Yksitytieasavustukset maksamatta kaupungilla

Kevät oli kuiva ja pitkä. Vilu viljan kasvattaa ja se, mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin, sanoo Suhosfarmin maanviljelijä Timo Suhonen.

Hyvältä näyttänyt alkukesä kääntyi kuitenkin, kun alkoi pitkä kuiva kausi heinäkuussa.

– Tänä vuonna on kohtuullinen satotaso.

Suhonen on puinut jo viidenneksen pääosin Maaveden puolella sijaitsevista viljapelloista.

– Tavoite on, että elokuun aikana kaikki on puitu. Puintikosteudet ovat sellaiset, ettei välttämättä tarvitsisi viljaa kuivata. Kuivataan kuitenkin, Suhonen sanoo.

Tänä vuonna tilalla on viljelty vehnää ja kauraa.


Pieksämäkeläien maanviljelijä Timo Suhonen osti ensimmäiset peltonsa 1980-luvulla. Eeva Suhonen
Viljasadon näkymät Suholan tilalla Virtasalmella ovat samankaltaiset.

– Yhteenvetona voisi sanoa, että sato tulee olemaan melko lailla keskiverto. Loppukesän pitkä, melkein kuukauden kestänyt kuivuus on verottanut satoa, sanoo Petri Karjalainen.

– Maanpinnan korkeuden vaihtelut vaikuttavat Savossa. Korkeimmilla paikoilla vilja on kärsinyt kuivuudesta. Jonkinlainen sadon aleneminen ehkä tuli.

Heinäkuun puolivälissä tilanne näytti vielä hyvältä. Sitten poutasää vaan jatkui.

– Syysvilja kärsi vähemmän, koska jyvät olivat pidemmälle kehittyneet.

Suholan tilalla syysrypsiä puitiin jo heinäkuun lopulla.

Kevätviljasatoa alettiin Virtasalmella puida noin kymmenen päivää normaalia aikaisemmin.

– Tuleentuminen oli ennenaikaista. Osa aloitti puinnin jo elokuun kymmenentenä päivänä. Uskon, että lähes kaikki viljelijät ovat jo puineet jotakin.

– Alkukesä oli hyvin kylmä. Silloin näytti siltä, että korjuu alkaisi vasta syyskuun alussa, kertoo Karjalainen, joka toimii myös gluteiinittomia tuotteita valmistavassa Virtasalmen viljatuotteessa.

Suholan tilalla, joka kuuluu samaan yritysryppääseen, viljellään muun muassa gluteiinitonta kauraa, tattaria ja rypsiä.

Viljelykasveista eniten ovat kärsineet vedenkäyttäjät, kuten peruna. Sen varret lakastuivat jo pari viikkoa sitten, kun nestejännitys varsista lakkasi, sanoo Karjalainen.

Kun peruna ei enää yhteytä, ei mukulakaan kasva. Karjalaisen mukaan perunan mukulat jäävät normaalia pienemmiksi. Kuivuus voi on voinut tuoda tullessaan myös rupisuutta.

Suhosfarmilla varastoperunan nosto aiotaan aloittaa syyskuun alussa.


Raija Korjansalo ja Vadim Bondar haravoivat sipulia pelloille riveihin, joissa ne saavat kuivua pari viikkoa. Eeva Suhonen
Sen sijaan sipulisato näyttää olevan normaali.

– Isoja, hyviä sipuleita, kertoo Raija Korjansalo.

Nyt sipulia nostetaan koneellisesti pellolle kuivumaan. Kun sato on pellolla pari viikkoa saanut ilmaa, siirretään sipulit pellolta varastoon.

– Me nostamme nyt pieniä määriä, seuraavan kahden viikon päästä myytävät, sanoo Suhonen.

Varsinainen varastoon nosto aloitetaan vasta parin kolmen viikon päästä.


Pellolta sipulit siirretään varastolaatikoihin. Eeva Suhonen
Virtasalmella viljellään myös kuminaa. Suomalaista kuminaa ostetaan maailmalla innokkaasti, koska se on tummaa ja siksi haluttua.

– Meillä on viileä kesä ja pitkä valoisa kausi. Sillä saadaan kuminaan korkea aromi- ja öljypitoisuus, kertoo Karjalainen Suholan tilalta.

Suomessa on kaksi yritystä, jotka vievät kuminaa kymmeniin eri maihin, joissa sitä käytetään. Muualla maailmassa kumina voi olla laadultaan vähemmän aromikasta ja vaaleampaa.

Uusi mehuasema Pieksämäellä
Maa- ja kotitalousnaisten verkkosivuilta löytyy neljä mehuasemaa Pieksämäen naapurikunnista. Uutta tänä vuonna on, että marjoja ja hedelmiä voi mehustaa myös Pieksämäen Naarajärvellä.

– Olemme avanneet mehuaseman ensimmäistä kertaa, kertoo Juha Tarkiainen Tarkiainen Winerystä.

– Tämä on luontevaa, kun meillä on pastörointikoneet ennestään ja meille tuli mehunpuristuslaite. Marjoja olemme jo puristaneet pari viikkoa.

Mehuasema pystyy pastöroimaan ja puristamaan mehuja 400–500 kiloa tunnissa.