Miten Tivoli toimii

Johdanto:
Joskus tuntuu, että koko järjestelmä on rakennettu narsistien käsikirjasta ja viritetty palvelemaan vain niitä, jotka osaavat pelata likaista peliä. Porissa tämä näkyy erityisen selvästi: samat naamat pyörittävät “huvipuistoa” vuodesta toiseen, ja tavallinen ihminen on täällä lähinnä rahastettava kohde.

Tivolin säännöt:

Pääsymaksu on tavallisen porilaisen työ ja verot. Liput ovat kalliit, mutta hupia et ehkä huomaa.

Laitteet ovat sääntöjä ja lakipykäliä, joita vain harvat saavat käyttää mielensä mukaan — yleensä ne, jotka istuvat kahvilassa kaupungintalon kulmilla tai omalla tontilla torin laidalla.

Huvipuiston johto vaihtuu välillä, mutta aina saman kaveripiirin sisällä. Uudet kasvot ovat lähinnä vanhojen serkkuja tai kalakavereita.

Pelin säännöt muuttuvat kesken kierroksen — mutta vain, jos joku “tärkeä” on vaarassa hävitä. Tällöin soitto oikealle virkamiehelle tai valtuutetulle riittää.

Tässä tivolissa ei ole tarkoitus voittaa rehellisyydellä, vaan oppia huijaamaan niin, että se näyttää lailliselta. Ja jos et osaa, sinusta tulee “kateellinen katkero”.

Narsistit, psykopaatit ja muut empatiavajeiset ovat tässä mestareita — heille tämä koko Pori on kuin oma hiekkalaatikko, jossa veronmaksaja on aina se, joka siivoaa jäljet.