Jyrisevät ja pölyä puhaltavat ilmalämpöpumput historiaa!

Jos kerran sen tiedät että me on historiaa

Terve tuloa pukittaamaan lattiammoa halvalla 2oooe

Anonyymi kirjoitti:

Jos kerran sen tiedät että me on historiaa

Terve tuloa pukittaamaan lattiammoa halvalla 2oooe

Saisiko saman suomeksi?

Onhan tuo näemmä ihan uusi syteemi "ilmajäähdytyksen" tilalle. Talonpoikaisjärjellä ajatellen mukavampi on oleskella huoneessa, jonka sisäpinnat ovat viileät ja ilma on liikkumaton kuin huoneessa, jonka sisäpinnat ovat kuumat ja ihmisen päälle puhalletaan kylmää ilmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan tuo näemmä ihan uusi syteemi "ilmajäähdytyksen" tilalle. Talonpoikaisjärjellä ajatellen mukavampi on oleskella huoneessa, jonka sisäpinnat ovat viileät ja ilma on liikkumaton kuin huoneessa, jonka sisäpinnat ovat kuumat ja ihmisen päälle puhalletaan kylmää ilmaa.

Lue lisää

Taitaa kuitenki soveltua paremmin konttorirakentamiseen kuin asuinrakentamiseen. Varsinkin viileä lattia, pyytäisi kenkiä jalkaan kotona...ei kovin suomalainen tapa. Sopisi ehkä kotikäyttöön Saksaan?

🍅🍅🍎🍅🍎🍎🌼🌼🍅🍎🍅🌼🚑🍅
Oikeen hyvä aloitus .
Mielenkiintoinen ja samalla ajnkohtainen kalliin sähkön aikoina.

Teitenkin jos ei m omaa sähkömittarii ei kinnosta niitä ,mutta miskei sitten luuhaa tälläpalstalla.

Aloituskehuja


Äänestä SDP jos kattosimei ole kultaa miljonääriksi luulevat

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa kuitenki soveltua paremmin konttorirakentamiseen kuin asuinrakentamiseen. Varsinkin viileä lattia, pyytäisi kenkiä jalkaan kotona...ei kovin suomalainen tapa. Sopisi ehkä kotikäyttöön Saksaan?

Lue lisää

Lattiajäähdytys sopii vallan mainiosti asuintaloihin. Samalla putkistolla lämmitys talvella ja jäähdytys kesällä. Asuitaloissa jäähdytystehon tarve on pieni, jos koko talo jäähdytetään.

Yksittäisen kämpän jäähdytys (kerrostalossa) puolestaan vaatii ison tehon, kun suuri osa tuotetusta kylmästä karkaa naapureille eristämättömien välisienien ja välipohjien läpi. Tämä on se syy, miksi tarvitaan "jylisevä" ILP. Tosin nykymallit pitävät aika pienen tohinan isollakin teholla. Ja se teho tosiaan 2...3...4 kW

Toimistoissa lattiaviilennys ei välttämättä riitä. Toimistoissa kun on enemmän lämpökuormaa, tietokoneet ja valot päällä aina (myös kesällä).

Mutta ja tämä on iso mutta. Lattiajäähdytyksessä pitäis käyttää n. 20 asteista vettä. Jottei parketti kärsi liian korkeaksi nousevasta kosteudesta, jäähdytys pitää tiputtaa pois pelistä, kun huoneilman kastepiste on korkea. Tänä kesänä on ollut paljon päiviä, jolloin kastepistelämpötila on ollut noin 20 astetta -> lattiajäähdytys vajaateholla tai kokonaan pois pelistä.

Säteilypaneelit vielä huonompia. Niissä saatetaan tarvita 15 asteista vettä -> käytännössä koko kesä ollaan tilanteessa, jossa kastepiste korkeampi. Näitä voidaan käyttää vain jos tuloilma kuivataan... mikä tarkoitaa, että tuloilma pitää jäähdyttää aika kylmäksi.

Pelkkä tuloilman jäähdytys ei asunnoissa riitä. Ilmavirrat niin pieniä, suuruuluokkaa 40 l/s kaksio/kolmio -> jäähdytysteho tyyliin 300 W.

Mut tuo autojen ja mopojen vesijäähdytys olikin mielenkiintoinen innovaation. Kuin pitkään ajomatkaan jäähdytysvesitankki riittää. Vai pitääkö olla ISO letkukela mukana?

Vai menisikö sittenkin niin, että ilmaan niissäkin ylimääräinen lämpö siirretään, käyttäen vain vettä siinä välissä...?

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa kuitenki soveltua paremmin konttorirakentamiseen kuin asuinrakentamiseen. Varsinkin viileä lattia, pyytäisi kenkiä jalkaan kotona...ei kovin suomalainen tapa. Sopisi ehkä kotikäyttöön Saksaan?

Lue lisää

Lattiajäähdytys sopii vallan mainiosti asuintaloihin. Samalla putkistolla lämmitys talvella ja jäähdytys kesällä. Asuitaloissa jäähdytystehon tarve on pieni, jos koko talo jäähdytetään.

Yksittäisen kämpän jäähdytys (kerrostalossa) puolestaan vaatii ison tehon, kun suuri osa tuotetusta kylmästä karkaa naapureille eristämättömien välisienien ja välipohjien läpi. Tämä on se syy, miksi tarvitaan "jylisevä" ILP. Tosin nykymallit pitävät aika pienen tohinan isollakin teholla. Ja se teho tosiaan 2...3...4 kW

Toimistoissa lattiaviilennys ei välttämättä riitä. Toimistoissa kun on enemmän lämpökuormaa, tietokoneet ja valot päällä aina (myös kesällä).

Mutta ja tämä on iso mutta. Lattiajäähdytyksessä pitäis käyttää n. 20 asteista vettä. Jottei parketti kärsi liian korkeaksi nousevasta kosteudesta, jäähdytys pitää tiputtaa pois pelistä, kun huoneilman kastepiste on korkea. Tänä kesänä on ollut paljon päiviä, jolloin kastepistelämpötila on ollut noin 20 astetta -> lattiajäähdytys vajaateholla tai kokonaan pois pelistä.

Säteilypaneelit vielä huonompia. Niissä saatetaan tarvita 15 asteista vettä -> käytännössä koko kesä ollaan tilanteessa, jossa kastepiste korkeampi. Näitä voidaan käyttää vain jos tuloilma kuivataan... mikä tarkoitaa, että tuloilma pitää jäähdyttää aika kylmäksi.

Pelkkä tuloilman jäähdytys ei asunnoissa riitä. Ilmavirrat niin pieniä, suuruuluokkaa 40 l/s kaksio/kolmio -> jäähdytysteho tyyliin 300 W.

Mut tuo autojen ja mopojen vesijäähdytys olikin mielenkiintoinen innovaation. Kuin pitkään ajomatkaan jäähdytysvesitankki riittää. Vai pitääkö olla ISO letkukela mukana?

Vai menisikö sittenkin niin, että ilmaan niissäkin ylimääräinen lämpö siirretään, käyttäen vain vettä siinä välissä...?

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa kuitenki soveltua paremmin konttorirakentamiseen kuin asuinrakentamiseen. Varsinkin viileä lattia, pyytäisi kenkiä jalkaan kotona...ei kovin suomalainen tapa. Sopisi ehkä kotikäyttöön Saksaan?

Lue lisää

Lattiajäähdytys sopii vallan mainiosti asuintaloihin. Samalla putkistolla lämmitys talvella ja jäähdytys kesällä. Asuitaloissa jäähdytystehon tarve on pieni, jos koko talo jäähdytetään.

Yksittäisen kämpän jäähdytys (kerrostalossa) puolestaan vaatii ison tehon, kun suuri osa tuotetusta kylmästä karkaa naapureille eristämättömien välisienien ja välipohjien läpi. Tämä on se syy, miksi tarvitaan "jylisevä" ILP. Tosin nykymallit pitävät aika pienen tohinan isollakin teholla. Ja se teho tosiaan 2...3...4 kW

Toimistoissa lattiaviilennys ei välttämättä riitä. Toimistoissa kun on enemmän lämpökuormaa, tietokoneet ja valot päällä aina (myös kesällä).

Mutta ja tämä on iso mutta. Lattiajäähdytyksessä pitäis käyttää n. 20 asteista vettä. Jottei parketti kärsi liian korkeaksi nousevasta kosteudesta, jäähdytys pitää tiputtaa pois pelistä, kun huoneilman kastepiste on korkea. Tänä kesänä on ollut paljon päiviä, jolloin kastepistelämpötila on ollut noin 20 astetta -> lattiajäähdytys vajaateholla tai kokonaan pois pelistä.

Säteilypaneelit vielä huonompia. Niissä saatetaan tarvita 15 asteista vettä -> käytännössä koko kesä ollaan tilanteessa, jossa kastepiste korkeampi. Näitä voidaan käyttää vain jos tuloilma kuivataan... mikä tarkoitaa, että tuloilma pitää jäähdyttää aika kylmäksi.

Pelkkä tuloilman jäähdytys ei asunnoissa riitä. Ilmavirrat niin pieniä, suuruuluokkaa 40 l/s kaksio/kolmio -> jäähdytysteho tyyliin 300 W.

Mut tuo autojen ja mopojen vesijäähdytys olikin mielenkiintoinen innovaation. Kuin pitkään ajomatkaan jäähdytysvesitankki riittää. Vai pitääkö olla ISO letkukela mukana?

Vai menisikö sittenkin niin, että ilmaan niissäkin ylimääräinen lämpö siirretään, käyttäen vain vettä siinä välissä...?

Anonyymi kirjoitti:

Lattiajäähdytys sopii vallan mainiosti asuintaloihin. Samalla putkistolla lämmitys talvella ja jäähdytys kesällä. Asuitaloissa jäähdytystehon tarve on pieni, jos koko talo jäähdytetään.

Yksittäisen kämpän jäähdytys (kerrostalossa) puolestaan vaatii ison tehon, kun suuri osa tuotetusta kylmästä karkaa naapureille eristämättömien välisienien ja välipohjien läpi. Tämä on se syy, miksi tarvitaan "jylisevä" ILP. Tosin nykymallit pitävät aika pienen tohinan isollakin teholla. Ja se teho tosiaan 2...3...4 kW

Toimistoissa lattiaviilennys ei välttämättä riitä. Toimistoissa kun on enemmän lämpökuormaa, tietokoneet ja valot päällä aina (myös kesällä).

Mutta ja tämä on iso mutta. Lattiajäähdytyksessä pitäis käyttää n. 20 asteista vettä. Jottei parketti kärsi liian korkeaksi nousevasta kosteudesta, jäähdytys pitää tiputtaa pois pelistä, kun huoneilman kastepiste on korkea. Tänä kesänä on ollut paljon päiviä, jolloin kastepistelämpötila on ollut noin 20 astetta -> lattiajäähdytys vajaateholla tai kokonaan pois pelistä.

Säteilypaneelit vielä huonompia. Niissä saatetaan tarvita 15 asteista vettä -> käytännössä koko kesä ollaan tilanteessa, jossa kastepiste korkeampi. Näitä voidaan käyttää vain jos tuloilma kuivataan... mikä tarkoitaa, että tuloilma pitää jäähdyttää aika kylmäksi.

Pelkkä tuloilman jäähdytys ei asunnoissa riitä. Ilmavirrat niin pieniä, suuruuluokkaa 40 l/s kaksio/kolmio -> jäähdytysteho tyyliin 300 W.

Mut tuo autojen ja mopojen vesijäähdytys olikin mielenkiintoinen innovaation. Kuin pitkään ajomatkaan jäähdytysvesitankki riittää. Vai pitääkö olla ISO letkukela mukana?

Vai menisikö sittenkin niin, että ilmaan niissäkin ylimääräinen lämpö siirretään, käyttäen vain vettä siinä välissä...?

Lue lisää

Mikä ihmettely tuossa on: Sieltä moottorista lämpö siirretään nestettä käyttäen pois, siis aivan samoin kuin vesikiertoisessa rakennejäähdytyksessä. Molemmissa aivan samoin nesteen lämpö siirretään lämmönvaihtimessa eteenpäin ilmaan, maaperään, vesistöön, kaukojäähdytysjärjestelmään, jne. jne. riippuen siitä, onko käyttöpaikka kiinteä (rakennus) tai liikkuva (ajoneuvo).
Eli ei siihen puutarhaletkuaja tarvita - aika tyhmä heitto!

Anonyymi kirjoitti:

Lattiajäähdytys sopii vallan mainiosti asuintaloihin. Samalla putkistolla lämmitys talvella ja jäähdytys kesällä. Asuitaloissa jäähdytystehon tarve on pieni, jos koko talo jäähdytetään.

Yksittäisen kämpän jäähdytys (kerrostalossa) puolestaan vaatii ison tehon, kun suuri osa tuotetusta kylmästä karkaa naapureille eristämättömien välisienien ja välipohjien läpi. Tämä on se syy, miksi tarvitaan "jylisevä" ILP. Tosin nykymallit pitävät aika pienen tohinan isollakin teholla. Ja se teho tosiaan 2...3...4 kW

Toimistoissa lattiaviilennys ei välttämättä riitä. Toimistoissa kun on enemmän lämpökuormaa, tietokoneet ja valot päällä aina (myös kesällä).

Mutta ja tämä on iso mutta. Lattiajäähdytyksessä pitäis käyttää n. 20 asteista vettä. Jottei parketti kärsi liian korkeaksi nousevasta kosteudesta, jäähdytys pitää tiputtaa pois pelistä, kun huoneilman kastepiste on korkea. Tänä kesänä on ollut paljon päiviä, jolloin kastepistelämpötila on ollut noin 20 astetta -> lattiajäähdytys vajaateholla tai kokonaan pois pelistä.

Säteilypaneelit vielä huonompia. Niissä saatetaan tarvita 15 asteista vettä -> käytännössä koko kesä ollaan tilanteessa, jossa kastepiste korkeampi. Näitä voidaan käyttää vain jos tuloilma kuivataan... mikä tarkoitaa, että tuloilma pitää jäähdyttää aika kylmäksi.

Pelkkä tuloilman jäähdytys ei asunnoissa riitä. Ilmavirrat niin pieniä, suuruuluokkaa 40 l/s kaksio/kolmio -> jäähdytysteho tyyliin 300 W.

Mut tuo autojen ja mopojen vesijäähdytys olikin mielenkiintoinen innovaation. Kuin pitkään ajomatkaan jäähdytysvesitankki riittää. Vai pitääkö olla ISO letkukela mukana?

Vai menisikö sittenkin niin, että ilmaan niissäkin ylimääräinen lämpö siirretään, käyttäen vain vettä siinä välissä...?

Lue lisää

Lainaus: "Säteilypaneelit vielä huonompia. Niissä saatetaan tarvita 15 asteista vettä -> käytännössä koko kesä ollaan tilanteessa, jossa kastepiste korkeampi." Kun tutustuu tuohon Egger -nestekiertolämmitys / -jäähdytykseen, niin huomio kiintyy tuohon "Tichelmann-rinnakkaiskiertoon" yhden pitkän lattialämpöputken sijaan. Kun lattiaan, seinään tai kattoon viritetään muutamia kymmeniä metrejä putkea, niin sanomattakin on selvää se, että olipa kyse jäähdytyksestä tai lämmityksestä on syöttövesi oltava huomattavasti lämpimämpää tai kylmempää, koska vielä niiden viimestenkin metrien sisällä nesteellä pitää vielä olla jonkinlainen lämpötilaero rakenteeseen nähden. Mutta kun nestekierto toteutetaan auton syylärin tapaan (Tichelmann-kierto), eli kuumalta puolelta neste virtaa lukuisten rinnakkaisten pikkuputkien kautta kylmälle puolelle (tai jäähdytettäessä toisinpäin), niin nesteen delta-d voi olla matalampi - ei siis tarvita katossa 15°C nestettä, vaan hieman viileämpää kuin katon rajassa olevan ilman lämpötila! Loogista. Ei tule niitä kylmiä nurkkia joihin kesällä kosteus voisi tiivistyä tai joissa talvella ei ole lämpöä.

Anonyymi kirjoitti:

Lainaus: "Säteilypaneelit vielä huonompia. Niissä saatetaan tarvita 15 asteista vettä -> käytännössä koko kesä ollaan tilanteessa, jossa kastepiste korkeampi." Kun tutustuu tuohon Egger -nestekiertolämmitys / -jäähdytykseen, niin huomio kiintyy tuohon "Tichelmann-rinnakkaiskiertoon" yhden pitkän lattialämpöputken sijaan. Kun lattiaan, seinään tai kattoon viritetään muutamia kymmeniä metrejä putkea, niin sanomattakin on selvää se, että olipa kyse jäähdytyksestä tai lämmityksestä on syöttövesi oltava huomattavasti lämpimämpää tai kylmempää, koska vielä niiden viimestenkin metrien sisällä nesteellä pitää vielä olla jonkinlainen lämpötilaero rakenteeseen nähden. Mutta kun nestekierto toteutetaan auton syylärin tapaan (Tichelmann-kierto), eli kuumalta puolelta neste virtaa lukuisten rinnakkaisten pikkuputkien kautta kylmälle puolelle (tai jäähdytettäessä toisinpäin), niin nesteen delta-d voi olla matalampi - ei siis tarvita katossa 15°C nestettä, vaan hieman viileämpää kuin katon rajassa olevan ilman lämpötila! Loogista. Ei tule niitä kylmiä nurkkia joihin kesällä kosteus voisi tiivistyä tai joissa talvella ei ole lämpöä.

Lue lisää

Ei kannata luopua työpaikasta mäkkärin tiskillä.

Pitää olla lämpötilaeroa, jotta lämpö siirtyy huoneilmasta nesteeseen. Näissä jäähdytyspaneleissa yms. ratkaisuissa mitoitus tehdään niin, että vesi lämpenee 3 astetta ts. sisään +15 ja ulos +18 asteisena. Keskilämpötila tällöin 16,5 °C. Ja huonelämpötila mitoitustilanteessa vaikka 25,5 -> 9 asteen ero huonelämpötilan ja nesteen välillä.

Jos lisätään entistäkin enemmän rinnakkaisia virtausreittejä, niin ei siitä paljoa iloa ole. Jos tuplataan virtaama, mutta pidetään paneelin keskilämpötila ennallaan = jäähdytysteho ennallaan, niin sitten nestelämpötilat olisi 15/18 sijaan 15,75 sisään ja 17,25 ulos. Ei tämä poista sitä ongelmaa, että ulkoilman kastepistelämpötilan ollessa liki 20 astetta pitää jäähdytys pistää tauolle, ettei tule kondenssia.

ILP puhaltaa n. 10 asteista ilmaa. Tämä ilma kun puhalletaan sopivasti katto/seinäpintaa pitkin, niin se seinä/kattorakenne jäähtyy paikallisesti ja tälle kohtaa voi tulla kondenssia rakenteen sisälle, höyrysulun ulkopintaan!

Kondessiviemäri kun menee tukkoon tai kondenssivesipumppu (jos moinen tarvitaan), niin sitten sisäyksikkö lorottaa kondenssivedet pitkin olohuoneen seinää. Ja tätä vettähän tulee ämpärillinen/vuorokausi näillä keleillä.

Yhdellä foorumilla just näkyi avautuminen ILP aiheuttamasta kosteusvauriosta. Ulkoseinän läpivienti oli tehty ilman suojaputkea. Asennusvirhe, mutta valtaosa ILPeistä on asennettu enemmän/vähemmän pävi (viemäröinti, läpiviennit, sähkökytkennät). Tänä kesänä ilmankosteus on ollut todellla korkea ja kosteutta oli kondensoitunut kylmäainejohtojen pinnalle, vaikka ne onkin eristetty. Ei vaan 9 mm solukumieriste riittänyt näissä oloissa -> vettä on kondensoitunut eristeen ulkopinnalle (seinärakenteen sisällä) ja tämä kondessivesi sitten kastellut rakenteet huomaamatta parin m2 alueelta.

Se kondenssivesikin on aika kylmää eli voi myös tulla kondenssia kondenssivesiviemärin ulkopinnalle. Näitä viemäreitä ei normaalisti eristetä.

Muinaismuistoja nuo! Käytännössä kun jakotukki sijaitsee esimerkiksi ritilän, tms. takana huoneilmassa, niin sen pintaan kiinnitetty anturi indikoi tiivistyvän veden. Jakotukin jälkeen putki on rakenteessa, ei sisäilmassa eli ensin kastepiste on jakotukin pinnassa, lattia-, seinä- tai sisäkattopinnan sijaan!
Ilman huipputekniikkaa homma toimii siten, että kun huoneen sisäpinnat temperoidaan vaikka tasolle 20°C, niin ei niihin edes helteellä vielä kondensoidu mitään, ne kun vielä eivät ole jääkaapin sisäseiniä toki!

Anonyymi kirjoitti:

Muinaismuistoja nuo! Käytännössä kun jakotukki sijaitsee esimerkiksi ritilän, tms. takana huoneilmassa, niin sen pintaan kiinnitetty anturi indikoi tiivistyvän veden. Jakotukin jälkeen putki on rakenteessa, ei sisäilmassa eli ensin kastepiste on jakotukin pinnassa, lattia-, seinä- tai sisäkattopinnan sijaan!
Ilman huipputekniikkaa homma toimii siten, että kun huoneen sisäpinnat temperoidaan vaikka tasolle 20°C, niin ei niihin edes helteellä vielä kondensoidu mitään, ne kun vielä eivät ole jääkaapin sisäseiniä toki!

Lue lisää

Parketti on pialla jo kauan ennen kuin sen pintaan kondensoituu vettä. Täytyy rajoittaa tehot niin, ettei RH mene liian korkeaksi. Muutoin eläminen on liian voimakasta eli lattia kupruilla/narisee/saumat aukeaa...

Ja sitten tuleekin tämä ongelma, että pitäisi kuivata tuloilma - mikä edellyttää tehokasta jäähdytystä. Moinen ei edes tahdo onnistua kaukokylmällä, vesi on siihen liian lämmintä. Eli pitää aina rakentaa tehokas tuloilman jäähdytys, mutta se ei sitl yksinään ole riittävä, vaan tarvitaan muitakin vekottimia.

Jolloin takaisin lähtöruutuun. Ehkä sittenkin ILP ja vesikiertoinen puhallinkonvektori fiksumpi. Näiden toimintaa kun ei korkea huonekosteus haittaa ja nekin kuivaavat ilmaa, mikä osaltaan helpottaa oloa.

Pelkkä lattiajäähdytys nostaa nihkeällä kelillä (kosteus "tapissa", mutta ulkolämpötila ei) kädet pystyyn, no can do!

Anonyymi kirjoitti:

Muinaismuistoja nuo! Käytännössä kun jakotukki sijaitsee esimerkiksi ritilän, tms. takana huoneilmassa, niin sen pintaan kiinnitetty anturi indikoi tiivistyvän veden. Jakotukin jälkeen putki on rakenteessa, ei sisäilmassa eli ensin kastepiste on jakotukin pinnassa, lattia-, seinä- tai sisäkattopinnan sijaan!
Ilman huipputekniikkaa homma toimii siten, että kun huoneen sisäpinnat temperoidaan vaikka tasolle 20°C, niin ei niihin edes helteellä vielä kondensoidu mitään, ne kun vielä eivät ole jääkaapin sisäseiniä toki!

Lue lisää

> huoneen sisäpinnat temperoidaan vaikka tasolle 20°C, niin ei niihin edes helteellä vielä kondensoidu mitään

Ulkoilman kastepiste on tänäkin kesänä monta kertaa käynyt yli 20 °C. Persuöyhöillä yms. jälkeenjääneillä kalenteri yhä kekkosen ajassa ja pää pensaassa. Kelit ovat muuttuneet nimenomaan tämän ilmankosteuden suhteen. Jopa iv suunnittelijat elävät mennyttä aikaa ja suunnittelevat (pelkkää) jäähdytystä, kun pitäisi sen lisäksi suunnitella myös kuivaus. Eri asia, moni jäähdytysjärjestelmä ei kykene kuivaamaan ilmaa eikä edes kykene jäähdyttämään, jos ilma on liian kosteaa. Esim. lattiajäähdytys ja säteilypaneelit.

Tällaiset >20 °C kastepistelämpötilat kun tekee kaikelaista jännää
- kosteutta voi tiivistyä maanvastaisiin seiniin tai lattioihin kellareissa
- kosteutta tiivistyy kylmäkalusteiden ulkopinnoille
- kosteutta tiivistyy vessanpöntön vesisäiliön ulkopinnalle, jäähdytys- ja käyttövesijohtojen (KV) venttiileihin ja jopa eristettyjen johtojen pinnoille, kun se kondenssieristys ei olekaan näissä oloissa tarpeeksi tuhti
- korkea ilmankosteus rasittaa jäähdytysjärjestelmiä (niitä, jotka kykenevät ilmaa kuivaamaan) enemmän kuin korkea lämpötila + kuiva ilma... loppuu siis tehot kesken vanhoilla spekseillä mitoitetuista koneista

Sitten ihmetellään, kun on toimistoissa ja porrashuoneissa märät läntit alakatossa parin metrin välein (venttiilien kohdalla) jne.

Korkea kastepistelämpötila tekee myös sen, että on riski kosteuden tiivistymisestä seinärakenteen sisälle, höyrysulun ulkopintaan, etenkin viileämmissä tiloissa (kun pyritään alle 20 °C lämpötilaan) sekä seinä/kattopinnoilla, joihin puhalletaan koneellisesti jäähdytettyä (lämpötila <<20 °C) ilmaa.

Anonyymi kirjoitti:

> huoneen sisäpinnat temperoidaan vaikka tasolle 20°C, niin ei niihin edes helteellä vielä kondensoidu mitään

Ulkoilman kastepiste on tänäkin kesänä monta kertaa käynyt yli 20 °C. Persuöyhöillä yms. jälkeenjääneillä kalenteri yhä kekkosen ajassa ja pää pensaassa. Kelit ovat muuttuneet nimenomaan tämän ilmankosteuden suhteen. Jopa iv suunnittelijat elävät mennyttä aikaa ja suunnittelevat (pelkkää) jäähdytystä, kun pitäisi sen lisäksi suunnitella myös kuivaus. Eri asia, moni jäähdytysjärjestelmä ei kykene kuivaamaan ilmaa eikä edes kykene jäähdyttämään, jos ilma on liian kosteaa. Esim. lattiajäähdytys ja säteilypaneelit.

Tällaiset >20 °C kastepistelämpötilat kun tekee kaikelaista jännää
- kosteutta voi tiivistyä maanvastaisiin seiniin tai lattioihin kellareissa
- kosteutta tiivistyy kylmäkalusteiden ulkopinnoille
- kosteutta tiivistyy vessanpöntön vesisäiliön ulkopinnalle, jäähdytys- ja käyttövesijohtojen (KV) venttiileihin ja jopa eristettyjen johtojen pinnoille, kun se kondenssieristys ei olekaan näissä oloissa tarpeeksi tuhti
- korkea ilmankosteus rasittaa jäähdytysjärjestelmiä (niitä, jotka kykenevät ilmaa kuivaamaan) enemmän kuin korkea lämpötila kuiva ilma... loppuu siis tehot kesken vanhoilla spekseillä mitoitetuista koneista

Sitten ihmetellään, kun on toimistoissa ja porrashuoneissa märät läntit alakatossa parin metrin välein (venttiilien kohdalla) jne.

Korkea kastepistelämpötila tekee myös sen, että on riski kosteuden tiivistymisestä seinärakenteen sisälle, höyrysulun ulkopintaan, etenkin viileämmissä tiloissa (kun pyritään alle 20 °C lämpötilaan) sekä seinä/kattopinnoilla, joihin puhalletaan koneellisesti jäähdytettyä (lämpötila <<20 °C) ilmaa.

Lue lisää

Höyrynsulku on riskirakenne, jota rakentamisessa on käytetty 60-70 vuotta, mineraali- ja lasivillaeristeiden takia. Sitä ennen rakennettiin vuosituhansia rakenteita, joissa kosteus pääsee tasaantumaan rakenteen läpi, kuten hirsiseinät ja huokokuitulevyt (ns. halltex). Nykyään palataan vanhaan massiivipuu- ja huokokuiturakenteisiin, joista käytetään puhekielessä sanontaa "hengittävä rakenne". Toisin sanoen on siis edelleen olemassa rakenteita, joiden sisäpintalämpötilaa voidaan lämmittää ja jäähdyttää vesikierrolla, eikä kyseistä miellyttävää "temperointia" jouduta jättämään hyödyntämättä vain rakenteeseen sijoitettavan muovikalvon takia.

Anonyymi kirjoitti:

Höyrynsulku on riskirakenne, jota rakentamisessa on käytetty 60-70 vuotta, mineraali- ja lasivillaeristeiden takia. Sitä ennen rakennettiin vuosituhansia rakenteita, joissa kosteus pääsee tasaantumaan rakenteen läpi, kuten hirsiseinät ja huokokuitulevyt (ns. halltex). Nykyään palataan vanhaan massiivipuu- ja huokokuiturakenteisiin, joista käytetään puhekielessä sanontaa "hengittävä rakenne". Toisin sanoen on siis edelleen olemassa rakenteita, joiden sisäpintalämpötilaa voidaan lämmittää ja jäähdyttää vesikierrolla, eikä kyseistä miellyttävää "temperointia" jouduta jättämään hyödyntämättä vain rakenteeseen sijoitettavan muovikalvon takia.

Lue lisää

Kuvaat juuri sen ilmiön, joka tekee näistä “diffuusioavoimista” rakenteista niin kiehtovia ja toisaalta vaikeasti kuvattavia yhdellä sanalla.

Yöaikainen lämpötilan lasku nostaa ulkoilman suhteellista kosteutta, jolloin materiaali (hirsi, CLT, tiili jne.) adsorboi vesimolekyylejä solukkonsa ja huokostensa pinnoille. Päivällä lämpötila nousee, suhteellinen kosteus laskee ja auringon säteily lämmittää pintaa → vesi desorboituu ja siirtyy takaisin ilmaan.

Höyrystyminen sitoo latenttia lämpöä (n. 2,45 MJ/kg 20 °C:ssa), joten tämä toimii kuin passiivinen jäähdytysjärjestelmä — “luonnon oma ilmastointilaite” olisi oikein osuva vertaus.
Sama ilmiö tunnetaan esimerkiksi savitiilirakenteissa Välimerellä ja adobe-taloissa kuivissa kuumissa ilmastoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Höyrynsulku on riskirakenne, jota rakentamisessa on käytetty 60-70 vuotta, mineraali- ja lasivillaeristeiden takia. Sitä ennen rakennettiin vuosituhansia rakenteita, joissa kosteus pääsee tasaantumaan rakenteen läpi, kuten hirsiseinät ja huokokuitulevyt (ns. halltex). Nykyään palataan vanhaan massiivipuu- ja huokokuiturakenteisiin, joista käytetään puhekielessä sanontaa "hengittävä rakenne". Toisin sanoen on siis edelleen olemassa rakenteita, joiden sisäpintalämpötilaa voidaan lämmittää ja jäähdyttää vesikierrolla, eikä kyseistä miellyttävää "temperointia" jouduta jättämään hyödyntämättä vain rakenteeseen sijoitettavan muovikalvon takia.

Lue lisää

Höyrysuluton rakenne on ihan typerää riskinottoa.

Esim ylistetty puruseinä. Umpipuu on vastustaa vesihöyryn kulkua aika tehokkaasti, joten puruseinässä on jonkinlainen höyrysulku ULKOPINNASSA, jossa vinolaudoitus + ulkoverhous vailla tuuletusrakoa. Sisälle kun laitetaan pinkopahvia yms. niin huoneilman kosteus pääsee karkaamaan seinän sisään ihan esteettä. Tarkoittaen, että huoneilma kuivuu tätäkin kautta talvella. Mutta talvellahan on liian kosteaa sisällä vai miten se nyt meni?

Nämäkin rakenteet saattaneet toimia vahingossa syystä että
- sisälle on tahattomasti tehty höyrysulku vaikka tiiviillä maalipinnalla/muovitapetilla
- surkea lämmöneristys takaa, että seinä pysyy lämpimänä ulkopintaa myöten

Vaan jos lämmöneristystä parannetaan tekemällä paksumpi seinä, lisäämällä eristettä sisälle tai nostetaan sisäilman kosteutta siirtämällä pesutilat, pyykinkuivaus yms. sisälle (ei enää erilliseen rakennukseen), niin kas kummaa, hyvin mätii. Mutta panukailottajien mielestä mätiminen johtuu aina edellisistä remonteista tai lateksimaalista ja tilanne korjaantuu tekemällä sisäpinnasta mahollisimman vuotava.

Massiivipuu = hirsiseinä toimii, koska siinä on riittävän tehokas höyrysulku sisäänrakennettuna ominaisuutena. Mutta nämä "henkittävät" eli miten sattuu vuotavat ja/tai kosteutta läpäisevät rakenteet, ne on useimmat ihan vihkoon suunniteltuja.

Anonyymi kirjoitti:

Höyrysuluton rakenne on ihan typerää riskinottoa.

Esim ylistetty puruseinä. Umpipuu on vastustaa vesihöyryn kulkua aika tehokkaasti, joten puruseinässä on jonkinlainen höyrysulku ULKOPINNASSA, jossa vinolaudoitus ulkoverhous vailla tuuletusrakoa. Sisälle kun laitetaan pinkopahvia yms. niin huoneilman kosteus pääsee karkaamaan seinän sisään ihan esteettä. Tarkoittaen, että huoneilma kuivuu tätäkin kautta talvella. Mutta talvellahan on liian kosteaa sisällä vai miten se nyt meni?

Nämäkin rakenteet saattaneet toimia vahingossa syystä että
- sisälle on tahattomasti tehty höyrysulku vaikka tiiviillä maalipinnalla/muovitapetilla
- surkea lämmöneristys takaa, että seinä pysyy lämpimänä ulkopintaa myöten

Vaan jos lämmöneristystä parannetaan tekemällä paksumpi seinä, lisäämällä eristettä sisälle tai nostetaan sisäilman kosteutta siirtämällä pesutilat, pyykinkuivaus yms. sisälle (ei enää erilliseen rakennukseen), niin kas kummaa, hyvin mätii. Mutta panukailottajien mielestä mätiminen johtuu aina edellisistä remonteista tai lateksimaalista ja tilanne korjaantuu tekemällä sisäpinnasta mahollisimman vuotava.

Massiivipuu = hirsiseinä toimii, koska siinä on riittävän tehokas höyrysulku sisäänrakennettuna ominaisuutena. Mutta nämä "henkittävät" eli miten sattuu vuotavat ja/tai kosteutta läpäisevät rakenteet, ne on useimmat ihan vihkoon suunniteltuja.

Lue lisää

Usein näkee tätä, että on "tietäjiä", joilla menee purot ja vellit sekaisin: - Ei höyrysuluton rakenne tietenkään ole epätiivis, sillä jos ilma vuotaa rakenteen läpi, niin se on rakennusvirhe. Diffuusisti avoin rakenne ei siis vuoda ilmaa, vaan se on ilmatiivis, itse rakenne johtaa/kuljettaa kosteutta kuivempaan suuntaan - ei siis mikään ilman virtaus.

Anonyymi kirjoitti:

Höyrysuluton rakenne on ihan typerää riskinottoa.

Esim ylistetty puruseinä. Umpipuu on vastustaa vesihöyryn kulkua aika tehokkaasti, joten puruseinässä on jonkinlainen höyrysulku ULKOPINNASSA, jossa vinolaudoitus ulkoverhous vailla tuuletusrakoa. Sisälle kun laitetaan pinkopahvia yms. niin huoneilman kosteus pääsee karkaamaan seinän sisään ihan esteettä. Tarkoittaen, että huoneilma kuivuu tätäkin kautta talvella. Mutta talvellahan on liian kosteaa sisällä vai miten se nyt meni?

Nämäkin rakenteet saattaneet toimia vahingossa syystä että
- sisälle on tahattomasti tehty höyrysulku vaikka tiiviillä maalipinnalla/muovitapetilla
- surkea lämmöneristys takaa, että seinä pysyy lämpimänä ulkopintaa myöten

Vaan jos lämmöneristystä parannetaan tekemällä paksumpi seinä, lisäämällä eristettä sisälle tai nostetaan sisäilman kosteutta siirtämällä pesutilat, pyykinkuivaus yms. sisälle (ei enää erilliseen rakennukseen), niin kas kummaa, hyvin mätii. Mutta panukailottajien mielestä mätiminen johtuu aina edellisistä remonteista tai lateksimaalista ja tilanne korjaantuu tekemällä sisäpinnasta mahollisimman vuotava.

Massiivipuu = hirsiseinä toimii, koska siinä on riittävän tehokas höyrysulku sisäänrakennettuna ominaisuutena. Mutta nämä "henkittävät" eli miten sattuu vuotavat ja/tai kosteutta läpäisevät rakenteet, ne on useimmat ihan vihkoon suunniteltuja.

Lue lisää

Seuraavan kerran kun ostat tai leivot sampylöitä, niin laita yksi sämpylä paperipussiin ja toinen muovipussiin. Sulje moilemmat pussit tiiviisti ja laita pussit viikoksi talteen samaan paikkaan. Viikon päästä avaat pussit ja kurkistat sisään: Kumpi sämpylä on "mätä" ja kumpi kuiva. Onko kuitenkin niin, että vaikka molemmat pussit olivat yhtä ilmatiiviitä, niin muovipussissa sämpylä homehtui ja paperipussissa ei "mätinyt". Salaisuus: Muovipussi piti kosteuden sisällä eikä paperipussistakaan toki tuullut läpi, mutta paperi on kosteusteknisesti diffuusisti avoin, eli paperin puukuidut kuljettivat kosteutta kuivempaan suuntaan, vaikka lämpötilaeroakaan paperipussin sisä- ja ulkopuolella ei ollut!

SDP, känniääliöiden päivänselvä valinta.

Tämä aate ei ilman 2 promille humalaa avaudu. Kannastus laskee samaa tahtia, kun alkkisia kaatuu.

Anonyymi kirjoitti:

SDP, känniääliöiden päivänselvä valinta.

Tämä aate ei ilman 2 promille humalaa avaudu. Kannastus laskee samaa tahtia, kun alkkisia kaatuu.

Kun tekstaaminen onnistuu tasolla: "Kannastus laskee...", niin kommentoijalla taitaa olla jo ne kaksi promillea päässä. Eli avautuiko hänelle siten esimerkiksi ala-asteella opitty fysiikan peruslaki: "lämpö siirtyy aika lämpimämmästä kylmempään!"

Anonyymi kirjoitti:

Kun tekstaaminen onnistuu tasolla: "Kannastus laskee...", niin kommentoijalla taitaa olla jo ne kaksi promillea päässä. Eli avautuiko hänelle siten esimerkiksi ala-asteella opitty fysiikan peruslaki: "lämpö siirtyy aika lämpimämmästä kylmempään!"

Lue lisää

Ja sitten seuraava kirjoisvihreistä nillittäjä näyttää mallisuoritusta

"opitty"

"lämpö siirtyy aika lämpimämmästä"

SDP-ääliöllä 1. selvä päivä pariin kuukauteen? Ja nyt ei tietenkään tule puoluepoliittista julistusta, kun ei se aate selvinpäin aukea ;-D