      • Anonyymi
        UUSI

        EU poliitikko ajattelee vain omaa etuaan. Ei se välitä yrittäjistä jotka työllistää. Heidän tehtäviin on tehdä rajoittavia direktiivejä. kansalaisille. Jonnin joutavia kieltoja, minkä eu edustaja keksii, niitä on monia esimerkkejä. Hyvä kun EU liitittyyn, korot laski. Mutta nyt vois uskaltaa erota ja siirtyä takaisin markkaan, shakkia tyyni.


    • Anonyymi
      UUSI

      Suomen talous kasvaa tänä vuonna yhden prosentin, arvioi valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa, aiempaa heikommassa ennusteessaan. Tuleville vuosille ministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua ensi vuonna ja 1,7 prosentin kasvua vuonna 2027.

      Kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset. Vielä huhtikuussa ministeriö arvioi, että bruttokansantuote voisi kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, jos tullit jäisivät lyhytaikaisiksi ja epävarmuus hälvenisi. Nyt tämä ei arvion mukaan ole toteutumassa. Tuoreessa ennusteessa ei ole oletettu, että Yhdysvaltojen tuonnille jäävät voimaan noin 30 prosentin tullit pysyvästi.

    • Anonyymi
      UUSI

      Niin kauan kuin yritystukielöttää yritykset etteimtatvii ketään työllistää ei mitään mahdollisuuksia talouden nousuun

      Loiset elä yritystuilla ja ei maksa veeoja

    • Anonyymi
      UUSI

      Ei ole hyvä verrata pientä Suomea ja suurta Yhdysvaltoja !
      Mainitut valtiot kilpailevat, aivan eri sarjoissa !

      Yhdysvallat on julkista velkaa itselleen eri instituutioiden kautta noin 75% !
      Suomi on julkista velkaa arviolta 80-90% ulkomaille !

      Tässä muutama tilastotieto !

      Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
      Suomi 57% ja Yhdysvallat 36%

      Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti
      Suomi 186000 USD ja Yhdysvallat 579000 USD

      Valtion/keskuspankin kultavaranto
      Yhdysvallat 8100 tonnia
      Suomi 44 tonnia

      Nobel palkinnot
      Suomi 5kpl
      USA 436kpl

      Kiteytettynä !

      Suomen talouden pulmana ovat nuo julkisen talouden menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen !

      Ne aiheuttavat jatkuvaa ja kasvavaa velkaantumista ulkomaille !
      Julkinen velka lienee nyt tasolla 230 miljardia euroa !

      • Anonyymi
        UUSI

        Olen samoilla linjoilla, numerot ja tilastot puhuu, siitä on turhaan vasenvihreät olla toistamieltä. Sen sanoisin vielä, viimeisen 10 vuoden aikana julkisen, eli kunnallisten ja valtion palkansaajien työllisyys on noussut 80 000 henkilöä mutta yksityinen ja teollisuusalalta 0n POISTUNUT yli 90 000 työpaikkaa.. Ehkä vähän huono vaihtokauppa. No velkaa.


    • Anonyymi
      UUSI

      Kokoomuksen palsta on erikoinen paikka tälle keskustelulle ja tärkeälle aiheelle, josta kykypuolueen idio... eikun ideologit ymmärtävät enintään sen verran kuin sika helmistä. Mutta kun aihe on tärkeä, lienee puolueen ulkopuolisenkin paikallaan osallistua keskusteluun.

      Tilastojen valossa kauppataseen vaje ei ole syyllinen. Kauppatase (tavaroiden viennin ja tuonnin välinen erotus, 12 kk liukuva keskiarvo) on ollut ylijäämäinen vuosikymmenten ajan. Finanssikriisi (2008) aloitti vaikeudet myös Suomen kauppataseelle, mutta alijäämäiseksi se on valunut vain lyhyeksi hetkeksi vuonna 2022.

      Suomen maksutaseen muut mittarit huolestuttavat enemmän. Vaihtotase (sisältäen kauppataseen) on ollut alijäämäinen käytännössä koko ajan vuodesta 2011. Finanssikriisi näkyy selvästi tilastossa, samoin korona ja Venäjän sotatoimet, mutta alijäämän selittää varsinkin palvelutase ja "tulojen uudelleenjako". Sitä kautta raha virtaa maasta ulos.

      https://stat.fi/meta/kas/tulojen_uudelle.html

      • Anonyymi
        UUSI

        Suomessa talouskeskustelu on joko politiikan ohjaamaa tai teoreettista harhauttamista syyn ja seurauksen suhteen !?

        Suomen talouden pulmana ovat liian suuret julkisen talouden menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen !
        Se on siinä !
        Tähän kun yhdistyy matalat kotitalouksien keskim varallisuuden, niin thats it !


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa talouskeskustelu on joko politiikan ohjaamaa tai teoreettista harhauttamista syyn ja seurauksen suhteen !?

        Suomen talouden pulmana ovat liian suuret julkisen talouden menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen !
        Se on siinä !
        Tähän kun yhdistyy matalat kotitalouksien keskim varallisuuden, niin thats it !

        Olet oikeassa, arvelen. Mutta julkinen talous ja kotitalouksien varallisuus eivät mielestäni yksin riitä selittämään tilannetta. Tuskinpa yksittäistä syytä onkaan osoitettavissa, iso virta syntyy pienistä puroista tässäkin.

        Yhden yksittäisen syyn nostaisin kuitenkin esiin: korkea verokiila. Sillä rahoitetaan mainitsemasi ylisuuri julkinen talous ja sillä on suora kytkös mm. kotitalouksien varallisuuteen. Missä määrin kytkös ulottuu vaikkapa maan palvelutaseeseen jää viisaampien arvoitavaksi, mutta korkea verokiila on myrkkyä etenkin kotimaiselle palveluliiketoiminnalle. Korkea verokiila myös kumuloituu hintoihin.

        Sinä, minä ja jokainen suomalainen voimme tehdä asian eteen sen yhden pienen puron verran siten, että suosimme kotimaista, kun se on mahdollista.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet oikeassa, arvelen. Mutta julkinen talous ja kotitalouksien varallisuus eivät mielestäni yksin riitä selittämään tilannetta. Tuskinpa yksittäistä syytä onkaan osoitettavissa, iso virta syntyy pienistä puroista tässäkin.

        Yhden yksittäisen syyn nostaisin kuitenkin esiin: korkea verokiila. Sillä rahoitetaan mainitsemasi ylisuuri julkinen talous ja sillä on suora kytkös mm. kotitalouksien varallisuuteen. Missä määrin kytkös ulottuu vaikkapa maan palvelutaseeseen jää viisaampien arvoitavaksi, mutta korkea verokiila on myrkkyä etenkin kotimaiselle palveluliiketoiminnalle. Korkea verokiila myös kumuloituu hintoihin.

        Sinä, minä ja jokainen suomalainen voimme tehdä asian eteen sen yhden pienen puron verran siten, että suosimme kotimaista, kun se on mahdollista.

        Kyllä julkinen puoli pyörii suurimmalta osin velkarahalla. Mikäli tätä velkarahaa käytettäisiin valtaosin julkisen puolen tärkeimpiin tehtäviin, eikä rahoja hassattaisi ylikalliisiin korruptio infroihin, raha riittäisi huomattavasti paremmin. Nyt julkisen puolen hankkeilla tekohengitetään taloutta kun muuhun ei kyetä eikä haluta


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet oikeassa, arvelen. Mutta julkinen talous ja kotitalouksien varallisuus eivät mielestäni yksin riitä selittämään tilannetta. Tuskinpa yksittäistä syytä onkaan osoitettavissa, iso virta syntyy pienistä puroista tässäkin.

        Yhden yksittäisen syyn nostaisin kuitenkin esiin: korkea verokiila. Sillä rahoitetaan mainitsemasi ylisuuri julkinen talous ja sillä on suora kytkös mm. kotitalouksien varallisuuteen. Missä määrin kytkös ulottuu vaikkapa maan palvelutaseeseen jää viisaampien arvoitavaksi, mutta korkea verokiila on myrkkyä etenkin kotimaiselle palveluliiketoiminnalle. Korkea verokiila myös kumuloituu hintoihin.

        Sinä, minä ja jokainen suomalainen voimme tehdä asian eteen sen yhden pienen puron verran siten, että suosimme kotimaista, kun se on mahdollista.

        Toimintaa ohjaa poliittinen päätöksen teko ,tulojako ja tuki politiikka + jullkisen taloutta koskeva päätöksenteko kuten se mistä leikataan ja mihin panotetaan.Niin kauan kuin talouspolitiikka ei tue aidoti työlltymitä vaan perutuu työttömien rankaisuun ja rahan käytössä ei aseteta Suomen valtion intressejä etusijalle ei ole toivoa talous noususta.

        Nahkapäätöksillä joilla leikataan mm. viimesijaista toimeentuloita sahataan lähinnä oman pallin jalkoja. Esim toimilla joilla jaetaan kansakunta kahtia lisätään vain eri arvoisuutta kuten omistus asuntojen asumistuen lakkauttamisella. Pidemmälle johtavalla katsomalla on selkeästi nähtävissä vuokra asunto tarpeen lisääntyminen joka on jo nyt nähtävissä kuten asuntojen hinta tason lasku myytävien lisääntyessä. Tuki tarve tuskin häviää, päin vastoin lisääntyy ja pitkittyy ,jolloin toimet menettävät tarkoituksen mukaisuutensa kustannus säästöinä.

        Jotta talous olisi kantavaa on oltava myös kulutusta ,pelkällä leikkaamisella taloutta ei saada kestävälle pohjalle. Myös halpa raaka aineen saatavuus on vaikeutunut idän kaupan alas ajon myötä ,joten edellytykset talous kasvulle ei ole kummoiset.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä julkinen puoli pyörii suurimmalta osin velkarahalla. Mikäli tätä velkarahaa käytettäisiin valtaosin julkisen puolen tärkeimpiin tehtäviin, eikä rahoja hassattaisi ylikalliisiin korruptio infroihin, raha riittäisi huomattavasti paremmin. Nyt julkisen puolen hankkeilla tekohengitetään taloutta kun muuhun ei kyetä eikä haluta

        Tilastokeskuksen (ennakko)tietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 12,2 miljardia euroa ja sulautettu bruttovelka oli vuoden lopussa 226,7 miljardia euroa.

        Velka on kasvanut nopeasti vuoden 2008 jälkeen ts. finanssikriisistä alkaen. Velka kasvoi 5,5 miljardia euroa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun taittumista ei siis ole vielä nähty.

        https://stat.fi/julkaisu/cm1kfue6b8m0207vw1ntnpzh1

        Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin vuonna 2023 olivat suuruusjärjestyksessä:
        - Sosiaaliturva 25,7 % bkt:stä (noin 70 105 miljoonaa euroa)
        - Terveydenhuolto 7,6 % (20 731)
        - Yleinen julkishallinto 6,6 % (18 004)
        - Koulutus 6,3 % (17 185)
        - Elinkeinoelämän edistäminen 4,6 % (12 548)
        - Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 1,7 % (4 637)
        - Puolustus 1,4 % (3 819)
        - Yleinen järjestys ja turvallisuus 1,2 % (3 273)
        - Asuminen ja yhdyskunnat 0,5 % (1 364)
        - Ympäristönsuojelu 0,2 % (546)

        Julkinen puoli ei sentään "suurimmalta osin" pyöri velkarahalla. Rahojen hassaamisesta ylikalliisiin korruptioinfroihin olisi mielenkiintoista nähdä esimerkkejä.


      • Anonyymi
        UUSI

        Palvelutase, voitko selittää.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa talouskeskustelu on joko politiikan ohjaamaa tai teoreettista harhauttamista syyn ja seurauksen suhteen !?

        Suomen talouden pulmana ovat liian suuret julkisen talouden menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen !
        Se on siinä !
        Tähän kun yhdistyy matalat kotitalouksien keskim varallisuuden, niin thats it !

        Samaa mieltä, yritysvero samalle tasolle kuin virossa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastokeskuksen (ennakko)tietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 12,2 miljardia euroa ja sulautettu bruttovelka oli vuoden lopussa 226,7 miljardia euroa.

        Velka on kasvanut nopeasti vuoden 2008 jälkeen ts. finanssikriisistä alkaen. Velka kasvoi 5,5 miljardia euroa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun taittumista ei siis ole vielä nähty.

        https://stat.fi/julkaisu/cm1kfue6b8m0207vw1ntnpzh1

        Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin vuonna 2023 olivat suuruusjärjestyksessä:
        - Sosiaaliturva 25,7 % bkt:stä (noin 70 105 miljoonaa euroa)
        - Terveydenhuolto 7,6 % (20 731)
        - Yleinen julkishallinto 6,6 % (18 004)
        - Koulutus 6,3 % (17 185)
        - Elinkeinoelämän edistäminen 4,6 % (12 548)
        - Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 1,7 % (4 637)
        - Puolustus 1,4 % (3 819)
        - Yleinen järjestys ja turvallisuus 1,2 % (3 273)
        - Asuminen ja yhdyskunnat 0,5 % (1 364)
        - Ympäristönsuojelu 0,2 % (546)

        Julkinen puoli ei sentään "suurimmalta osin" pyöri velkarahalla. Rahojen hassaamisesta ylikalliisiin korruptioinfroihin olisi mielenkiintoista nähdä esimerkkejä.

        Jos julkinen ei pyöri enimmäkseen velkarahalla, niin silloin pitää lyödä pöytään laskelmat mihin sitten kymmenet miljardit eurot menevä hallituskauden aikana. Pelkkien prosenttien pyörittely ei juuri mitään kerro. Suurimpiin korruptiohankkeisiin kuuluvat mm järjettömät raideliikennehankkeet, turhien seinien rakentaminen esim terveyden huollossa (osa kiinteistöistä jäävät ilman käyttöä jne


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä julkinen puoli pyörii suurimmalta osin velkarahalla. Mikäli tätä velkarahaa käytettäisiin valtaosin julkisen puolen tärkeimpiin tehtäviin, eikä rahoja hassattaisi ylikalliisiin korruptio infroihin, raha riittäisi huomattavasti paremmin. Nyt julkisen puolen hankkeilla tekohengitetään taloutta kun muuhun ei kyetä eikä haluta

        Samaa mieltä, julkinen talous pyörii velkarahoilla. Emme enää pysty julkisentalouden palkkoja näille virkamiehille ja heidän apurilleen maksamaan. No sdp tulee ja ottaa lisää velkaa. Maahanmuuttajia lisää ,niin takuuvarmasti sdp lle ääniä riittää.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastokeskuksen (ennakko)tietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 12,2 miljardia euroa ja sulautettu bruttovelka oli vuoden lopussa 226,7 miljardia euroa.

        Velka on kasvanut nopeasti vuoden 2008 jälkeen ts. finanssikriisistä alkaen. Velka kasvoi 5,5 miljardia euroa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun taittumista ei siis ole vielä nähty.

        https://stat.fi/julkaisu/cm1kfue6b8m0207vw1ntnpzh1

        Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin vuonna 2023 olivat suuruusjärjestyksessä:
        - Sosiaaliturva 25,7 % bkt:stä (noin 70 105 miljoonaa euroa)
        - Terveydenhuolto 7,6 % (20 731)
        - Yleinen julkishallinto 6,6 % (18 004)
        - Koulutus 6,3 % (17 185)
        - Elinkeinoelämän edistäminen 4,6 % (12 548)
        - Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 1,7 % (4 637)
        - Puolustus 1,4 % (3 819)
        - Yleinen järjestys ja turvallisuus 1,2 % (3 273)
        - Asuminen ja yhdyskunnat 0,5 % (1 364)
        - Ympäristönsuojelu 0,2 % (546)

        Julkinen puoli ei sentään "suurimmalta osin" pyöri velkarahalla. Rahojen hassaamisesta ylikalliisiin korruptioinfroihin olisi mielenkiintoista nähdä esimerkkejä.

        Juu, kyllä mä haluun pitää työpaikkani, voi.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, kyllä mä haluun pitää työpaikkani, voi.

        Niin miten mä sulle pystyn maksaa palkkaa, kun teollisuus ja yksityinen sektori on 10 vuoden aikana MENETTÄNYT 80 000 työpaikkaa. Suomi on samalla ajanjaksona palkannut 90 000 tuhatta palkallista virastoihin tuijottamaan tietokoneisiin noin kärjistettynä.
        1980 VR toimintaa. Olin mukana, iso halli lukeneita kirjoituskoneen ääreen, meitä oli n. 30 henkilöä. Emme tehneet mitään. Kyllä nassikat maksaa, oli silloin iskulause.
        Sama nytkin, mutta hienosamassa muodossa.
        Ihminen on ihmiselle ihminen, tän kun muistatte.
        Hyvää kesää


    • Anonyymi
      UUSI

      Olet oikeilla jäljillä. Mutta puhutaan suomen talouskasvusta. Suomen talouskasvu on pysynyt samana 17 vuotta.

    • UUSI

      Krooninen kauppataseen vaje on seurausta globalisaatiosta. Maailma jakautui tuottaja- ja kuluttajamaihin. Edelliset ovat uusia teollisuusmaita ja jälkimmäiset jälkiteollisia maita, joissa kasvu perustuu palveluihin ja kulutukseen. Uusissa teollisuusmaissa palkat ovat matalia ja työ halpaa joten globaaliyritykset ovat siirtäneet tuotantoaan niihin. Yrityshierarkian ylemmillä portailla palkat ovat kuitenkin edelleen hyviä ja ne hyväpalkkaiset työt ovat jääneet globaaliyhtiöiden kotimaihin. Menestyvät globaaliyhtiöt siis tuovat edelleen rahaa kotimaihinsa. Pohjoismaista tässä touhussa ovat erityisen hyvin pärjänneet Ruotsi ja Tanska, niillä on niitä menestyviä globaaliyhtiöitä eli riistoyhtiöitä. Suomi on pärjännyt huonommin. Suomi on pieni maa, eikä Suomen auta kuin sopeutua ja sinnitellä.

      Eräällä isolla maalla on myös ongelmia eikä sen välttämättä tarvitse sopeutua vaan se voi käyttää suurta valtaansa. Kyseinen maa on tietenkin USA ja sen presidentti yrittää nyt käyttää maansa suurta mahtia ja pakottaa muut sopeutumaan. Saas nähdä kuinka hommassa käy. Epäilen, että Suomelle ei käy kovin hyvin. Jo 20 jotain nvuotta sitten epäilin, että Suomelle ei käy globalisaatiossa hyvin. Suomalaiset poliitikot oikealla ja vasemmalla kuitenkin julistivat posket innosta hehkuen globalisaation suurta autuutta - sen piti tuoda vaurautta, hyvinvointia ja rauhaa koko maailmaan ja kaikille ihmisille. No tämmöistä se nyt sitten toi missä eletään. Ei tässä enää Trumppikaan auta, sellainen olisi pitänyt olla milleniumin alussa ja mieluummin aika lailla fiksumpi kuin tämä Donald Trump.

    • Anonyymi
      UUSI

      Juu, hyvä kun otit kantaa. Ihan päivänselvyyksiä, ihan kuin vasemmiston kannaottoja, ihan nåin ystävyydellä. Miksi et kato numeroita heh.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko valmis? Meidän tarinaan

      Rakastan sinua ❤️
      Ikävä
      103
      2189
    2. Jumankauta sä olet hyvännäköinen

      Ihan mun miehen näköinen 😍
      Ikävä
      62
      1334
    3. Poliisi losautti puukkohemmon hengiltä

      Mitäs läks, heilumaan puukon kanssa eikä totellut käskytystä. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011361763.html
      Maailman menoa
      230
      1149
    4. Nainen, huomasitko kun muutin sinua?

      Niin lyhyessä ajassa niin paljon. Mutta jotain muuttui minussakin. :/
      Ikävä
      97
      1125
    5. Misä tulipalo?

      Mikä palaa Haapavedellä?
      Haapavesi
      10
      1066
    6. Tämä kesä ei ollut vielä meidän

      Olisihan se ihana viettää kesäiltoja kanssasi ulkona. Ei kai ollut vielä oikea aika. Ehkä kohtaamme vielä sattumalta jos
      Ikävä
      67
      1025
    7. IS Viikonloppu 12.-13.7.2025

      Viikonlopun ratoksi Skyttä ja Kärkkäinen ovat taiteilleet 3.0 arvoisen ristisanatehtävän ratkottavaksi. Kenenkään ratko
      Sanaristikot
      56
      949
    8. Mitä jos vaan tapaisit sen jota mietit

      Jos se yksi henkilö on sinun mielessäsi niin entäs jos vaan menisit tapaamaan sitä, heti, samantien, miettimättä mitään.
      Ikävä
      91
      932
    9. Sofiaa ei kelpuutettu Martinan kaveriporukkaan

      Ibizalla lomailee Martinan kanssa ihan muut naiset.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      175
      908
    10. Teet tämän niin

      Helpoksi, mutta silti niin vaikeaksi. Vihaan omaa saamattomuuttani, vaikka kaikki olisi saatavilla. 🩷🌸
      Ikävä
      43
      888
    Aihe