Muita kanssakokijoita joiden ikävän kohde muuttanut esim. toiselle paikkakunnalle, ulkomaille tai ette usko että näette häntä enää ikinä?
Tai jos olette itse tehneet niin.
Miltä se on tuntunut?
Tai jos olette itse tehneet niin.
Miltä se on tuntunut?
Miltä se tuntuu kun ette näe enää ikinä?
Anonyymi-ap
14306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pahaltahan se tuntuu. Luulen sen tuntuvan samalta kuin jos joku läheinen on kadonnut. On mielessä joka päivä ja sitä välittää, ajattelee mitenkähän voi ja mitä tekee, mutta ei voi tilanteelle mitään.
Ikävästä nautiskelijat älkäätte vaivautuko enempään.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂mikä tän kommentin tarkoitus on
Onhan se tietysti ikävää
Jos toinen Suomen rajojen sisällä niin mahdollista nähdä kyllä halutessaan. Luulen että saatan törmätä häneen jatkossa koska siskontyttöni muuttaa lähistölläe sinne missä hän aikoinaan asui. Jos hänellä nyt enää on asiaa sinne päin kyläilemään.
Ei miltään tunnu, eikä muutenkaan ikävä.
Ikävältä
En ole itse tehnyt niin
Minä en tiedä onko minut ghostattu. Sattui liikaa.
*sattuu liikaa
Ghostilainen elämäntapa tekee kaltaisekseen.
Gnostilainen?
Alkuun on tuntunut tyhjältä, mutta aika parantaa haavat. Nykyään enää etäiset ja haalistuneet muistot vain.
Jokainen tekee omat valinnat. Kaikki lähtee itsestä kuten Jenna lauloi