Vähän sama kun löytäisi avaimen, joka avaa universumin kaikki salaisuudet ja ratkaisee kaikki maailman ongelmat, mutta siihen ei vain ylety tarttumaan.
Mietittekö sellaista koskaan, että elämä heitti eteenne oikean ihmisen täysin väärässä ympäristössä?
Anonyymi-ap
39711
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tavallaan tilanne oli vähän tuollainen.
Noinhan siinä oikeastaan kävi.
Oon joutunut miettimään asiaa syytä itse monesti.
Kun elän ja olen ympäristössä jonka moni kokee vääräksi.
Mä sain spesiaali elämäntehtävän
Jonka rinnalla mikään muu ei tunnu onnistuvan.
tai mee sen pahimman tai kauheiman skenaarion mukaan.Eikä ne universumin lahjatkaan mua tavoita
En ajattele häntä itselleni oikeaksi. Oikeastaan kaikella tavoin vääräksi.
Todella outoa, että viitsit edes kirjoitella hänestä täällä sitten.
Kirjoitan täällä koska ikävöin häntä.
Onko mielestäsi aivan kamalaa kun tämä palstasetä KIRJOITTELEE tästä hänestä vähemmän maanisia ajatuksia myötäilevästi?
Miksi ikävöit ihmistä, joka tuntuu väärältä? Eikö ole ketään muuta tarjolla?
Meillä molemmilla on jo oikeat löytyneet rinnalle. En haluaisi ikävöidä häntä.
Voi herran jumala. Rakenna sitä omaa parisuhdettasi!
Ei siinä ole mitään rakennettavaa. Kaikki toimii hienosti
Ei todellakaan toimi, jos vilkuilet muualle ja ikävöit jotain toista. Kun on rakkautta ja kunnioitusta kumppania kohtaan, siihen ei kukaan tulee väliin vaikka kuinka yrittäisi.
Ei siihen olekaan tulossa ketään väliin. Enkä mä mitään vilkuile, kunhan ikävöin. Olen pahoillani jos en sovi maailmankuvaasi. Rakkautta ja kunnioitusta kyllä riittää. En jatka enempää, muita puuhia. Mukavaa päivää.
Taidat olla oikeasti rassukka todella inessä tämän palstaäijän rakentamassa hiekkalinnassa
Jaa että oikeat on jo löytyneet ja ikävöit väärää.
Niin miksi siis ikävöit häntä? Ystävänä? Sinulla ei siis ole mitään tunteita häntä kohtaan?
Tässä nyt kuulostaa siltä, että haluaa pitää parisuhteessaan kiinni, eikä ole eroamassa, mutta tunteita on tullut jotain toista kohtaan. Aika yleistä varmaan pitkissä parisuhteissa.
Päinvastainen tilanne, oikea ympäristö mutta ei sopivaa ehdokasta.
Elämä heitti eteeni unelmieni miehen. Rakastuin häneen. Ainoa mutta tässä on se, että hän onkin varattu.
Juuri näin minulle kävi. Melko julmaa.
Ei ympäristössä ole mitään vikaa.
Kyllä on, intuitiolla
?
Kyllä, mutta onneksi meillä on ratkaisu siihen! Voidaan sitten yhdessä hukata ja etsiä avaimia. (Ehtoollisen jälkeisen humalatilan aiheuttama avautuminen)
Ympäristöt ovat tekosyitä toimimattomuudelle.
Juurikin näin.
Entä ämpäristöt?
Hih hih hih hih
En. Jos ihminen on se oikea, mikään ympäristö ei ole väärä. Muu on tekosyitä.
Sano tuo patologille.
En tunne ketään, oi sinä palstahauskuuttaja.
Siinä vaiheessa ei jaajota.
Ei. Olemme tavanneet juuri oikeassa ympäristössä. Minä en vain ole hänelle muuten sopiva.
Mulle heitti oikean henkilön hänen väärässä elämäntilanteessaan.
Väistämättä, kun juuri niin on käynyt. Tosin, ehkä pitäisi olla enemmän hiuksia päässä ja oma näkö. Jotain vajaat kymmenen vuotta pois iästä olisi myös parempaan suuntaan. Vaikka kuinka katselisin naurutalon peilien kautta, niin ei nämä silmät enää naura. Siitä ja tästä huolimatta tunnen.
Ei ympäristö ollut väärä vaan väärät ihmiset ja elämäntilanteet. Nyt kohti uutta kaipauksen kohdetta 😊 Tiedän, että elämäni onnellisimmat päivät ovat vielä edessäpäin...🥰 Rakkautta ja suloista kaipuuta tasapuolisesti kaikille ❤️❤️
Ympäristöllä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa, aivan sama missä hänet tapaa.
Ympäristö ainakin ollut väärä.
Välillä mietin tätä, mutta sitten tajuan, että emme olisi ikinä tavanneet, jos emme olisi tavanneet siellä, missä tapasimme. Ja olen onnellinen, että tiedän, että hän on olemassa, hän on mahtava tyyppi. Ehkä muitakin sellaisia miehiä on vielä olemassa, joihin saatan ihastua. ❤️