Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen olisi hyvin poikkeuksellista,

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen olisi hyvin poikkeuksellista, sanoo oikeustieteen tohtori, Aalto-yliopiston senior fellow Timo Viherkenttä lausunnossaan.

Viherkentän mukaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat menot ovat normaalisti verotuksessa vähennyskelpoisia niin Suomessa kuin muissakin maissa. Hänen mukaansa on ilmeistä, että työmarkkinajärjestöstä on monenlaista hyötyä jäsenten tulon hankkimisen ja säilyttämisen kannalta.

Lausunnon on tilannut palkansaaja­keskusjärjestö Akava. Viherkenttä kuitenkin sanoo, että lausunnon näkökulma ei ole työmarkkina­poliittinen vaan se, onko jäsenmaksujen verovähennys­kelpoisuuden poistaminen perusteltua veroteorian näkökulmasta.

Hallitus pyytää parhaillaan lausuntoja esitykseen, jossa ehdotetaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista niin työntekijä- kuin työnantajapuoleltakin.

Viherkentän mukaan hallituksen esitysluonnoksessa vähennyskelpoisuuden poistamista on perusteltu vain taloudellisilla syillä, jotka eivät ole riittäviä perusteita poistaa verovähennys­oikeutta.

Hän sanoo lausunnossaan, että verovähennys­oikeuden poistamista voisi pitää verosanktiona, jotka ovat huomattavan harvinaisia. Hänen mukaansa kyseessä olisi mahdollisesti jopa ainoa verosanktio Suomen henkilöverotuksessa.

– Sikäli kuin työmarkkina­järjestöjen jäsenmaksuja pidetään tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvina menoina, jollaisia ne mielestäni ainakin valtaosaltaan selvästi ovat, niiden vähennys­kelvottomuus olisi selkeä verosanktio, Viherkenttä kirjoittaa.

Verovähennysoikeuden poistamiseen liittyy myös ongelma siitä, mitä maksuja vähennys­kelvottomuus koskisi.

Hallitus esittää, että vähennyskelpoisuus poistettaisiin työmarkkina­järjestöjen jäsenmaksuilta ja sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksuilta, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkina­toimintaan liittyviä tavoitteita.

Työmarkkinajärjestön käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä, Viherkenttä sanoo. Siksi olisi hankala määritellä, mitä järjestöjä muutos koskisi. Hänen mukaansa monet järjestöt, joilla ei ole minkäänlaista työmarkkina­toimintaa, joutuisivat oletettavasti muuttamaan sääntöjään, jotta niiden jäsenmaksut säilyisivät verovähennys­kelpoisina.

Viherkentän mukaan toisaalta voisi syntyä tilanteita, joissa työmarkkinatoiminta suljetaan pois yhdistyksen säännöistä, mutta siihen osallistutaan tavalla tai toisella sääntöjen rajamailla tai niiden vastaisesti.