Turve on todellinen kansallinen energia-aarre.
Turve kasvaa hehtaarille vuodessa 10 m3. Vielä ei ole missään vaiheessa kulutettu kasvua enempää. On siten uusiutuvaa.
-energiasisältö noin 3,6 MWh/tonni eli 12,9 MJ/kg.
Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1 100 milj. öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen puuvarojen energiaan verrattuna turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset ja puuston tilavuuteen verrattuna 35-kertaiset.
Kunhan velan kanssa sinnitellään, lähivuosina aletaan avaaman turvetta laajasti velkojen maksuun. Niin hassulta kuin tuntuukin, vetinen suo on puhdasta öljyä käsiteltynä ym palavaa. Helpompi öljy turpeesta kuin esim. merten pohjasta.
Mitä turve on?
Turve syntyy osittain hajonneen kasvillisuuden ja muun orgaanisen aineksen, kuten erilaisilla soilla esiintyvien sammalten, sarakasvien ja varpujen, hitaasta kasaantumisesta ja maatumisesta.
Turvesuot alkoivat muotoutua täällä pohjolassa noin 12 000 vuotta sitten, kun jäätiköt vetäytyivät viimeisimmän jääkauden lopulla. Tästä syystä suurin osa turvesoista löytyy pohjoisilta leveyksiltä, kuten Suomesta, jonka ilmasto, maantiede ja ympäristö ovat ihanteellisia turpeen muodostumisen kannalta.
Turvetta on kerätty polttoaineen lähteeksi jo tuhansien vuosien ajan. Turve onkin yleisesti luokiteltu fossiiliseksi polttoaineeksi, joka oikeissa olosuhteissa on muiden fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, muodostumisen ensimmäinen vaihe. Suomessa turve on kuitenkin luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi. Nykyaikana, teollisessa turvetuotannossa turve kuoritaan kuivatetun suon pinnasta, jonka jälkeen siitä voidaan valmistaa esimerkiksi palaturvetta, jota käytetään muun muassa kotitalouksien lämmitykseen.
Miksi turve on niin ajankohtaista?
Tähän löytyy montakin vastausta, joista tärkein ehkä on se, että tiedeyhteisö on alkanut enenevässä määrin tiedostaa turvesoiden ekosysteemin ja etenevän ilmastonmuutoksen yhteyden. Turvesoiden ekosysteemi on yksi tehokkaimmista hiilinieluista maailmassa, sillä turvesoiden kasvillisuus sitoo turpeesta vapautuneen hiilidioksidin, ja näin ylläpitää merkittävää, luonnollista tasapainotilaa. Tätä luonnon omaa prosessia tutkimalla voisimme saada hyödyllistä, uutta tietoa hiilidioksidin sitomisesta.
Turve kasvaa hehtaarille vuodessa 10 m3. Vielä ei ole missään vaiheessa kulutettu kasvua enempää. On siten uusiutuvaa.
-energiasisältö noin 3,6 MWh/tonni eli 12,9 MJ/kg.
Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1 100 milj. öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen puuvarojen energiaan verrattuna turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset ja puuston tilavuuteen verrattuna 35-kertaiset.
Kunhan velan kanssa sinnitellään, lähivuosina aletaan avaaman turvetta laajasti velkojen maksuun. Niin hassulta kuin tuntuukin, vetinen suo on puhdasta öljyä käsiteltynä ym palavaa. Helpompi öljy turpeesta kuin esim. merten pohjasta.
Mitä turve on?
Turve syntyy osittain hajonneen kasvillisuuden ja muun orgaanisen aineksen, kuten erilaisilla soilla esiintyvien sammalten, sarakasvien ja varpujen, hitaasta kasaantumisesta ja maatumisesta.
Turvesuot alkoivat muotoutua täällä pohjolassa noin 12 000 vuotta sitten, kun jäätiköt vetäytyivät viimeisimmän jääkauden lopulla. Tästä syystä suurin osa turvesoista löytyy pohjoisilta leveyksiltä, kuten Suomesta, jonka ilmasto, maantiede ja ympäristö ovat ihanteellisia turpeen muodostumisen kannalta.
Turvetta on kerätty polttoaineen lähteeksi jo tuhansien vuosien ajan. Turve onkin yleisesti luokiteltu fossiiliseksi polttoaineeksi, joka oikeissa olosuhteissa on muiden fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, muodostumisen ensimmäinen vaihe. Suomessa turve on kuitenkin luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi. Nykyaikana, teollisessa turvetuotannossa turve kuoritaan kuivatetun suon pinnasta, jonka jälkeen siitä voidaan valmistaa esimerkiksi palaturvetta, jota käytetään muun muassa kotitalouksien lämmitykseen.
Miksi turve on niin ajankohtaista?
Tähän löytyy montakin vastausta, joista tärkein ehkä on se, että tiedeyhteisö on alkanut enenevässä määrin tiedostaa turvesoiden ekosysteemin ja etenevän ilmastonmuutoksen yhteyden. Turvesoiden ekosysteemi on yksi tehokkaimmista hiilinieluista maailmassa, sillä turvesoiden kasvillisuus sitoo turpeesta vapautuneen hiilidioksidin, ja näin ylläpitää merkittävää, luonnollista tasapainotilaa. Tätä luonnon omaa prosessia tutkimalla voisimme saada hyödyllistä, uutta tietoa hiilidioksidin sitomisesta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Toistaa, toistaa, toistaa....
Turve energiasisältö noin 3,6 MWh/tonni eli 12,9 MJ/kg.*
Tuo MWh on 1000 kWh. Tonnille n 3600 kWh.
Tiede ihan turhaan monimutkaistaan turpeen kasvuvauhdin ja siksi väittävät hitaasti uudistuvaksi, kaikki maalla asuvat tietävät, että tämä ei pidä paikkaansa. Turvetta tulee vuosittain valtavat määrät lisää. Tiede aiheuttaa turhia jännitteitä kansalaisten keskuuteen ja tiede voisi alkaa katsomaan asioita ns jokamiehen silmin ja maalaisjärjellä, saataisiin turve-energia käyttöön ja edullista lämmitystä ja sähköä kaikille.
Tupauunon kommentti.
Ja päästöt aivan järkyttävät.
Mutta persutrollille aivan sama mitä ympäristölle tapahtuu.
Aloittaja ei halua vihreää siirtymää vaan putinistista fossiilisiirtymää.
Ei ole. Päästöistä osataan tehdä jo mm bensaa.
Jaaha. Hiilidioksidista ja vedestä on osattu valmistaa polttoainetta kohta sata vuotta.
Ongelma on hinta. Päästöistä bensaksi tarvitaan sähköä. Ja sähkön käytön hyötysuhde on surkea kun hiilidioksidista ja vedestä tehdään bensaa. Tutustu esimerkiksi elektrolyysin toimintaan. Hiilidioksidin talteenottoa on tehty kauan. Vaatii paljon sähköä.
Tämä on keino liikenteeseen, johon sähkö ei käy. Esimerkiksi lentoliikenne tai laivat.
Muuten sähköä on vaikea korvata sähköisillä polttoaineilla .
Sähköpolttoaineen tuotannon hyötysuhde
1. Sähkön tuotanto uusiutuvilla (esim. aurinko/tuuli): n. 90 % hyötysuhde (ei suuri hävikki, mutta vaihtelee)
2. Veden elektrolyysi vedyksi: n. 65–75 %
3. Vedyn muuntaminen synteettiseksi polttoaineeksi (esim. yhdistämällä hiilidioksidiin metaaniksi tai nestemäiseksi hiilivedyksi): n. 50–70 %
4. Polttoaineen varastointi ja jakelu: n. 90 %
5. Polttoaineen käyttö polttomoottorissa tai turbiinissa: n. 25–40 %
Kokonaishyötysuhde
Arvioitu kokonaisketjun hyötysuhde sähköisissä polttoaineista on n. 10–15 %
Vertailun vuoksi sähköauton hyötysuhde (sähkön tuotanto → ajo) on n. 70–80 %
Hankala yhtälö...
On järkevää pyrkiä eroon kaikesta polttamisesta. Kaikesta tuskin päästään.
Suurin ilmasto- ongelma Suomessa on öljyn poltto. Kivihiilen käyttö kun nyt loppuu lähes kokonaan.
Sen vähentämiseksi tulee saada ajettuja kilometrejä bensalla ja dieselillä vähenemään sekä vähennettyä lämmitysöljyn käyttöä.
Ei ole helppoa, tiedossa on.
Tästä olisi myös merkittävä kansantalouden hyöty, kun emme tarvitsisi maksaa rikkaiden öljymaiden hyvinvointia euroilla vaan rahat jäisi kotisuomeen.
Ja varsin lyhyellä aikataululla öljyn tuotanto tulee vähenemään, kun helpot lähteet ryhtyvät ja hinta nousee. Toki jossakin vaiheessa myös loppuu. Ihmiskunta tarvitsee korvaavan vaihtoehdon. Parasta valmistautua siihen.
Turve on toki haitallinen, mutta sitä käytetään vähän verrattuna öljyyn ja se on kotimainen.
Sähköä lisää uusiutuvilla ja ydinvoimalla.
Suomi on Euroopan kärjessä lämpöpumppujen käytössä
Vuonna 2024 myytiin Suomessa noin 33 lämpöpumppua per 1 000 taloutta, mikä oli Euroopan toiseksi korkein taso (Norja 48/1 000 taloutta) .
Suomi oli EU‑alueen kärkimaita lämpöpumppujen asennusasteessa: Suomessa oli 524 lämpöpumppua per 1 000 taloutta vuonna 2025, vain pikkiriikkisen jäljessä Norjaa (632/1 000 taloutta) .
Vuonna 2024 Suomessa oli yli 1,6 miljoonaa lämpöpumppua asennettuna, jotka tuottivat noin 15 TWh lämpöenergiaa – noin 20 % rakennusten lämmöntarpeesta .
Hyvä määrä, tämän soisi jatkuvan......
Meillä keskustassa turve on myös tulolähde ja myös turvetuotannon tuet nostaa maaseudulla ostovoimaa. Lisäksi voitaisiin tuoda ulkomailta vedenkantajia nostamaan alajuoksulta vettä takaisin yläjuoksulle ja sähköä voitaisiin tehdä loputtomasti lisää. Poimiihan marjatkin kaiken maailman ulkolaiset halvalla.
Puut kasvaa vuosittain turvetta vähemmän, voisko nekin kokouksessa tehdä kasvamattomiksi.
Turve kasvaa hehtaarille vuodessa 10 m3.
Turve ei muutu vaikka vähän ohennetaankin.
Totta. Turvetta voi aina vähän lantrata, esimerkiksi puuhakkeella.
Kunhan velan kanssa sinnitellään, lähivuosina aletaan avaaman turvetta laajasti velkojen maksuun. Niin hassulta kuin tuntuukin, vetinen suo on puhdasta öljyä käsiteltynä ym palavaa. Helpompi öljy turpeesta kuin esim. merten pohjasta.
Mitä turve on?
Turve syntyy osittain hajonneen kasvillisuuden ja muun orgaanisen aineksen, kuten erilaisilla soilla esiintyvien sammalten, sarakasvien ja varpujen, hitaasta kasaantumisesta ja maatumisesta.
Vihreät sai estettyä -ei turvetta -ei ydinvoimaa.
Miksi turve on niin ajankohtaista? kohta on.
Turve on todellinen kansallinen energia-aarre.
Miksi turve on niin ajankohtaista?
Tähän löytyy montakin vastausta, joista tärkein ehkä on se, että tiedeyhteisö on alkanut enenevässä määrin tiedostaa turvesoiden ekosysteemin ja etenevän ilmastonmuutoksen yhteyden. Turvesoiden ekosysteemi on yksi tehokkaimmista hiilinieluista maailmassa, sillä turvesoiden kasvillisuus sitoo turpeesta vapautuneen hiilidioksidin, ja näin ylläpitää merkittävää, luonnollista tasapainotilaa.