Miltä keski-ikäisestä tuntuu?

Nyt tiedän miltä keski-ikäisestä tuntuu. Elämä valunut sormien läpi hukkaan. 26 -vuotiaana olisi pitänyt elää kuin keski-ikäinen. Tuolloin oli vielä pieni toive siitä, että ns. nuoruutta olisi ja menoja sen mukaan. Tämän jälkeen ollaan puolikas elämä istuttu tietokoneella ja lipitetty keskikaljaa ja odotettu parempaa päivää jota koskaan ei tullut. Purnuttamisella olet tehnyt itsesi naurunalaiseksi ja mikäli et olisi purnuttanut, niin ovikello olisi soinut tuon tuosta, koska aina kun teet kansakoululaisen mielestä jotakin väärää, niin se on mielenterveysongelma taikka rikos yhteiskuntaa kohtaan. Olethan purnuttamisella tehnyt itsesi lainsuojattomaksi virkavallan silmätikuksi. Jäi sitten elämä elämättä ja samalla kansakoululaisen haave toteutumatta järjestetystä parisuhteesta. Auto- ja asuntolaina jäi saamatta, mutta ulosottoon kelpaat ja siihen ei tarvittu kuin jatkuvaa vainoa ja ahdistelua yhteiskunnan vastaisten mielipiteiden vuoksi. Perusoikeudet kuuluvat kansakoulun käyneelle sosiaalidemokraatille joka tarvitsee yliopistotutkinnon tietokoneen käyttöön. 6-vuotinen kansakoulu ja 3 vuotinen ammattikoulu (ilman kirjaimilla laskemista taikka kielien opettelua) on enemmän kuin 9-vuotinen peruskoulu jonka päälle he vaativat tänä päivä vielä lisää. Heidän mielestä ammattitutkinto jota ei oikeastaan ole olemassakaan on sama asia kuin keskiasteen koulutus, mutta kun ei ole. Esimiehesi joka ei osaa aakkosia on enemmän kuin sinä. Toisaalta naispuolinen syyttäjä joka on saanut polkupyörästä apupyörät pois samana vuonna kuin sinä ensimmäisen ajokortin on viisaampi tienkäyttäjä kuin sinä . Toisinaan 16-vuotiaan näköisellä lääkärillä pyörii sukat jalassa koska olet maininnut joskus juovasi jonkun oluen. Ehkä se on vain kokemus keski-iästä. Olisin niin paljon halunnut elää edes hetken omassa ikäluokassa, Käydä kavereiden kanssa baarissa parilla, käydä matkoilla, istua iltaa tv:n äärellä jonkun kanssa. Vaihtoehdot ovat kansakoululaisen simputus taikka kakaroiden uusavuttomuus.