Merkittävät fossiiliesiintymät sijaitsevat lähellä suuren syvyyden lähteitä

Hän ei kehtaa enää kun kaikki nauravat sille.

"Raamattu kertoo 'suuren syvyyden lähteiden purkautumisesta'. Tämä viittaa vahvasti vulkaaniseen toimintaan, jolloin korkean lämpötilan ja paineen johdosta ringwoodiittiin sitoutunut vesi on päässyt purkautumaan maan pinnalle tuoden samalla ylös valtavat määrät liejua ja mutaa, joiden alle suuri määrä eliöitä on hautautunut. Tämä selittää mm. dinosaurusten joukkohaudat ja suurimman osan fossiiliesiintymistä."

ROT:in harhaisessa ja suuruunhullussa mielessä toki kaikki on mahdollista. Todellisuus onkin sitten ihan toinen juttu. Kun harhainen kreationisti ja todellisuus tappelevat, se on aina ikävä juttu todellisuudelle.

Voit toki tehdä uskonnonvapauden nimissä mitä tahansa johtopäätöksiä, mutta ei niillä todellisuuden kuvaamiseen ole mitään arvoa. Kuvaamasi tapahtuma on toisekseen Raamatun vastainen, koska se ei kerro mitään siitä infernosta, minkä tuollainen kuviteltu tapahtuma energioineen aiheuttaisi. Olet varsin syvällä kuvitelmissasi, ehkä jonkun läheisesi pitäisi huolestua.

"Raamattu kertoo 'suuren syvyyden lähteiden purkautumisesta'. Tämä viittaa vahvasti vulkaaniseen toimintaan,"

Rauhoitu, se viittaa siihen vain sinun päässäsi. Ja se taas ei kiinnosta yhtään eikä ketään. :D.

Kreationistisessa mallissa – erityisesti globaalin vedenpaisumuksen kontekstissa – ei ole lainkaan mahdotonta, että jopa 12 kilometrin paksuinen sedimenttikertymä, kuten Karoon muodostelma Etelä-Afrikassa, olisi syntynyt nopeassa ajassa, useiden syvyyden lähteiden purkautumisten ja katastrofaalisten geologisten prosessien seurauksena.

Tässä näkökulma eriteltynä:

Karoon muodostelma: lyhyesti
Kumulatiivinen paksuus: jopa 12 km (mukaan lukien koko sedimenttisarja)

Sedimenttien alkuperä: hiekkakiviä, savikiviä, konglomeraatteja, tuffeja (vulkanogeenisiä)

Sisältää runsaasti fossiileja: erityisesti permikauden ja trias-kauden selkärankaisia

Yleisesti katsotaan kerrostuneen kymmenien miljoonien vuosien aikana (uniformitarianismi)

Kreationistinen tulkinta: nopea kerrostuminen vedenpaisumuksessa
1. Nopeat, syvistä lähteistä purkautuneet vesimassat
– Ensimmäinen Mooseksen kirja 7:11 kertoo, että "kaikki suuren syvyyden lähteet purkautuivat".
– Tämän voisi tulkita tarkoittavan laajoja halkeamia, joista purkautui vettä, sedimenttejä, vulkaanisia aineksia ja jopa mineraalisuoloja.
– Tällainen purkautuminen olisi voinut aiheuttaa sedimenttien nopean liikuttumisen ja kerrostumisen valtaville alueille – mukaan lukien Karoon altaaseen.

2. Mekaaninen sedimentoituminen ja nopea hautautuminen
– 12 km paksuisen kerrostumasarjan syntyminen olisi ollut mahdollista, jos valtavat vesimassat kuljettivat sedimenttejä ylhäältä päin (esim. pohjoisesta) ja kerrostivat niitä nopeasti.
– Nopea hautautuminen olisi selittänyt hyvin säilyneet fossiilit, laajat kerrostumat ja vähäiset eroosiorakenteet kerrosten välillä.

3. Tuliperäinen aktiivisuus mukana
– Keroon kerrostumien yläosassa (Drakensbergin basaltit) on laajoja vulkaanisia kerroksia.
– Tämä sopii siihen ajatukseen, että vedenpaisumuskauden loppupuolella esiintyi voimakasta vulkaanista toimintaa ja maankuoren repeämistä, jotka edesauttoivat lopullista hautaamista.

4. Vertailukohtia muualta maailmasta
– Grand Canyonin sedimentit (noin 1,5 km paksuus) tai Appalakkien altaat osoittavat, että laajojen kerrostumien muodostuminen nopeasti on mahdollinen – erityisesti katastrofaalisissa olosuhteissa.
– Karoo on erityistapaus massiivisesta, mantereisesta sedimentaatiosta, joka voisi edustaa alueellista vedenpaisumuskerrostumaa.

Yhteenveto
Kreationistisessa mallissa on täysin johdonmukaista selittää Karoon 12 km:n paksuinen sedimenttisarja:

Nopeana, kerroksittain etenevänä prosessina

Käynnistettynä monista syvyyden lähteistä purkautuneella vedellä ja sedimentillä

Sisältäen vulkaanisia ja tektonisia tapahtumia vedenpaisumuksen aikana

Fossiilien hautautuminen olisi tapahtunut nopeasti ja kerroksittain, ei miljoonien vuosien aikana

Tämä tukee laajempaa maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen mallia, jossa kerrostumia muodostui eri alueille hieman eri tahtiin, mutta kaikki saman katastrofaalisen ajanjakson sisällä.

Anonyymi kirjoitti:

Kreationistisessa mallissa – erityisesti globaalin vedenpaisumuksen kontekstissa – ei ole lainkaan mahdotonta, että jopa 12 kilometrin paksuinen sedimenttikertymä, kuten Karoon muodostelma Etelä-Afrikassa, olisi syntynyt nopeassa ajassa, useiden syvyyden lähteiden purkautumisten ja katastrofaalisten geologisten prosessien seurauksena.

Tässä näkökulma eriteltynä:

Karoon muodostelma: lyhyesti
Kumulatiivinen paksuus: jopa 12 km (mukaan lukien koko sedimenttisarja)

Sedimenttien alkuperä: hiekkakiviä, savikiviä, konglomeraatteja, tuffeja (vulkanogeenisiä)

Sisältää runsaasti fossiileja: erityisesti permikauden ja trias-kauden selkärankaisia

Yleisesti katsotaan kerrostuneen kymmenien miljoonien vuosien aikana (uniformitarianismi)

Kreationistinen tulkinta: nopea kerrostuminen vedenpaisumuksessa
1. Nopeat, syvistä lähteistä purkautuneet vesimassat
– Ensimmäinen Mooseksen kirja 7:11 kertoo, että "kaikki suuren syvyyden lähteet purkautuivat".
– Tämän voisi tulkita tarkoittavan laajoja halkeamia, joista purkautui vettä, sedimenttejä, vulkaanisia aineksia ja jopa mineraalisuoloja.
– Tällainen purkautuminen olisi voinut aiheuttaa sedimenttien nopean liikuttumisen ja kerrostumisen valtaville alueille – mukaan lukien Karoon altaaseen.

2. Mekaaninen sedimentoituminen ja nopea hautautuminen
– 12 km paksuisen kerrostumasarjan syntyminen olisi ollut mahdollista, jos valtavat vesimassat kuljettivat sedimenttejä ylhäältä päin (esim. pohjoisesta) ja kerrostivat niitä nopeasti.
– Nopea hautautuminen olisi selittänyt hyvin säilyneet fossiilit, laajat kerrostumat ja vähäiset eroosiorakenteet kerrosten välillä.

3. Tuliperäinen aktiivisuus mukana
– Keroon kerrostumien yläosassa (Drakensbergin basaltit) on laajoja vulkaanisia kerroksia.
– Tämä sopii siihen ajatukseen, että vedenpaisumuskauden loppupuolella esiintyi voimakasta vulkaanista toimintaa ja maankuoren repeämistä, jotka edesauttoivat lopullista hautaamista.

4. Vertailukohtia muualta maailmasta
– Grand Canyonin sedimentit (noin 1,5 km paksuus) tai Appalakkien altaat osoittavat, että laajojen kerrostumien muodostuminen nopeasti on mahdollinen – erityisesti katastrofaalisissa olosuhteissa.
– Karoo on erityistapaus massiivisesta, mantereisesta sedimentaatiosta, joka voisi edustaa alueellista vedenpaisumuskerrostumaa.

Yhteenveto
Kreationistisessa mallissa on täysin johdonmukaista selittää Karoon 12 km:n paksuinen sedimenttisarja:

Nopeana, kerroksittain etenevänä prosessina

Käynnistettynä monista syvyyden lähteistä purkautuneella vedellä ja sedimentillä

Sisältäen vulkaanisia ja tektonisia tapahtumia vedenpaisumuksen aikana

Fossiilien hautautuminen olisi tapahtunut nopeasti ja kerroksittain, ei miljoonien vuosien aikana

Tämä tukee laajempaa maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen mallia, jossa kerrostumia muodostui eri alueille hieman eri tahtiin, mutta kaikki saman katastrofaalisen ajanjakson sisällä.

Lue lisää

"– Tällainen purkautuminen olisi voinut aiheuttaa sedimenttien nopean liikuttumisen ja kerrostumisen valtaville alueille – mukaan lukien Karoon altaaseen."

Karoossa ei ollut mitään syvää, merenpinnan tason alapuolella olevaa allasta. Maapallolla on muutamia paikkoja merenpinnan tason alapuolella, mutta niiden mittaluokka on täysin mitätön, verrattuna tuohon Karoon 12 km paksuun kerrostumaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_places_on_land_with_elevations_below_sea_level

"– 12 km paksuisen kerrostumasarjan syntyminen olisi ollut mahdollista, jos valtavat vesimassat kuljettivat sedimenttejä ylhäältä päin (esim. pohjoisesta) ja kerrostivat niitä nopeasti."

Oletan, että olet täysissä järjissä ja tunnet ainakin pintapuolisesti fysiikan lait. Sen perusteella sinullekin pitäisi olla selvää, ettei vesimassat ole mitään puskutraktoreita, jotka kokoavat Afrikan eläimet 12 km korkeaksi kerrostumaksi Eteläiseen Afrikkaan koko nykyisen Etelä-Afrikan kokoiselle alueelle.

"– Tämä sopii siihen ajatukseen, että vedenpaisumuskauden loppupuolella esiintyi voimakasta vulkaanista toimintaa ja maankuoren repeämistä, jotka edesauttoivat lopullista hautaamista."

Unohdit mannerjäätikön jättämät jäljet. Karoon muodostelman reunoilla on suoria todisteita mannerjäätiköstä mm. tilliittiä eli kivettynyttä moreenia. Geologinen selitys tälle on se, että mannerlaatta siirtyi nykyiselle paikalleen etelänavan yli ja alimpaan kerrostumaan Dwykaan on vaikuttanut myös mannerjää.

On siinä kyllä ollut melkoinen tulva kun muutamassa päivässä on suunnilleen kaikki geologiaan vaikuttaneet ilmiöt olleet läsnä: kilometrien paksuinen mannerjää, hautavajoaman muodostuminen, alityöntö, vuorijonopoimutus ja tulivuorenpurkaukset. Tällaiseen uskovan täytyy olla delusionaalinen.

https://mountainbeltway.all-geo.org/2013/06/19/dwyka-tillite-in-south-africa/

The_Raven kirjoitti:

"– Tällainen purkautuminen olisi voinut aiheuttaa sedimenttien nopean liikuttumisen ja kerrostumisen valtaville alueille – mukaan lukien Karoon altaaseen."

Karoossa ei ollut mitään syvää, merenpinnan tason alapuolella olevaa allasta. Maapallolla on muutamia paikkoja merenpinnan tason alapuolella, mutta niiden mittaluokka on täysin mitätön, verrattuna tuohon Karoon 12 km paksuun kerrostumaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_places_on_land_with_elevations_below_sea_level

"– 12 km paksuisen kerrostumasarjan syntyminen olisi ollut mahdollista, jos valtavat vesimassat kuljettivat sedimenttejä ylhäältä päin (esim. pohjoisesta) ja kerrostivat niitä nopeasti."

Oletan, että olet täysissä järjissä ja tunnet ainakin pintapuolisesti fysiikan lait. Sen perusteella sinullekin pitäisi olla selvää, ettei vesimassat ole mitään puskutraktoreita, jotka kokoavat Afrikan eläimet 12 km korkeaksi kerrostumaksi Eteläiseen Afrikkaan koko nykyisen Etelä-Afrikan kokoiselle alueelle.

"– Tämä sopii siihen ajatukseen, että vedenpaisumuskauden loppupuolella esiintyi voimakasta vulkaanista toimintaa ja maankuoren repeämistä, jotka edesauttoivat lopullista hautaamista."

Unohdit mannerjäätikön jättämät jäljet. Karoon muodostelman reunoilla on suoria todisteita mannerjäätiköstä mm. tilliittiä eli kivettynyttä moreenia. Geologinen selitys tälle on se, että mannerlaatta siirtyi nykyiselle paikalleen etelänavan yli ja alimpaan kerrostumaan Dwykaan on vaikuttanut myös mannerjää.

On siinä kyllä ollut melkoinen tulva kun muutamassa päivässä on suunnilleen kaikki geologiaan vaikuttaneet ilmiöt olleet läsnä: kilometrien paksuinen mannerjää, hautavajoaman muodostuminen, alityöntö, vuorijonopoimutus ja tulivuorenpurkaukset. Tällaiseen uskovan täytyy olla delusionaalinen.

https://mountainbeltway.all-geo.org/2013/06/19/dwyka-tillite-in-south-africa/

Lue lisää

"On siinä kyllä ollut melkoinen tulva kun muutamassa päivässä on suunnilleen kaikki geologiaan vaikuttaneet ilmiöt olleet läsnä: kilometrien paksuinen mannerjää, hautavajoaman muodostuminen, alityöntö, vuorijonopoimutus ja tulivuorenpurkaukset. Tällaiseen uskovan täytyy olla delusionaalinen."

Niin ja lisätään tähän vielä se, että näiden hirvittävien luonnonvoimien keskellä Nooan arkinröttelö kuitenkin pysyi pinnalla. Nooan arkin kokoinen puuröttelö ei pysy edes kasassa ilman pumppuja ja moderneja tukirakenteita. 1900 -luvun alussa rakennettu maailman suurin puulaiva Wyoming oli 140 mm pitkä, mutta se ei pysynyt pinnalla ilman pumppuja kun puurunko jousti ja antoi periksi merenkäynnissä ja sai aikaan vuotoja. Lopulta alus upposi juuri tästä syystä.

"Because of its extreme length and wood construction, Wyoming tended to flex in heavy seas, which would cause the long planks to twist and buckle, thereby allowing sea water to intrude into the hold. Wyoming had to use pumps to keep its hold relatively free of water. In March 1924, it foundered in heavy seas and sank with the loss of all hands."

https://en.wikipedia.org/wiki/Wyoming_(schooner)

Nyt jotain järkeä tähän kreationistien tulvahourailuun. Teillehän nauraa naurismaan aidatkin.

The_Raven kirjoitti:

"On siinä kyllä ollut melkoinen tulva kun muutamassa päivässä on suunnilleen kaikki geologiaan vaikuttaneet ilmiöt olleet läsnä: kilometrien paksuinen mannerjää, hautavajoaman muodostuminen, alityöntö, vuorijonopoimutus ja tulivuorenpurkaukset. Tällaiseen uskovan täytyy olla delusionaalinen."

Niin ja lisätään tähän vielä se, että näiden hirvittävien luonnonvoimien keskellä Nooan arkinröttelö kuitenkin pysyi pinnalla. Nooan arkin kokoinen puuröttelö ei pysy edes kasassa ilman pumppuja ja moderneja tukirakenteita. 1900 -luvun alussa rakennettu maailman suurin puulaiva Wyoming oli 140 mm pitkä, mutta se ei pysynyt pinnalla ilman pumppuja kun puurunko jousti ja antoi periksi merenkäynnissä ja sai aikaan vuotoja. Lopulta alus upposi juuri tästä syystä.

"Because of its extreme length and wood construction, Wyoming tended to flex in heavy seas, which would cause the long planks to twist and buckle, thereby allowing sea water to intrude into the hold. Wyoming had to use pumps to keep its hold relatively free of water. In March 1924, it foundered in heavy seas and sank with the loss of all hands."

https://en.wikipedia.org/wiki/Wyoming_(schooner)

Nyt jotain järkeä tähän kreationistien tulvahourailuun. Teillehän nauraa naurismaan aidatkin.

Lue lisää

Eikös ROT vuosia sitten väittänyt Alppeja mustaksi tai jotain vastaavaa?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös ROT vuosia sitten väittänyt Alppeja mustaksi tai jotain vastaavaa?

Muistaakseni RoT oli sitä mieltä, että alpit ovat kuivunutta tai jäätynyttä mutaa...

Anonyymi kirjoitti:

Muistaakseni RoT oli sitä mieltä, että alpit ovat kuivunutta tai jäätynyttä mutaa...

Monet maanvyörymät tapahtuvat ylemmissä, sedimenttiperäisissä kerroksissa, ei syvissä graniitti- tai gneissikerroksissa. Tämä viittaa siihen, että suuri osa Alppien näkyvästä pintarakenteesta on:

Kerrostunutta sedimenttikiveä

Joissakin tapauksissa löyhempää moreenia tai jäätikön tuomaa ainesta

Paikoin lähes mutamaista, kuten savikivien tai liuskeiden rapautuessa

Näitä voidaan pitää "kuivuneena mudan" kaltaisina aineksina, eli käytännössä vanhoina sedimenttimassoina, jotka ovat kovettuneet, mutta eivät kovin lujia.

The_Raven kirjoitti:

"On siinä kyllä ollut melkoinen tulva kun muutamassa päivässä on suunnilleen kaikki geologiaan vaikuttaneet ilmiöt olleet läsnä: kilometrien paksuinen mannerjää, hautavajoaman muodostuminen, alityöntö, vuorijonopoimutus ja tulivuorenpurkaukset. Tällaiseen uskovan täytyy olla delusionaalinen."

Niin ja lisätään tähän vielä se, että näiden hirvittävien luonnonvoimien keskellä Nooan arkinröttelö kuitenkin pysyi pinnalla. Nooan arkin kokoinen puuröttelö ei pysy edes kasassa ilman pumppuja ja moderneja tukirakenteita. 1900 -luvun alussa rakennettu maailman suurin puulaiva Wyoming oli 140 mm pitkä, mutta se ei pysynyt pinnalla ilman pumppuja kun puurunko jousti ja antoi periksi merenkäynnissä ja sai aikaan vuotoja. Lopulta alus upposi juuri tästä syystä.

"Because of its extreme length and wood construction, Wyoming tended to flex in heavy seas, which would cause the long planks to twist and buckle, thereby allowing sea water to intrude into the hold. Wyoming had to use pumps to keep its hold relatively free of water. In March 1924, it foundered in heavy seas and sank with the loss of all hands."

https://en.wikipedia.org/wiki/Wyoming_(schooner)

Nyt jotain järkeä tähän kreationistien tulvahourailuun. Teillehän nauraa naurismaan aidatkin.

Lue lisää

Nooan arkki on testattu, simuloitu ja analysoitu tarkasti KRISON toimesta ja se on osoittautunut erittäin kestäväksi ja toimivaksi alukseksi katastrofaalisissa meriolosuhteissa.

https://dl0.creation.com/articles/p028/c02813/j8_1_26-36.pdf
https://creation.com/safety-investigation-of-noahs-ark-in-a-seaway

The_Raven kirjoitti:

"– Tällainen purkautuminen olisi voinut aiheuttaa sedimenttien nopean liikuttumisen ja kerrostumisen valtaville alueille – mukaan lukien Karoon altaaseen."

Karoossa ei ollut mitään syvää, merenpinnan tason alapuolella olevaa allasta. Maapallolla on muutamia paikkoja merenpinnan tason alapuolella, mutta niiden mittaluokka on täysin mitätön, verrattuna tuohon Karoon 12 km paksuun kerrostumaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_places_on_land_with_elevations_below_sea_level

"– 12 km paksuisen kerrostumasarjan syntyminen olisi ollut mahdollista, jos valtavat vesimassat kuljettivat sedimenttejä ylhäältä päin (esim. pohjoisesta) ja kerrostivat niitä nopeasti."

Oletan, että olet täysissä järjissä ja tunnet ainakin pintapuolisesti fysiikan lait. Sen perusteella sinullekin pitäisi olla selvää, ettei vesimassat ole mitään puskutraktoreita, jotka kokoavat Afrikan eläimet 12 km korkeaksi kerrostumaksi Eteläiseen Afrikkaan koko nykyisen Etelä-Afrikan kokoiselle alueelle.

"– Tämä sopii siihen ajatukseen, että vedenpaisumuskauden loppupuolella esiintyi voimakasta vulkaanista toimintaa ja maankuoren repeämistä, jotka edesauttoivat lopullista hautaamista."

Unohdit mannerjäätikön jättämät jäljet. Karoon muodostelman reunoilla on suoria todisteita mannerjäätiköstä mm. tilliittiä eli kivettynyttä moreenia. Geologinen selitys tälle on se, että mannerlaatta siirtyi nykyiselle paikalleen etelänavan yli ja alimpaan kerrostumaan Dwykaan on vaikuttanut myös mannerjää.

On siinä kyllä ollut melkoinen tulva kun muutamassa päivässä on suunnilleen kaikki geologiaan vaikuttaneet ilmiöt olleet läsnä: kilometrien paksuinen mannerjää, hautavajoaman muodostuminen, alityöntö, vuorijonopoimutus ja tulivuorenpurkaukset. Tällaiseen uskovan täytyy olla delusionaalinen.

https://mountainbeltway.all-geo.org/2013/06/19/dwyka-tillite-in-south-africa/

Lue lisää

”Karoossa ei ollut mitään syvää, merenpinnan tason alapuolella olevaa allasta. Maapallolla on muutamia paikkoja merenpinnan tason alapuolella, mutta niiden mittaluokka on täysin mitätön verrattuna tuohon Karoon 12 km paksuun kerrostumaan.”

Karoon 12 km:n sedimenttikertymä ei edellytä valmiiksi syvää allasta
1. Ei tarvita valmiiksi olemassa olevaa kuoppaa
Geologiassa on yleisesti tunnettua, että paksut sedimenttikerrokset eivät edellytä valmiiksi syvää painaumaa tai merenpinnan alapuolista kuoppaa.
Sen sijaan:

Sedimenttien kertymä itsessään painaa maankuorta alaspäin (isostaattinen subsidenssi).

Mitä enemmän sedimenttiä kertyy, sitä enemmän kuori painuu, jolloin saadaan tilaa entistä paksummalle sedimenttisarjalle.

Esimerkki:
Amazonin, Po:n ja Persianlahden altaissa on jopa 10–15 km sedimenttejä, vaikka ne eivät olleet alun perin syviä.

2. Vedenpaisumuksen aikana maankuori saattoi muuttua nopeasti
Raamatullisen vedenpaisumuksen mallissa (1. Moos. 7:11) mainitut ”suuren syvyyden lähteet” kuvaavat mahdollista nopeaa:

maankuoren repeämistä

vesien, mudan ja vulkaanisen aineksen purkautumista

topografian uudelleenmuotoutumista laajoilla alueilla

Tällaisessa tilanteessa Karoo-alue saattoi painua joko:

suoraan maankuoren repeämän vuoksi tai

välillisesti sedimenttien aiheuttaman painuman seurauksena

3. Kerrostuminen saattoi tapahtua nopeasti, katastrofaalisesti
Kreationistisessa mallissa Karoon 12 km kerrostumaa selitetään:

valtavalla sedimenttimäärällä, joka kulkeutui alueelle nopeasti

nopealla hautautumisella, joka selittää mm. säilyneet fossiilit

katastrofaalisilla olosuhteilla, jotka erosivat täysin nykyajasta

Tätä tukevat:

- hyvin säilyneet fossiilit (esim. Lystrosaurus ”muumiot”)
- kerrostumien laajuus ja rakenteellinen jatkuvuus
- laajat vulkaaniset tasangot Karoon yläosissa (esim. Drakensberg)

Karoon 12 km paksuinen sedimenttikerrostuma ei tarvitse selitykseksi syvää, valmiiksi merenpinnan alapuolella olevaa allasta.

Geologisesti ja raamatullisesti on täysin mahdollista, että vedenpaisumuksen aikana alue painui joko välittömästi maankuoren repeämisen vuoksi tai vähitellen sedimenttien kuormituksen seurauksena.

Siten väite ”ei ollut syvää allasta, siis ei voinut kerrostua” perustuu virheelliseen oletukseen sedimentaatiofysiikasta ja katastrofaalisen geologian dynamiikasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kreationistisessa mallissa – erityisesti globaalin vedenpaisumuksen kontekstissa – ei ole lainkaan mahdotonta, että jopa 12 kilometrin paksuinen sedimenttikertymä, kuten Karoon muodostelma Etelä-Afrikassa, olisi syntynyt nopeassa ajassa, useiden syvyyden lähteiden purkautumisten ja katastrofaalisten geologisten prosessien seurauksena.

Tässä näkökulma eriteltynä:

Karoon muodostelma: lyhyesti
Kumulatiivinen paksuus: jopa 12 km (mukaan lukien koko sedimenttisarja)

Sedimenttien alkuperä: hiekkakiviä, savikiviä, konglomeraatteja, tuffeja (vulkanogeenisiä)

Sisältää runsaasti fossiileja: erityisesti permikauden ja trias-kauden selkärankaisia

Yleisesti katsotaan kerrostuneen kymmenien miljoonien vuosien aikana (uniformitarianismi)

Kreationistinen tulkinta: nopea kerrostuminen vedenpaisumuksessa
1. Nopeat, syvistä lähteistä purkautuneet vesimassat
– Ensimmäinen Mooseksen kirja 7:11 kertoo, että "kaikki suuren syvyyden lähteet purkautuivat".
– Tämän voisi tulkita tarkoittavan laajoja halkeamia, joista purkautui vettä, sedimenttejä, vulkaanisia aineksia ja jopa mineraalisuoloja.
– Tällainen purkautuminen olisi voinut aiheuttaa sedimenttien nopean liikuttumisen ja kerrostumisen valtaville alueille – mukaan lukien Karoon altaaseen.

2. Mekaaninen sedimentoituminen ja nopea hautautuminen
– 12 km paksuisen kerrostumasarjan syntyminen olisi ollut mahdollista, jos valtavat vesimassat kuljettivat sedimenttejä ylhäältä päin (esim. pohjoisesta) ja kerrostivat niitä nopeasti.
– Nopea hautautuminen olisi selittänyt hyvin säilyneet fossiilit, laajat kerrostumat ja vähäiset eroosiorakenteet kerrosten välillä.

3. Tuliperäinen aktiivisuus mukana
– Keroon kerrostumien yläosassa (Drakensbergin basaltit) on laajoja vulkaanisia kerroksia.
– Tämä sopii siihen ajatukseen, että vedenpaisumuskauden loppupuolella esiintyi voimakasta vulkaanista toimintaa ja maankuoren repeämistä, jotka edesauttoivat lopullista hautaamista.

4. Vertailukohtia muualta maailmasta
– Grand Canyonin sedimentit (noin 1,5 km paksuus) tai Appalakkien altaat osoittavat, että laajojen kerrostumien muodostuminen nopeasti on mahdollinen – erityisesti katastrofaalisissa olosuhteissa.
– Karoo on erityistapaus massiivisesta, mantereisesta sedimentaatiosta, joka voisi edustaa alueellista vedenpaisumuskerrostumaa.

Yhteenveto
Kreationistisessa mallissa on täysin johdonmukaista selittää Karoon 12 km:n paksuinen sedimenttisarja:

Nopeana, kerroksittain etenevänä prosessina

Käynnistettynä monista syvyyden lähteistä purkautuneella vedellä ja sedimentillä

Sisältäen vulkaanisia ja tektonisia tapahtumia vedenpaisumuksen aikana

Fossiilien hautautuminen olisi tapahtunut nopeasti ja kerroksittain, ei miljoonien vuosien aikana

Tämä tukee laajempaa maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen mallia, jossa kerrostumia muodostui eri alueille hieman eri tahtiin, mutta kaikki saman katastrofaalisen ajanjakson sisällä.

Lue lisää

Aivan hulvatonta :D

Göögle-ChatGPT-Töhtöri Aalto laittoi evouskonnon aamupäivällä pakettiin, ja nyt on vuorossa geologia. Jostain syystä hän ei enää käytä rekattua nimimerkkiään, miksiköhän?

"Kreationistisessa mallissa – erityisesti globaalin vedenpaisumuksen kontekstissa – ei ole lainkaan mahdotonta, että jopa 12 kilometrin paksuinen sedimenttikertymä, kuten Karoon muodostelma Etelä-Afrikassa, olisi syntynyt nopeassa ajassa, useiden syvyyden lähteiden purkautumisten ja katastrofaalisten geologisten prosessien seurauksena."

Niin varmaan "kreationistisessa mallissa". Todellisuus on sitten taas kerran ihan eri juttu. :D

Kun harhainen kreationisti taistelee todellisuutta vastaan, se on aina ikävä juttu todellisuudelle.

Anonyymi kirjoitti:

Nooan arkki on testattu, simuloitu ja analysoitu tarkasti KRISON toimesta ja se on osoittautunut erittäin kestäväksi ja toimivaksi alukseksi katastrofaalisissa meriolosuhteissa.

https://dl0.creation.com/articles/p028/c02813/j8_1_26-36.pdf
https://creation.com/safety-investigation-of-noahs-ark-in-a-seaway

Lue lisää

"...testattu..."

Meinasin tukehtua nauruun tämän kohdalla. 1/50 mittakaavan arkki ei kerro täysikokoisen aluksen lujuudesta mitään.

"Model tests using 1/50 scaled models of a prototype were per-
formed for three typical hull forms in order to validate the theoretical analy-
sis."

Anonyymi kirjoitti:

”Karoossa ei ollut mitään syvää, merenpinnan tason alapuolella olevaa allasta. Maapallolla on muutamia paikkoja merenpinnan tason alapuolella, mutta niiden mittaluokka on täysin mitätön verrattuna tuohon Karoon 12 km paksuun kerrostumaan.”

Karoon 12 km:n sedimenttikertymä ei edellytä valmiiksi syvää allasta
1. Ei tarvita valmiiksi olemassa olevaa kuoppaa
Geologiassa on yleisesti tunnettua, että paksut sedimenttikerrokset eivät edellytä valmiiksi syvää painaumaa tai merenpinnan alapuolista kuoppaa.
Sen sijaan:

Sedimenttien kertymä itsessään painaa maankuorta alaspäin (isostaattinen subsidenssi).

Mitä enemmän sedimenttiä kertyy, sitä enemmän kuori painuu, jolloin saadaan tilaa entistä paksummalle sedimenttisarjalle.

Esimerkki:
Amazonin, Po:n ja Persianlahden altaissa on jopa 10–15 km sedimenttejä, vaikka ne eivät olleet alun perin syviä.

2. Vedenpaisumuksen aikana maankuori saattoi muuttua nopeasti
Raamatullisen vedenpaisumuksen mallissa (1. Moos. 7:11) mainitut ”suuren syvyyden lähteet” kuvaavat mahdollista nopeaa:

maankuoren repeämistä

vesien, mudan ja vulkaanisen aineksen purkautumista

topografian uudelleenmuotoutumista laajoilla alueilla

Tällaisessa tilanteessa Karoo-alue saattoi painua joko:

suoraan maankuoren repeämän vuoksi tai

välillisesti sedimenttien aiheuttaman painuman seurauksena

3. Kerrostuminen saattoi tapahtua nopeasti, katastrofaalisesti
Kreationistisessa mallissa Karoon 12 km kerrostumaa selitetään:

valtavalla sedimenttimäärällä, joka kulkeutui alueelle nopeasti

nopealla hautautumisella, joka selittää mm. säilyneet fossiilit

katastrofaalisilla olosuhteilla, jotka erosivat täysin nykyajasta

Tätä tukevat:

- hyvin säilyneet fossiilit (esim. Lystrosaurus ”muumiot”)
- kerrostumien laajuus ja rakenteellinen jatkuvuus
- laajat vulkaaniset tasangot Karoon yläosissa (esim. Drakensberg)

Karoon 12 km paksuinen sedimenttikerrostuma ei tarvitse selitykseksi syvää, valmiiksi merenpinnan alapuolella olevaa allasta.

Geologisesti ja raamatullisesti on täysin mahdollista, että vedenpaisumuksen aikana alue painui joko välittömästi maankuoren repeämisen vuoksi tai vähitellen sedimenttien kuormituksen seurauksena.

Siten väite ”ei ollut syvää allasta, siis ei voinut kerrostua” perustuu virheelliseen oletukseen sedimentaatiofysiikasta ja katastrofaalisen geologian dynamiikasta.

Lue lisää

"Geologisesti ja raamatullisesti on täysin mahdollista, että vedenpaisumuksen aikana alue painui joko välittömästi maankuoren repeämisen vuoksi tai vähitellen sedimenttien kuormituksen seurauksena."

Eläimet kelluvat, joten et voi pinota niitä 12 km paksuun kerrostumaan tulvaveden avulla niin, että kasa painaisi samalla maankuorta alaspäin. Jos Jumala olisi saanut koottua edes yhden kerroksen eläimiä ja hukuttanut ne, ruhot olisivat kelluneet pois.

The_Raven kirjoitti:

"...testattu..."

Meinasin tukehtua nauruun tämän kohdalla. 1/50 mittakaavan arkki ei kerro täysikokoisen aluksen lujuudesta mitään.

"Model tests using 1/50 scaled models of a prototype were per-
formed for three typical hull forms in order to validate the theoretical analy-
sis."

Lue lisää

https://dl0.creation.com/articles/p028/c02813/j8_1_26-36.pdf

Tutkimuksen pääkohdat
Tutkimusmenetelmät

Käytettiin nykyaikaista laivasuunnittelun hydrodynamiikkaa (mm. strip theory, Frouden lakia, seakeeping-analyysiä).

Testattiin 12 arkin muunnelmaa samassa tilavuus- ja painoluokassa.

Suoritettiin täyden mittakaavan laskennallisia simulointeja ja fyysisiä mallikokeita (mittakaava 1:50) KRISO:n hinausaltaassa.

Testattavat ominaisuudet

Rakenne: murtumiskestävyys, runkovahvuus

Stabiilisuus: kaatumisvastus, heiluminen

Aallonkestävyys: kuinka alus käyttäytyy suurissa aalloissa (heilahtelut, kiihtyvyydet, vedentunkeuma)

Tulokset

Rakenteellisesti vakaa: Oletettu 30 cm paksu puurakenne olisi kestänyt aallokossa syntyvät rasitukset.

Erittäin vakaa muoto: Pitkä ja leveä (suhde 6:1) runkomalli osoittautui erittäin kaatumisvarmaksi.

Aallonkestävyys: Arkin optimaalisin muoto kesti jopa 30–35 metrin korkuisia aaltoja ilman, että runko rikkoutui tai vettä tunkeutui sisään.

Kokonaisindeksi (rakenteen, stabiilisuuden ja aallonkestävyyden keskiarvo) oli korkein juuri raamatullisen arkin mittojen mukaisella mallilla.

✅ Miksi tutkimus täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit?
Kriteeri Perustelu
Kokeellisuus ja simulointi Käytettiin sekä laskennallista analyysiä että mittakaavakokeita altaassa.
Toistettavuus Menetelmät ja parametrit on dokumentoitu, ja ne perustuvat alusten suunnittelussa yleisesti käytettyihin tekniikoihin.
Asiantuntijuus Tutkimuksen toteutti KRISO, joka on Etelä-Korean valtiollinen meritekniikan tutkimuslaitos.
Julkaisualusta Vaikka julkaistu luomistieteellisessä lehdessä, käytetty metodologia on täysin teknisesti vakioitu ja riippumaton ideologisesta kontekstista.
Vertailu muihin muotoihin Tutkimuksessa verrattiin useita runkomalleja ja osoitettiin, että raamatullinen malli oli optimaalisin.

Miksi arkki olisi kestänyt jopa 30-metriset aallot?
Muoto:
Pitkä, leveä ja matala rakenne vähentää keikkumista (rolling), kallistumista ja keulivaa liikettä (pitching). Tällainen runkomuoto jakaa aallon energian laajalle alueelle.

Massa ja hitaus:
Arkin suuri massa (arviolta 15 000–20 000 tonnia täyteen lastattuna) tuo hidastavan vaikutuksen, joka pehmentää äkillisiä liikkeitä ja vähentää runkoon kohdistuvaa rasitusta.

Rungon rakenne:
Simulaatiot osoittivat, että puualukselle realistisesti arvioitu 30 cm seinämänpaksuus riitti estämään murtumat. Aallot eivät tuottaneet rasituksia, jotka ylittäisivät puumateriaalin rajat.

Vedentunkeuma:
Testeissä ei esiintynyt veden pääsyä sisäosiin ennen kaatumiskulman (31°) ylittymistä – ja siihen vaadittiin aallonkorkeuksia yli 40 m.

Yhteenveto
Korean tutkimus osoittaa, että Nooan arkin raamatulliset mitat eivät ole sattumaa – ne ovat optimaalisia juuri sen tyyppiselle tehtävälle, johon arkki suunniteltiin: maksimaalinen vakaus, kantavuus ja kestävyys globaalin katastrofin aikana.

Arkki ei ollut purjehdusalus, vaan kelluva pelastusrakennelma, jonka tärkeimmät vaatimukset olivat:

-ettei se kaadu

-ettei se hajoa

-ja että se pysyy pinnalla säässä kuin säässä

Juuri siihen se rakenteellisesti olisi ollut täysin kykenevä.

The_Raven kirjoitti:

"Geologisesti ja raamatullisesti on täysin mahdollista, että vedenpaisumuksen aikana alue painui joko välittömästi maankuoren repeämisen vuoksi tai vähitellen sedimenttien kuormituksen seurauksena."

Eläimet kelluvat, joten et voi pinota niitä 12 km paksuun kerrostumaan tulvaveden avulla niin, että kasa painaisi samalla maankuorta alaspäin. Jos Jumala olisi saanut koottua edes yhden kerroksen eläimiä ja hukuttanut ne, ruhot olisivat kelluneet pois.

Lue lisää

Maankuoren alta tuli vettä, suolaa ja mutaa, jotka aiheuttivat mutavyöryjä. Vertaa tilannetta Japanin tsunamiin. Tuskin muistat aikaa etkä varmaankaan ole katsonut videoita, koska olet todllisuudesta ja fysiikan ja kemian laeista ihan kujalla.

The_Raven kirjoitti:

"...testattu..."

Meinasin tukehtua nauruun tämän kohdalla. 1/50 mittakaavan arkki ei kerro täysikokoisen aluksen lujuudesta mitään.

"Model tests using 1/50 scaled models of a prototype were per-
formed for three typical hull forms in order to validate the theoretical analy-
sis."

Lue lisää

Hinausaltaat ja mittakaavassa 1:50 ja jopa 1:100 tehdyt pienoismallit ovat edelleen laajalti käytössä nykyaikaisessa laivasuunnittelussa – erityisesti silloin, kun halutaan testata:

- aluksen hydrodynamiikkaa (vastus, virtaukset, aallot)
- aallonkestävyyttä (seakeeping)
-kääntyvyyttä ja ohjattavuutta
- rakenteiden kuormituksia
- energiatehokkuutta ja polttoaineen kulutusta eri rungonmuodoilla

Miksi mittakaava 1:50 on yleinen?
Käytännöllinen koko: 1:50 mahdollistaa testattavan mallin rakentamisen, joka on tarpeeksi suuri, jotta hydrodynaamiset ilmiöt voidaan mallintaa luotettavasti, mutta silti pieni mahtuakseen altaaseen.

Frouden lukulain mukaan mittakaavassa voidaan säilyttää dynamiikan samankaltaisuus (esim. aallonmuodostus), kunhan nopeus ja aikaskaala skaalataan oikein.

Suuremmissa aluksissa (esim. tankkerit, konttialukset) mittakaavat voivat vaihdella:
1:20 – 1:100, mutta 1:50 on kompromissi tarkan mallinnuksen ja kustannusten välillä.

Missä hinausaltaita käytetään?
Esimerkkejä tunnetuista laitoksista:
Laitos Sijainti Huomioita
MARIN (Maritime Research Institute Netherlands) Alankomaat Euroopan suurimpia. Käyttää 1:50–1:100 -malleja.
KRISO (Korea Research Institute of Ships & Ocean Engineering) Etelä-Korea Sama laitos, jossa Nooan arkin malli testattiin.
SVA Potsdam Saksa Käyttää 1:50–1:60 -malleja laivojen ja sukellusveneiden testeihin.
NTNU/SINTEF Ocean Norja Yksi maailman edistyneimmistä hinausaltaita.
US Navy Carderock USA Testaa sota-aluksia ja sukellusveneitä.

Yhteenveto:
✔️ Kyllä, hinausaltaita ja 1:50 mittakaavan pienoismalleja käytetään yhä laivojen suunnittelussa ja testauksessa.
✔️ Ne mahdollistavat tarkkojen hydrodynaamisten ilmiöiden mittaamisen realistisissa olosuhteissa ennen kuin siirrytään täysikokoiseen rakentamiseen.
✔️ Vaikka nykyisin käytetään myös laskennallista mallinnusta (CFD), fysikaaliset kokeet ovat edelleen välttämättömiä ja standardisoituja varsinkin turvallisuus- ja vakavuustestauksessa.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Hinausaltaat ja mittakaavassa 1:50 ja jopa 1:100 tehdyt pienoismallit ovat edelleen laajalti käytössä nykyaikaisessa laivasuunnittelussa – erityisesti silloin, kun halutaan testata:

- aluksen hydrodynamiikkaa (vastus, virtaukset, aallot)
- aallonkestävyyttä (seakeeping)
-kääntyvyyttä ja ohjattavuutta
- rakenteiden kuormituksia
- energiatehokkuutta ja polttoaineen kulutusta eri rungonmuodoilla

Miksi mittakaava 1:50 on yleinen?
Käytännöllinen koko: 1:50 mahdollistaa testattavan mallin rakentamisen, joka on tarpeeksi suuri, jotta hydrodynaamiset ilmiöt voidaan mallintaa luotettavasti, mutta silti pieni mahtuakseen altaaseen.

Frouden lukulain mukaan mittakaavassa voidaan säilyttää dynamiikan samankaltaisuus (esim. aallonmuodostus), kunhan nopeus ja aikaskaala skaalataan oikein.

Suuremmissa aluksissa (esim. tankkerit, konttialukset) mittakaavat voivat vaihdella:
1:20 – 1:100, mutta 1:50 on kompromissi tarkan mallinnuksen ja kustannusten välillä.

Missä hinausaltaita käytetään?
Esimerkkejä tunnetuista laitoksista:
Laitos Sijainti Huomioita
MARIN (Maritime Research Institute Netherlands) Alankomaat Euroopan suurimpia. Käyttää 1:50–1:100 -malleja.
KRISO (Korea Research Institute of Ships & Ocean Engineering) Etelä-Korea Sama laitos, jossa Nooan arkin malli testattiin.
SVA Potsdam Saksa Käyttää 1:50–1:60 -malleja laivojen ja sukellusveneiden testeihin.
NTNU/SINTEF Ocean Norja Yksi maailman edistyneimmistä hinausaltaita.
US Navy Carderock USA Testaa sota-aluksia ja sukellusveneitä.

Yhteenveto:
✔️ Kyllä, hinausaltaita ja 1:50 mittakaavan pienoismalleja käytetään yhä laivojen suunnittelussa ja testauksessa.
✔️ Ne mahdollistavat tarkkojen hydrodynaamisten ilmiöiden mittaamisen realistisissa olosuhteissa ennen kuin siirrytään täysikokoiseen rakentamiseen.
✔️ Vaikka nykyisin käytetään myös laskennallista mallinnusta (CFD), fysikaaliset kokeet ovat edelleen välttämättömiä ja standardisoituja varsinkin turvallisuus- ja vakavuustestauksessa.

Lue lisää

Oletko suunnatoman tyhmä vai äärettömän epärehellinen?

Väite jota kommentoit kuului: " 1/50 mittakaavan arkki ei kerro täysikokoisen aluksen lujuudesta mitään."

Pienoismalleilla testataan hydrodynamiikkaa ja alukseen kohdistuvia voimia.

Nooan arkin kokoista puulaivaa EI OLE KOSKAAN VALMISTETTU (ei antiikin aikana eikä myöhemminkään) EIKÄ TULLA KOSKAAN VALMISTAMAAN, koska puulaivasta ei saa kyllin jäykkää, että se kestäisi tiiviinä merenkäynnissä.

Nooa-sadun kirjoittajat eivät olleet rakentaneet ikinä yhtään laivaa eivätkä tienneet merenkäynnistä yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko suunnatoman tyhmä vai äärettömän epärehellinen?

Väite jota kommentoit kuului: " 1/50 mittakaavan arkki ei kerro täysikokoisen aluksen lujuudesta mitään."

Pienoismalleilla testataan hydrodynamiikkaa ja alukseen kohdistuvia voimia.

Nooan arkin kokoista puulaivaa EI OLE KOSKAAN VALMISTETTU (ei antiikin aikana eikä myöhemminkään) EIKÄ TULLA KOSKAAN VALMISTAMAAN, koska puulaivasta ei saa kyllin jäykkää, että se kestäisi tiiviinä merenkäynnissä.

Nooa-sadun kirjoittajat eivät olleet rakentaneet ikinä yhtään laivaa eivätkä tienneet merenkäynnistä yhtään mitään.

Lue lisää

//Nooa-sadun kirjoittajat eivät olleet rakentaneet ikinä yhtään laivaa eivätkä tienneet merenkäynnistä yhtään mitään.//

Juuri siksi itse Jumala antoi Nooalle ohjeet ja mitat, millaisen arkin piti olla.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko suunnatoman tyhmä vai äärettömän epärehellinen?

Väite jota kommentoit kuului: " 1/50 mittakaavan arkki ei kerro täysikokoisen aluksen lujuudesta mitään."

Pienoismalleilla testataan hydrodynamiikkaa ja alukseen kohdistuvia voimia.

Nooan arkin kokoista puulaivaa EI OLE KOSKAAN VALMISTETTU (ei antiikin aikana eikä myöhemminkään) EIKÄ TULLA KOSKAAN VALMISTAMAAN, koska puulaivasta ei saa kyllin jäykkää, että se kestäisi tiiviinä merenkäynnissä.

Nooa-sadun kirjoittajat eivät olleet rakentaneet ikinä yhtään laivaa eivätkä tienneet merenkäynnistä yhtään mitään.

Lue lisää

1:50 mittakaavassa voidaan luotettavasti testata:

- aluksen hydrodynamiikkaa (vastus, virtaukset, aallot)
- aallonkestävyyttä (seakeeping)
-kääntyvyyttä ja ohjattavuutta
- rakenteiden kuormituksia

Frouden lukulain mukaan mittakaavassa voidaan säilyttää dynamiikan samankaltaisuus (esim. aallonmuodostus), kunhan nopeus ja aikaskaala skaalataan oikein.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

1:50 mittakaavassa voidaan luotettavasti testata:

- aluksen hydrodynamiikkaa (vastus, virtaukset, aallot)
- aallonkestävyyttä (seakeeping)
-kääntyvyyttä ja ohjattavuutta
- rakenteiden kuormituksia

Frouden lukulain mukaan mittakaavassa voidaan säilyttää dynamiikan samankaltaisuus (esim. aallonmuodostus), kunhan nopeus ja aikaskaala skaalataan oikein.

Lue lisää

Luettelostasi unohtui kokonaan neliö-kuutiolaki, jonka mukaan lujuus kasvaa neliöön, mutta massa kuutioon, jonka seurauksena tullaan rajaan, jossa rakenteen lujuus ei riitä enää edes oman massan kannatteluun. Yksinkertaisilla puualuksilla tämä raja on noin 100m. Kun käsityskykysi on ilmiselvästi rajoittunut jeesuspörinöistä johtuen niin ajattele kaarnavenettä. 10 cmn pitkä 1:100 mittakaava kaarnavene on ihan älyttömän hyvä. Runko on jäykkä ja vahva. Yritäpä tehdä kaarnasta 10 m pitkä vene. Se hajoaa jo omaan painoonsa.

Linkki neliö-kuutiolakiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neliö-kuutiolaki

Gööglen tekoälyn tiivistelmä aiheeseen "tensile strength square cube law wooden ship"

The square-cube law, which states that volume increases at a faster rate (cubically) than surface area (quadratically) as an object's size increases, poses challenges for scaling up wooden ships. This means that while a larger ship would have more volume and therefore more carrying capacity, its structural strength (related to surface area) wouldn't increase at the same rate. This could lead to structural weaknesses and increased risk of failure under stress.

When a wooden ship is scaled up, its volume (and thus its displacement, carrying capacity, and weight) increases by the cube of the scaling factor. However, the surface area of the hull (which provides the structural strength to resist forces like waves and loading) increases only by the square of the scaling factor.

Consequently, a larger ship experiences greater stresses on its hull for a given size and load compared to a smaller one. This is because the forces acting on the larger ship (due to its greater weight and the forces of the sea) are distributed over a proportionally smaller surface area.

This disparity between volume and surface area means that at a certain size, the structural strength of a wooden ship will become a limiting factor. Building larger wooden ships would require increasingly complex and potentially impractical structural designs to compensate for the weakening effect of the square-cube law.

While wooden ships were built to impressive sizes over centuries, the square-cube law likely played a role in the eventual shift towards iron and steel construction. These materials offered superior strength-to-weight ratios, allowing for the construction of much larger ships without facing the same limitations imposed by the square-cube law on wood.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

//Nooa-sadun kirjoittajat eivät olleet rakentaneet ikinä yhtään laivaa eivätkä tienneet merenkäynnistä yhtään mitään.//

Juuri siksi itse Jumala antoi Nooalle ohjeet ja mitat, millaisen arkin piti olla.

Lue lisää

"Juuri siksi itse Jumala antoi Nooalle ohjeet ja mitat, millaisen arkin piti olla."

Ja tämä herra on kreationistisen tieteen terävin keihäänkärki :D

Ei jeebus nyt sentään. Mikset samantien totea vain kaikesta että se on taivaallisen Kimisi taikatemppu. Näin säästetään reilusti kaikkien aikaa.

The_Raven kirjoitti:

Luettelostasi unohtui kokonaan neliö-kuutiolaki, jonka mukaan lujuus kasvaa neliöön, mutta massa kuutioon, jonka seurauksena tullaan rajaan, jossa rakenteen lujuus ei riitä enää edes oman massan kannatteluun. Yksinkertaisilla puualuksilla tämä raja on noin 100m. Kun käsityskykysi on ilmiselvästi rajoittunut jeesuspörinöistä johtuen niin ajattele kaarnavenettä. 10 cmn pitkä 1:100 mittakaava kaarnavene on ihan älyttömän hyvä. Runko on jäykkä ja vahva. Yritäpä tehdä kaarnasta 10 m pitkä vene. Se hajoaa jo omaan painoonsa.

Linkki neliö-kuutiolakiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neliö-kuutiolaki

Gööglen tekoälyn tiivistelmä aiheeseen "tensile strength square cube law wooden ship"

The square-cube law, which states that volume increases at a faster rate (cubically) than surface area (quadratically) as an object's size increases, poses challenges for scaling up wooden ships. This means that while a larger ship would have more volume and therefore more carrying capacity, its structural strength (related to surface area) wouldn't increase at the same rate. This could lead to structural weaknesses and increased risk of failure under stress.

When a wooden ship is scaled up, its volume (and thus its displacement, carrying capacity, and weight) increases by the cube of the scaling factor. However, the surface area of the hull (which provides the structural strength to resist forces like waves and loading) increases only by the square of the scaling factor.

Consequently, a larger ship experiences greater stresses on its hull for a given size and load compared to a smaller one. This is because the forces acting on the larger ship (due to its greater weight and the forces of the sea) are distributed over a proportionally smaller surface area.

This disparity between volume and surface area means that at a certain size, the structural strength of a wooden ship will become a limiting factor. Building larger wooden ships would require increasingly complex and potentially impractical structural designs to compensate for the weakening effect of the square-cube law.

While wooden ships were built to impressive sizes over centuries, the square-cube law likely played a role in the eventual shift towards iron and steel construction. These materials offered superior strength-to-weight ratios, allowing for the construction of much larger ships without facing the same limitations imposed by the square-cube law on wood.

Lue lisää

Väite, että Nooan arkkia ei olisi voitu rakentaa puurakenteisena yli 100 metrin pituiseksi, ei pidä paikkaansa.
Niin sanottu neliö–kuutiolaki pätee fysikaalisesti, mutta sitä ei voi soveltaa suoraan oikein suunniteltuihin rakennelmiin. Historiassa on useita yli 100 m pitkiä puulaivoja (esim. Wyoming, 137 m), jotka rakentuivat kestävistä puulajeista ja vahvistetusta rungosta.

Raamatun mainitsema goferpuu oli seetrin tai sypressin tyyppinen erittäin kestävä ja lahonkestävä puu. Rakenteelliset simulaatiot (KRISO, Etelä-Korea, 1994) osoittivat, että Nooan arkin mittojen mukainen puinen alus kesti jopa 30 metrin aallot – eikä murtunut tai kaatunut.

Arkki ei ollut hauras kaarnavene, vaan suunniteltu kelluva rakennelma, jonka mittasuhteet olivat optimaaliset vakauden ja kestävyyden kannalta.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Väite, että Nooan arkkia ei olisi voitu rakentaa puurakenteisena yli 100 metrin pituiseksi, ei pidä paikkaansa.
Niin sanottu neliö–kuutiolaki pätee fysikaalisesti, mutta sitä ei voi soveltaa suoraan oikein suunniteltuihin rakennelmiin. Historiassa on useita yli 100 m pitkiä puulaivoja (esim. Wyoming, 137 m), jotka rakentuivat kestävistä puulajeista ja vahvistetusta rungosta.

Raamatun mainitsema goferpuu oli seetrin tai sypressin tyyppinen erittäin kestävä ja lahonkestävä puu. Rakenteelliset simulaatiot (KRISO, Etelä-Korea, 1994) osoittivat, että Nooan arkin mittojen mukainen puinen alus kesti jopa 30 metrin aallot – eikä murtunut tai kaatunut.

Arkki ei ollut hauras kaarnavene, vaan suunniteltu kelluva rakennelma, jonka mittasuhteet olivat optimaaliset vakauden ja kestävyyden kannalta.

Lue lisää

"Väite, että Nooan arkkia ei olisi voitu rakentaa puurakenteisena yli 100 metrin pituiseksi, ei pidä paikkaansa."

Eipä tietenkään, eipä tietenkään. Mitäpä todellisuudesta, kun harhainen kreationisti liitelee fantasiamaailmoissaan.

Kun kreationisti ja todellisuus tappelevat, se on aina ikävä juttu todellisuudelle.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Väite, että Nooan arkkia ei olisi voitu rakentaa puurakenteisena yli 100 metrin pituiseksi, ei pidä paikkaansa.
Niin sanottu neliö–kuutiolaki pätee fysikaalisesti, mutta sitä ei voi soveltaa suoraan oikein suunniteltuihin rakennelmiin. Historiassa on useita yli 100 m pitkiä puulaivoja (esim. Wyoming, 137 m), jotka rakentuivat kestävistä puulajeista ja vahvistetusta rungosta.

Raamatun mainitsema goferpuu oli seetrin tai sypressin tyyppinen erittäin kestävä ja lahonkestävä puu. Rakenteelliset simulaatiot (KRISO, Etelä-Korea, 1994) osoittivat, että Nooan arkin mittojen mukainen puinen alus kesti jopa 30 metrin aallot – eikä murtunut tai kaatunut.

Arkki ei ollut hauras kaarnavene, vaan suunniteltu kelluva rakennelma, jonka mittasuhteet olivat optimaaliset vakauden ja kestävyyden kannalta.

Lue lisää

”…sitä ei voi soveltaa suoraan oikein suunniteltuihin rakennelmiin.”

Tämå osoittaa, että olet pihalla kuin lumiukko.

”Historiassa on useita yli 100 m pitkiä puulaivoja (esim. Wyoming, 137 m), jotka rakentuivat kestävistä puulajeista ja vahvistetusta rungosta.”

Wyoming oli pienempi kuin kuviteltu arkki. Sen rakenteita oli vahvistettu teräksellä, jota arkissa ei ollut. Wyomingin pinnalla pysyminen edellytti pumppuja, joita arkissa ei ollut.

”Nooan arkin mittojen mukainen puinen alus kesti jopa 30 metrin aallot – eikä murtunut tai kaatunut.”

Älä viitsi, meinasin tukehtua nauruun 😂

Raamatun tulvasatu on vuohipaimenten kirjoittama. He eivät tunteneet neliö-kuutiolakia vaan kuvittelivat, että mitä isompi alus, sen vahvempi. Ja sinä tollo uskot näitä satuja vielä nykyaikana.

The_Raven kirjoitti:

”…sitä ei voi soveltaa suoraan oikein suunniteltuihin rakennelmiin.”

Tämå osoittaa, että olet pihalla kuin lumiukko.

”Historiassa on useita yli 100 m pitkiä puulaivoja (esim. Wyoming, 137 m), jotka rakentuivat kestävistä puulajeista ja vahvistetusta rungosta.”

Wyoming oli pienempi kuin kuviteltu arkki. Sen rakenteita oli vahvistettu teräksellä, jota arkissa ei ollut. Wyomingin pinnalla pysyminen edellytti pumppuja, joita arkissa ei ollut.

”Nooan arkin mittojen mukainen puinen alus kesti jopa 30 metrin aallot – eikä murtunut tai kaatunut.”

Älä viitsi, meinasin tukehtua nauruun 😂

Raamatun tulvasatu on vuohipaimenten kirjoittama. He eivät tunteneet neliö-kuutiolakia vaan kuvittelivat, että mitä isompi alus, sen vahvempi. Ja sinä tollo uskot näitä satuja vielä nykyaikana.

Lue lisää

Nooan arkin kantavuus ja rakenne – tekninen analyysi Raamatun kuvausten valossa
Johdanto

Mooseksen kirjan luvussa 6 kuvattu Nooan arkki on yksi maailman tunnetuimmista rakennelmista. Raamatun mukaan Jumala antoi Nooalle tarkat mitat ja ohjeet aluksen rakentamiseen ennen maailmanlaajuista vedenpaisumusta. Moni on pohtinut, olisiko tällainen alus ollut käytännössä mahdollinen, ja voisiko se todella kantaa satojen tonnejen lastin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Nooan arkkia insinööritieteen ja materiaalitieteen näkökulmasta, yhdistäen Raamatun kuvaukset käytännöllisiin laskelmiin.

1. Arkin mitat ja tilavuus
Raamatun mittojen mukaan arkki oli:

Pituus: 300 kyynärää ≈ 137 metriä

Leveys: 50 kyynärää ≈ 22,9 metriä

Korkeus: 30 kyynärää ≈ 13,7 metriä

Yksi heprealainen kyynärä ≈ 45,7 cm (yleisin arvio)

Bruttotilavuus:

Tilavuus=137m×22,9m×13,7m≈42500m3

Tämä on tilavuudeltaan suunnilleen saman verran kuin vuoristoradan koko varikkorakennus tai keskikokoinen rahtialus.

2. Kantavuus ja kuorman kestävyys
Arkin teoreettinen maksimikantavuus voidaan laskea käyttämällä veden nostetta:

Meriveden tiheys ≈ 1025 kg/m³

Oletetaan, että arkki uppoaa veden mukana 60 % syvyyteen rungostaan kuorman kanssa (turvamarginaali jää)

Kantavuus

Kantavuus=42500m3 ×60%×1025kg/m3
≈26145000kg=26145tonnia

Konservatiivinen hyötykuorma-arvio (sisältää eläimet, ravinnon, veden, ihmisten painon ja rakenteet):
Hyö tykuorma≈15000tonnia

3. Rakenne ja vakaus
Rakenteellinen muoto:
Arkin muoto (pituus-leveys-suhde 6:1) on erinomainen:

Hyvä vakaus merenkäynnissä

Huono ohjattavuus – mutta sillä ei ollut tarvetta liikkua, vain kellua

Rungon jakaminen:
Raamatun mukaan arkissa oli kolme kerrosta (1. Moos. 6:16), mikä tarkoittaa:

Parempi kuorman jakautuminen

Lisärakenteellinen tuki – kannet toimivat myös poikittaisina jäykisteinä

Vesitiiviys saatiin aikaan "pekilillä" (hepr. kopher), joka viittaa bitumitiivisteeseen

4. Materiaalivalinta: Gofer-puu
Raamattu kertoo, että arkki rakennettiin gofer-puusta (1. Moos. 6:14). Vaikka tätä puulajia ei tunneta tarkasti, useimmat tutkijat uskovat sen olleen joko:

Puulaji Ominaisuudet
Sypressi Tiivissyinen, lahonkestävä, kevyt mutta vahva – ihanteellinen laivapuuksi
Setri Kestävä, kevyt, aromikas – käytetty Salomonin temppelissä

Esim. Välimeren sypressi (Cupressus sempervirens):

Tiheys: noin 510 kg/m³

Hyvä kyllästyvyys ja muokkausominaisuudet

Korkea lahonkestävyys ilman metallivahvikkeitakin

5. Eläimet, rehu ja vesi – arvio lastin määrästä
Oletetaan, että Nooan arkissa oli kaksi jokaista perusluokan eläintä (ei lajeja, vaan luotuja "kinds" = perusryhmiä).

Tutkimuksissa on arvioitu:

7000–8000 perusryhmää

Keskimääräinen eläin on kanan kokoinen

Keskimääräinen eläinpaino: 10–20 kg

Arvio:
Eläimet: 8000 × 2 × 15 kg = 240 tonnia

Ruoka (1 vuosi varastoa): 8000 eläintä × 5 kg ruokaa/päivä × 365 ≈ 14 600 tonnia (konservatiivinen arvio)

Vesi (kerättynä/suodatettuna): mahdollisesti sadevesi, mutta silti tarvitaan säiliötilaa

Ihmisiä: 8 henkeä + heidän tarvikkeensa = merkityksetön paino suhteessa kokonaisuuteen

Yhteensä lastin paino voisi olla realistisesti noin 12 000–15 000 tonnia, mikä on alle 60 % arkin kelluntakapasiteetista.

6. Johtopäätös: Oliko arkki teknisesti mahdollinen?
Kyllä, seuraavin edellytyksin:

Muoto oli erittäin vakaa kelluvaan olemiseen suurissa vesimassoissa.

Puulaji oli todennäköisesti sypressi – erinomainen alusrakentamiseen.

Sisäiset rakenteet ja kolmitasoinen kansijärjestelmä loivat tukevan rungon.

Kantavuus riitti kirkkaasti sekä eläimille että niiden elämisen edellytyksille.

Raamatullinen kuvaus on teknisesti yhteneväinen mahdollisen toteutuksen kanssa.

Lopuksi
Nooan arkin kuvaus ei ole satumainen tarina keveästä laivasta, vaan se sisältää yllättävän täsmällisiä mittoja ja yksityiskohtia, jotka kestävät vakavaa teknistä tarkastelua. Nykyaikainen insinööritiede ei kykene kumoamaan sen käytännöllisyyttä – päinvastoin, se tukee käsitystä siitä, että arkki olisi voinut todella toimia niin kuin Raamattu väittää.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Nooan arkin kantavuus ja rakenne – tekninen analyysi Raamatun kuvausten valossa
Johdanto

Mooseksen kirjan luvussa 6 kuvattu Nooan arkki on yksi maailman tunnetuimmista rakennelmista. Raamatun mukaan Jumala antoi Nooalle tarkat mitat ja ohjeet aluksen rakentamiseen ennen maailmanlaajuista vedenpaisumusta. Moni on pohtinut, olisiko tällainen alus ollut käytännössä mahdollinen, ja voisiko se todella kantaa satojen tonnejen lastin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Nooan arkkia insinööritieteen ja materiaalitieteen näkökulmasta, yhdistäen Raamatun kuvaukset käytännöllisiin laskelmiin.

1. Arkin mitat ja tilavuus
Raamatun mittojen mukaan arkki oli:

Pituus: 300 kyynärää ≈ 137 metriä

Leveys: 50 kyynärää ≈ 22,9 metriä

Korkeus: 30 kyynärää ≈ 13,7 metriä

Yksi heprealainen kyynärä ≈ 45,7 cm (yleisin arvio)

Bruttotilavuus:

Tilavuus=137m×22,9m×13,7m≈42500m3

Tämä on tilavuudeltaan suunnilleen saman verran kuin vuoristoradan koko varikkorakennus tai keskikokoinen rahtialus.

2. Kantavuus ja kuorman kestävyys
Arkin teoreettinen maksimikantavuus voidaan laskea käyttämällä veden nostetta:

Meriveden tiheys ≈ 1025 kg/m³

Oletetaan, että arkki uppoaa veden mukana 60 % syvyyteen rungostaan kuorman kanssa (turvamarginaali jää)

Kantavuus

Kantavuus=42500m3 ×60%×1025kg/m3
≈26145000kg=26145tonnia

Konservatiivinen hyötykuorma-arvio (sisältää eläimet, ravinnon, veden, ihmisten painon ja rakenteet):
Hyö tykuorma≈15000tonnia

3. Rakenne ja vakaus
Rakenteellinen muoto:
Arkin muoto (pituus-leveys-suhde 6:1) on erinomainen:

Hyvä vakaus merenkäynnissä

Huono ohjattavuus – mutta sillä ei ollut tarvetta liikkua, vain kellua

Rungon jakaminen:
Raamatun mukaan arkissa oli kolme kerrosta (1. Moos. 6:16), mikä tarkoittaa:

Parempi kuorman jakautuminen

Lisärakenteellinen tuki – kannet toimivat myös poikittaisina jäykisteinä

Vesitiiviys saatiin aikaan "pekilillä" (hepr. kopher), joka viittaa bitumitiivisteeseen

4. Materiaalivalinta: Gofer-puu
Raamattu kertoo, että arkki rakennettiin gofer-puusta (1. Moos. 6:14). Vaikka tätä puulajia ei tunneta tarkasti, useimmat tutkijat uskovat sen olleen joko:

Puulaji Ominaisuudet
Sypressi Tiivissyinen, lahonkestävä, kevyt mutta vahva – ihanteellinen laivapuuksi
Setri Kestävä, kevyt, aromikas – käytetty Salomonin temppelissä

Esim. Välimeren sypressi (Cupressus sempervirens):

Tiheys: noin 510 kg/m³

Hyvä kyllästyvyys ja muokkausominaisuudet

Korkea lahonkestävyys ilman metallivahvikkeitakin

5. Eläimet, rehu ja vesi – arvio lastin määrästä
Oletetaan, että Nooan arkissa oli kaksi jokaista perusluokan eläintä (ei lajeja, vaan luotuja "kinds" = perusryhmiä).

Tutkimuksissa on arvioitu:

7000–8000 perusryhmää

Keskimääräinen eläin on kanan kokoinen

Keskimääräinen eläinpaino: 10–20 kg

Arvio:
Eläimet: 8000 × 2 × 15 kg = 240 tonnia

Ruoka (1 vuosi varastoa): 8000 eläintä × 5 kg ruokaa/päivä × 365 ≈ 14 600 tonnia (konservatiivinen arvio)

Vesi (kerättynä/suodatettuna): mahdollisesti sadevesi, mutta silti tarvitaan säiliötilaa

Ihmisiä: 8 henkeä heidän tarvikkeensa = merkityksetön paino suhteessa kokonaisuuteen

Yhteensä lastin paino voisi olla realistisesti noin 12 000–15 000 tonnia, mikä on alle 60 % arkin kelluntakapasiteetista.

6. Johtopäätös: Oliko arkki teknisesti mahdollinen?
Kyllä, seuraavin edellytyksin:

Muoto oli erittäin vakaa kelluvaan olemiseen suurissa vesimassoissa.

Puulaji oli todennäköisesti sypressi – erinomainen alusrakentamiseen.

Sisäiset rakenteet ja kolmitasoinen kansijärjestelmä loivat tukevan rungon.

Kantavuus riitti kirkkaasti sekä eläimille että niiden elämisen edellytyksille.

Raamatullinen kuvaus on teknisesti yhteneväinen mahdollisen toteutuksen kanssa.

Lopuksi
Nooan arkin kuvaus ei ole satumainen tarina keveästä laivasta, vaan se sisältää yllättävän täsmällisiä mittoja ja yksityiskohtia, jotka kestävät vakavaa teknistä tarkastelua. Nykyaikainen insinööritiede ei kykene kumoamaan sen käytännöllisyyttä – päinvastoin, se tukee käsitystä siitä, että arkki olisi voinut todella toimia niin kuin Raamattu väittää.

Lue lisää

Ei jatkoon. Et laskenut lainkaan neliö-kuutiolain vaikutuksia arkin maksimimittoihin puun murtolujuudella.

The_Raven kirjoitti:

Ei jatkoon. Et laskenut lainkaan neliö-kuutiolain vaikutuksia arkin maksimimittoihin puun murtolujuudella.

Korea Research Institute of Ships and Ocean Engineering (KRISO) on tutkinut Nooan arkin mittasuhteita ja suorittanut mallikokeita. He käyttivät tavanomaisia laivojen suunnittelun ja testauksen menetelmiä, mukaan lukien mallikokeet suurissa testialtaissa.

Tällaisissa mallikokeissa on aina olennaista ottaa huomioon skaalauslait, kuten Frouden lukulaki ja neliö-kuutiolaki, jotta mallista saadut tulokset ovat sovellettavissa täysikokoiseen alukseen.

Frouden luku on dimensioton luku, jota käytetään hydrodynamiikassa kuvaamaan painovoimavoimien suhdetta inertiavoimiin. Se on kriittinen aaltojen ja laivan liikkeen mallintamisessa. Jos mallia testataan oikealla Frouden luvulla, aaltojen ja laivan vuorovaikutus skaalautuu oikein.

Neliö-kuutiolaki (Square-cube law) tulee peliin, kun tarkastellaan laivan kokoa ja sen vaikutusta esimerkiksi lujuuteen ja tilavuuteen. Kun koko kasvaa, tilavuus kasvaa kuutiollisesti (L³), mutta pinta-ala (ja siten rakenteen lujuus) kasvaa neliöllisesti (L²). Tämä tarkoittaa, että suuret rakenteet ovat alttiimpia esimerkiksi taipumiselle ja murtumiselle kuin pienet mallit, ellei materiaalien ja rakenteen paksuuksia skaalata oikein.

KRISON tutkimuksessa he vertasivat Raamatun mukaisia mittoja 12 muuhun arkkimalliin, joissa mittoja oli muutettu. He totesivat, että Raamatun mukaiset mittasuhteet tarjoavat hyvän tasapainon vakauden (kaatumiskestävyys), mukavuuden (aallokossa kulkeminen) ja lujuuden (rungon rasitus) välillä. He käyttivät 1:50-skaalan malleja teorioidensa ja laskelmiensa validointiin.

Vaikka tiedot eivät suoraan mainitse "neliö-kuutiolain" nimeä, sen periaatteet ovat olennainen osa mallikokeiden suunnittelua ja tulosten tulkintaa, erityisesti lujuuden ja kuormituksen osalta, samoin kuin Frouden luku on olennainen liikkeen ja aallokkovasteen osalta. Eli voi sanoa, että nämä periaatteet olivat varmasti huomioituina osana KRISON tutkimusmenetelmää.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Korea Research Institute of Ships and Ocean Engineering (KRISO) on tutkinut Nooan arkin mittasuhteita ja suorittanut mallikokeita. He käyttivät tavanomaisia laivojen suunnittelun ja testauksen menetelmiä, mukaan lukien mallikokeet suurissa testialtaissa.

Tällaisissa mallikokeissa on aina olennaista ottaa huomioon skaalauslait, kuten Frouden lukulaki ja neliö-kuutiolaki, jotta mallista saadut tulokset ovat sovellettavissa täysikokoiseen alukseen.

Frouden luku on dimensioton luku, jota käytetään hydrodynamiikassa kuvaamaan painovoimavoimien suhdetta inertiavoimiin. Se on kriittinen aaltojen ja laivan liikkeen mallintamisessa. Jos mallia testataan oikealla Frouden luvulla, aaltojen ja laivan vuorovaikutus skaalautuu oikein.

Neliö-kuutiolaki (Square-cube law) tulee peliin, kun tarkastellaan laivan kokoa ja sen vaikutusta esimerkiksi lujuuteen ja tilavuuteen. Kun koko kasvaa, tilavuus kasvaa kuutiollisesti (L³), mutta pinta-ala (ja siten rakenteen lujuus) kasvaa neliöllisesti (L²). Tämä tarkoittaa, että suuret rakenteet ovat alttiimpia esimerkiksi taipumiselle ja murtumiselle kuin pienet mallit, ellei materiaalien ja rakenteen paksuuksia skaalata oikein.

KRISON tutkimuksessa he vertasivat Raamatun mukaisia mittoja 12 muuhun arkkimalliin, joissa mittoja oli muutettu. He totesivat, että Raamatun mukaiset mittasuhteet tarjoavat hyvän tasapainon vakauden (kaatumiskestävyys), mukavuuden (aallokossa kulkeminen) ja lujuuden (rungon rasitus) välillä. He käyttivät 1:50-skaalan malleja teorioidensa ja laskelmiensa validointiin.

Vaikka tiedot eivät suoraan mainitse "neliö-kuutiolain" nimeä, sen periaatteet ovat olennainen osa mallikokeiden suunnittelua ja tulosten tulkintaa, erityisesti lujuuden ja kuormituksen osalta, samoin kuin Frouden luku on olennainen liikkeen ja aallokkovasteen osalta. Eli voi sanoa, että nämä periaatteet olivat varmasti huomioituina osana KRISON tutkimusmenetelmää.

Lue lisää

"Neliö-kuutiolaki (Square-cube law) tulee peliin, kun tarkastellaan laivan kokoa ja sen vaikutusta esimerkiksi lujuuteen ja tilavuuteen. Kun koko kasvaa, tilavuus kasvaa kuutiollisesti (L³), mutta pinta-ala (ja siten rakenteen lujuus) kasvaa neliöllisesti (L²). Tämä tarkoittaa, että suuret rakenteet ovat alttiimpia esimerkiksi taipumiselle ja murtumiselle kuin pienet mallit, ellei materiaalien ja rakenteen paksuuksia skaalata oikein"

Otit tämän AI:lta. Eilen et vielä tiennyt edes koko neliö-kuutiolain olemassaolosta eikä tähän riitä materiaalin ja rakenteiden skaalaus. Laki nimenomaan kertoo sen, että kun mennään tietyn rajan yli niin materiaali ja rakenne ei jaksa enää kannatella edes omaa painoaan.

"Vaikka tiedot eivät suoraan mainitse "neliö-kuutiolain" nimeä, sen periaatteet ovat olennainen osa mallikokeiden suunnittelua ja tulosten tulkintaa, erityisesti lujuuden ja kuormituksen osalta..."

Älä höpötä.

Anonyymi kirjoitti:

Nooan arkki on testattu, simuloitu ja analysoitu tarkasti KRISON toimesta ja se on osoittautunut erittäin kestäväksi ja toimivaksi alukseksi katastrofaalisissa meriolosuhteissa.

https://dl0.creation.com/articles/p028/c02813/j8_1_26-36.pdf
https://creation.com/safety-investigation-of-noahs-ark-in-a-seaway

Lue lisää

"Nooan arkki on testattu, simuloitu ja analysoitu tarkasti KRISON toimesta"

Kuvitelkaapa tilanne, jossa arkki olisi simulointien jälkeen todettu merikelvottomaksi. Sehän oli mahdoton vaihtoehto jo ennen analyysiä. Esimerkkinä vain kirjoittajan lähdekritiikistä.

Laita hakuun suurimmat tulivuoret, suolaesiintymät ja mannerlaattojen risteyskohdat. Näiden alueiden läheisyydessä on paljon fossiileja.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Laita hakuun suurimmat tulivuoret, suolaesiintymät ja mannerlaattojen risteyskohdat. Näiden alueiden läheisyydessä on paljon fossiileja.

Tätähän se on kreationistisen tositieteen terävimmän keihäänkärjen "tieteentekeminen": "laita hakuun". :D

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Laita hakuun suurimmat tulivuoret, suolaesiintymät ja mannerlaattojen risteyskohdat. Näiden alueiden läheisyydessä on paljon fossiileja.

Chat GPT toteaa; "Fossiilien esiintyminen ei ole yleensä runsainta juuri mannerlaattojen saumakohdissa – ja itse asiassa usein päinvastoin."

Eli göögle-dosentin arvaus oli huti.

Anonyymi kirjoitti:

Tätähän se on kreationistisen tositieteen terävimmän keihäänkärjen "tieteentekeminen": "laita hakuun". :D

Merkittäviä fossiilikohteita ja niiden geologia
1. Burgess Shale (Kanada, Kalliovuoret)
Fossiilit: Varhais-Cambrian meren eliöitä.

Geologia: Sedimentit muodostuivat syvällä merenalaisessa laaksossa, myöhemmin korkealla Kalliovuoristossa; alue on geologisesti aktiivinen laattojen törmäysvyöhykkeellä .

2. Monte San Giorgio (Sveitsi/Italia, Alpit)
Fossiilit: Triaskauden merieläimiä – hyvin säilyneitä.

Geologia: Alpit muodostuivat laattojen törmäyksessä, sedimentit kohosivat vuoristoon. Tektonisesti aktiivinen alue .

3. Ischigualasto–Talampaya (Argentina)
Fossiilit: Triaskauden varhaisimmat dinosaurukset ja fossiilikasvit.

Geologia: Gondwanan pako ja mannerlaattojen liikkeet; kuivuneita laaksoja, sedimentti- ja tuliperäisiä kerroksia.

4. Morrison Formation (Yhdysvallat, länsirannikon sedimenttitasangot)
Fossiilit: Jurakauden jättidinosauruksia kuten Brachiosaurus, Allosaurus, Stegosaurus.

Geologia: Sedimenttialueet laaksoissa ja jokilaaksoissa, joiden hautautuminen liittyi tektoniseen kohoumaan Kalliovuorten muodostuessa .

5. Gobi‑autiomaa (Mongolia)
Fossiilit: Kelluvat dinosaurukset ja munat, mm. Velociraptor ja Protoceratops.

Geologia: Kuiva eroosio paljastaa kerrostumia, sedimenttikivet syntyivät alluvio- ja hiekkadyyneissä; alue liittyy laattojen erkanemiseen Aasiasta.

6. Messel Pit (Saksa)
Fossiilit: Eoseenin nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä – osittain pehmytkudoksia myöten.

Geologia: Vanha maanalainen kraateri, järvi, vedenalaisia kerrostumia; tuliperäinen kraateri ja hydrotermiset ilmiöt tukevat rikkaita säilymiä .

7. Riversleigh (Australia, Queensland)
Fossiilit: Oligoseeni–mioseenikauden nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita.

Geologia: Vesikalkkikiveä (limestone) nopeasti syntyneessä makean veden ympäristössä; Gondwanan hajoaminen aiheutti tektonisia liikkeitä, jotka vaikuttivat kerrostumien säilymiseen .

8. Fayum‑alue (Egypti/Libya, Palaeogeen)
Fossiilit: Varhaisimmat maaeläimistöt Afrikassa – primatiinin alkujäännökset ja proboscidean-lajit.

Geologia: Sirte‑altaan sedimentit, kehittyvä basaali-salin kerrosrakenne; alue on servanttialue Plate‑tectonic‑alueella.

9. Araripe Geopark (Brasilia)
Fossiilit: Early-Cretaceous kalafossiileja kolmiulotteisessa kalkkikivessä.

Geologia: Syntyi Etelä‑Atlantin avautumisen yhteydessä; hydrotermisten "black smoker" ja "white smoker" -ilmiöihin liittyneet vulkaanisperäiset prosessit

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Merkittäviä fossiilikohteita ja niiden geologia
1. Burgess Shale (Kanada, Kalliovuoret)
Fossiilit: Varhais-Cambrian meren eliöitä.

Geologia: Sedimentit muodostuivat syvällä merenalaisessa laaksossa, myöhemmin korkealla Kalliovuoristossa; alue on geologisesti aktiivinen laattojen törmäysvyöhykkeellä .

2. Monte San Giorgio (Sveitsi/Italia, Alpit)
Fossiilit: Triaskauden merieläimiä – hyvin säilyneitä.

Geologia: Alpit muodostuivat laattojen törmäyksessä, sedimentit kohosivat vuoristoon. Tektonisesti aktiivinen alue .

3. Ischigualasto–Talampaya (Argentina)
Fossiilit: Triaskauden varhaisimmat dinosaurukset ja fossiilikasvit.

Geologia: Gondwanan pako ja mannerlaattojen liikkeet; kuivuneita laaksoja, sedimentti- ja tuliperäisiä kerroksia.

4. Morrison Formation (Yhdysvallat, länsirannikon sedimenttitasangot)
Fossiilit: Jurakauden jättidinosauruksia kuten Brachiosaurus, Allosaurus, Stegosaurus.

Geologia: Sedimenttialueet laaksoissa ja jokilaaksoissa, joiden hautautuminen liittyi tektoniseen kohoumaan Kalliovuorten muodostuessa .

5. Gobi‑autiomaa (Mongolia)
Fossiilit: Kelluvat dinosaurukset ja munat, mm. Velociraptor ja Protoceratops.

Geologia: Kuiva eroosio paljastaa kerrostumia, sedimenttikivet syntyivät alluvio- ja hiekkadyyneissä; alue liittyy laattojen erkanemiseen Aasiasta.

6. Messel Pit (Saksa)
Fossiilit: Eoseenin nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä – osittain pehmytkudoksia myöten.

Geologia: Vanha maanalainen kraateri, järvi, vedenalaisia kerrostumia; tuliperäinen kraateri ja hydrotermiset ilmiöt tukevat rikkaita säilymiä .

7. Riversleigh (Australia, Queensland)
Fossiilit: Oligoseeni–mioseenikauden nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita.

Geologia: Vesikalkkikiveä (limestone) nopeasti syntyneessä makean veden ympäristössä; Gondwanan hajoaminen aiheutti tektonisia liikkeitä, jotka vaikuttivat kerrostumien säilymiseen .

8. Fayum‑alue (Egypti/Libya, Palaeogeen)
Fossiilit: Varhaisimmat maaeläimistöt Afrikassa – primatiinin alkujäännökset ja proboscidean-lajit.

Geologia: Sirte‑altaan sedimentit, kehittyvä basaali-salin kerrosrakenne; alue on servanttialue Plate‑tectonic‑alueella.

9. Araripe Geopark (Brasilia)
Fossiilit: Early-Cretaceous kalafossiileja kolmiulotteisessa kalkkikivessä.

Geologia: Syntyi Etelä‑Atlantin avautumisen yhteydessä; hydrotermisten "black smoker" ja "white smoker" -ilmiöihin liittyneet vulkaanisperäiset prosessit

Lue lisää

Miksi puhut asioista mistä sinulla ei selvästi ole mitään hajuakaan?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Merkittäviä fossiilikohteita ja niiden geologia
1. Burgess Shale (Kanada, Kalliovuoret)
Fossiilit: Varhais-Cambrian meren eliöitä.

Geologia: Sedimentit muodostuivat syvällä merenalaisessa laaksossa, myöhemmin korkealla Kalliovuoristossa; alue on geologisesti aktiivinen laattojen törmäysvyöhykkeellä .

2. Monte San Giorgio (Sveitsi/Italia, Alpit)
Fossiilit: Triaskauden merieläimiä – hyvin säilyneitä.

Geologia: Alpit muodostuivat laattojen törmäyksessä, sedimentit kohosivat vuoristoon. Tektonisesti aktiivinen alue .

3. Ischigualasto–Talampaya (Argentina)
Fossiilit: Triaskauden varhaisimmat dinosaurukset ja fossiilikasvit.

Geologia: Gondwanan pako ja mannerlaattojen liikkeet; kuivuneita laaksoja, sedimentti- ja tuliperäisiä kerroksia.

4. Morrison Formation (Yhdysvallat, länsirannikon sedimenttitasangot)
Fossiilit: Jurakauden jättidinosauruksia kuten Brachiosaurus, Allosaurus, Stegosaurus.

Geologia: Sedimenttialueet laaksoissa ja jokilaaksoissa, joiden hautautuminen liittyi tektoniseen kohoumaan Kalliovuorten muodostuessa .

5. Gobi‑autiomaa (Mongolia)
Fossiilit: Kelluvat dinosaurukset ja munat, mm. Velociraptor ja Protoceratops.

Geologia: Kuiva eroosio paljastaa kerrostumia, sedimenttikivet syntyivät alluvio- ja hiekkadyyneissä; alue liittyy laattojen erkanemiseen Aasiasta.

6. Messel Pit (Saksa)
Fossiilit: Eoseenin nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä – osittain pehmytkudoksia myöten.

Geologia: Vanha maanalainen kraateri, järvi, vedenalaisia kerrostumia; tuliperäinen kraateri ja hydrotermiset ilmiöt tukevat rikkaita säilymiä .

7. Riversleigh (Australia, Queensland)
Fossiilit: Oligoseeni–mioseenikauden nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita.

Geologia: Vesikalkkikiveä (limestone) nopeasti syntyneessä makean veden ympäristössä; Gondwanan hajoaminen aiheutti tektonisia liikkeitä, jotka vaikuttivat kerrostumien säilymiseen .

8. Fayum‑alue (Egypti/Libya, Palaeogeen)
Fossiilit: Varhaisimmat maaeläimistöt Afrikassa – primatiinin alkujäännökset ja proboscidean-lajit.

Geologia: Sirte‑altaan sedimentit, kehittyvä basaali-salin kerrosrakenne; alue on servanttialue Plate‑tectonic‑alueella.

9. Araripe Geopark (Brasilia)
Fossiilit: Early-Cretaceous kalafossiileja kolmiulotteisessa kalkkikivessä.

Geologia: Syntyi Etelä‑Atlantin avautumisen yhteydessä; hydrotermisten "black smoker" ja "white smoker" -ilmiöihin liittyneet vulkaanisperäiset prosessit

Lue lisää

Mitä? Eivätkö nämä kumoakaan evoluutiota? Johan nyt.

No ilman muuta Nooan tulva tapahtui kuussa eikä maassa. Nooa oli oman toimen ohella myös Kuu-Ukko ja muiden juoppojen tavoin usein ihan kuutamolla.

Sitten kuun vedenpaisumuksen myötä Nooa lasketteli elikoineen kuun siltaa pitkin maan merille. Kuten laulussa sanotaan "hopeinen kuu luo merelle siltaa" ja tuota Välimerelle johtavaa siltaa pitkin avarusmatkaa varten ilmatiiviiksi pietty arkki lasketteli, mutta vauhti oli niin hurrrja, että arkki kynti plaanissa aina Araratin rinteille saakka ennen kuin vauhti tyssäsi.