Turve luonnnollinen polttoaine

Turve on todellinen kansallinen energia-aarre.
Turve kasvaa hehtaarille vuodessa 10 m3. Vielä ei ole missään vaiheessa kulutettu kasvua enempää. On siten uusiutuvaa.
-energiasisältö noin 3,6 MWh/tonni eli 12,9 MJ/kg.
Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1 100 milj. öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen puuvarojen energiaan verrattuna turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset ja puuston tilavuuteen verrattuna 35-kertaiset.


Kunhan velan kanssa sinnitellään, lähivuosina aletaan avaaman turvetta laajasti velkojen maksuun. Niin hassulta kuin tuntuukin, vetinen suo on puhdasta öljyä käsiteltynä ym palavaa. Helpompi öljy turpeesta kuin esim. merten pohjasta.

Mitä turve on?
Turve syntyy osittain hajonneen kasvillisuuden ja muun orgaanisen aineksen, kuten erilaisilla soilla esiintyvien sammalten, sarakasvien ja varpujen, hitaasta kasaantumisesta ja maatumisesta.

Turvesuot alkoivat muotoutua täällä pohjolassa noin 12 000 vuotta sitten, kun jäätiköt vetäytyivät viimeisimmän jääkauden lopulla. Tästä syystä suurin osa turvesoista löytyy pohjoisilta leveyksiltä, kuten Suomesta, jonka ilmasto, maantiede ja ympäristö ovat ihanteellisia turpeen muodostumisen kannalta.

Turvetta on kerätty polttoaineen lähteeksi jo tuhansien vuosien ajan. Turve onkin yleisesti luokiteltu fossiiliseksi polttoaineeksi, joka oikeissa olosuhteissa on muiden fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, muodostumisen ensimmäinen vaihe. Suomessa turve on kuitenkin luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi. Nykyaikana, teollisessa turvetuotannossa turve kuoritaan kuivatetun suon pinnasta, jonka jälkeen siitä voidaan valmistaa esimerkiksi palaturvetta, jota käytetään muun muassa kotitalouksien lämmitykseen.

Miksi turve on niin ajankohtaista?
Tähän löytyy montakin vastausta, joista tärkein ehkä on se, että tiedeyhteisö on alkanut enenevässä määrin tiedostaa turvesoiden ekosysteemin ja etenevän ilmastonmuutoksen yhteyden. Turvesoiden ekosysteemi on yksi tehokkaimmista hiilinieluista maailmassa, sillä turvesoiden kasvillisuus sitoo turpeesta vapautuneen hiilidioksidin, ja näin ylläpitää merkittävää, luonnollista tasapainotilaa. Tätä luonnon omaa prosessia tutkimalla voisimme saada hyödyllistä, uutta tietoa hiilidioksidin sitomisesta.