Paavo Väyrynen odotti toimittajia paikalle, pettyi

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6cb72885-93ac-4e49-bfae-deaab0bdd6ff

Paavo Väyrynen odotti toimittajia paikalle – Pettyi
Paavo Väyrynen yrittää samaa temppua kuin 10 vuotta sitten.

Paavo Väyrynen kuvattuna keskustan puoluekokouksessa Lappeenrannassa kesäkuussa 2022. Elle Laitila
Tekijän kuva
Mika Koskinen
Eilen klo 19:31
Puoluepolitiikan 2023 jättänyt, urallaan pääasiassa keskustaa edustanut Paavo Väyrynen valittaa saamaansa mediakohtelua.

Väyrynen järjesti viime keskiviikkona Helsingissä keskustakirjasto Oodissa yleisötilaisuuden, jossa hän esitteli uuden kansalaisaloitteensa kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.


– Puoli tuntia ennen yleisötilaisuutta kutsuin Oodiin tiedotusvälineiden edustajat. Ketään ei tullut paikalle. Kokemus oli sama kuin kahden viimeisen kirjani julkistamistilaisuuksissa vuosina 2022 ja 2024, Väyrynen kirjoittaa tiedotteessaan.

Väyrynen kertoo, että Oodin ”runsaslukuisen yleisön” joukossa oli hänen ilokseen myös ”arvostettu pitkän linjan journalisti” Tarmo Ropponen, joka toimi pitkään Ylen tv-uutisissa ja uransa loppuvaiheessa yli 20 vuoden ajan sen politiikan toimituksen esimiehenä.

– Ropponen käytti tilaisuudessa kaksi puheenvuoroakin. Tilaisuuden lopussa hän arveli, että kansalaisaloite ylittäisi uutiskynnyksen. Hän evästi minua sanomalla, että en saisi olla liian pessimisti, Väyrynen kirjoittaa.

– Seuraavana päivänä lähetimme aloitteesta tiedotusvälineille vielä tiedotteen, jossa kerrottiin sen saaneen jo ensimmäisen päivän aikana yli 1 000 tukijaa. Uutiskynnys ei ylittynyt missään tiedotusvälineessä, Väyrynen jatkaa.

Iltalehden nykyinen käytäntö on, että kansalaisaloitteista uutisoidaan vasta sitten, kun 50 000 allekirjoittajan raja on ylitetty.

Toinen yritys
Väyrynen teki edellisen kansalaisaloitteensa samasta asiasta 10 vuotta sitten. Sen allekirjoitti yli 53 000 kansalaista. Eduskunta otti aloitteen käsiteltäväkseen.

Aloite ei kuitenkaan johtanut kansanäänestyksen järjestämiseen.

– Keväällä 2016 aloitetta käsiteltiin talousvaliokunnassa, joka antoi siitä mietintönsä. Perustuslakivaliokunta järjesti julkisen kuulemistilaisuuden. Kun perustuslakivaliokunta ryhtyi syksyllä 2016 käsittelemään aloitetta, sille ehdittiin jo valmistella mietintöluonnos, Väyrynen kirjoittaa.

Valiokunta päätti kuitenkin, että mietintöä ei laadita.

– Tämä tapahtui poliittisin perustein. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet eivät halunneet päästää aloitetta täysistunnon äänestykseen, josta pääministeri Juha Sipilä (kesk) oli tehnyt hallituspuolueiden välisen luottamuskysymyksen, Väyrynen kirjoittaa.

Väyrysen mukaan näiden kahden kansalaisaloitteen tekeminen on ollut erityisen perusteltua sen vuoksi, että Suomi liittyi euroalueeseen perustuslain määräyksistä poiketen ja ilman kansanäänestystä.