Kuinka kauan osastolla?

Tietenkin kotilomilla välillä päivän tai kaksi.

Mutta eikös aloittaja jo itse halua kotiin

Anonyymi00008 kirjoitti:

Mutta eikös aloittaja jo itse halua kotiin

Pakkohoidosta ei pääse vailka itse halusisi

Anonyymi00008 kirjoitti:

Mutta eikös aloittaja jo itse halua kotiin

Aloittajan haluamista ei näissä asioissa kysellä. Haluamista ei kysellä sisään tullessa eikä ulos lähtiessä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Pakkohoidosta ei pääse vailka itse halusisi

Missä aloittaja sanoi että on pakkohoidossa. osastolle voi hakeutua vapaaehtoisestikin . Kaikki osastohoidot eivät ole pakkohoitoa. Tiedoksi sinulle.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Aloittajan haluamista ei näissä asioissa kysellä. Haluamista ei kysellä sisään tullessa eikä ulos lähtiessä.

Siis täällä etelä-suomessa psykiatriseen osastohoitoon voi hakeutua myös vapaaehtoisesti jos tuntee ettei pärkää kotona. Ja kyllä sieltä osastolta pääsee kun sinne on itse vapaaehtoisesti halunnut ja vointi on sellainen että pärjää taas kotona. Näin ainakin täällä etelä-suomen isossa kaupungissa. en tiedä missä sinä asut.Ensinnäkin osastolle on hemmetin vaikea päästä ja se että sä pääset on helpotus potilaalle.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Aloittajan haluamista ei näissä asioissa kysellä. Haluamista ei kysellä sisään tullessa eikä ulos lähtiessä.

- Eikä kannata kannata koskaan joutuakaan kyseisiin paikkoihin.

On huomattavasti parempi selvittää omassa elämässä olevat ongelmat yksin, ja omien läheisten auttamana, kuin turvautua psykiatriseen hoitoon, kuvitellen, että siellä ne ongelmat jotenkin selviävät.

Juu, kyllä siellä ruokaa, suojaa, diagnosointeja ja lääkemääräyksiä itselleen saa, mutta ne eivät ratkaisem eivätkä selvitä niitä oireita alunperin aiheuttaneita, tai edelleen päällä olevia ongelmia.

Joutuu siis jokatapauksessa selvittämään ja ratkaisemaan ne elämässä pielessä olevat asiat. Mt-, eli psykiatrian puolella lähinnä vain arvioidaan, analysoidaan, kategorisoidaan ja tehdään diagnooseja.

Jos psykiatrian puolella olisi enemmän kiinnostusta ja välittämistä yksilön esim. elämässä olevista olosuhteista, ja elämäntilanteista, niin sitten niitä palveluita voi, ja kannattaa käyttää. Mutta en näe, että heidän tarjoamillaan näkemyksillä, tai sillä että ihmisellä annetaan jokin diagnoosi, että se toimisi jonkinlaisena yksilön elämää ja ajattelua avartavana ja posivitiivisesti muuttavana asiana. Ja tässä kohtaa on muistutettava, että psykiatriassa kaikki yksilön oireet, olemuksesta ja käytöksestä lähtien katsotaan sairausvinkkelistä. Siellä ei välitetä tarpeeksi ihmisten hädästä ja ongelmien todellisesta laadusta, vaan kaikki oireet nähdään todisteena jostakin sairaudesta.

Minusta se ei vaan riitä, että palveluun hakeutuville annetaan jokin, tai jotkin diagnoosit ja määrätään siihen lääkkeitä. "Hoito", tai kyseiset palvelut ovat aivan liian kapea-alaisia.

Kyllä siellä olisi todella paljon muuttamisen ja uudistamisen aihetta ja tarvetta. Oikeasti. Se edellyttää asioiden näkemistä ja tosiasioiden tunnustamista.

Anonyymi00013 kirjoitti:

- Eikä kannata kannata koskaan joutuakaan kyseisiin paikkoihin.

On huomattavasti parempi selvittää omassa elämässä olevat ongelmat yksin, ja omien läheisten auttamana, kuin turvautua psykiatriseen hoitoon, kuvitellen, että siellä ne ongelmat jotenkin selviävät.

Juu, kyllä siellä ruokaa, suojaa, diagnosointeja ja lääkemääräyksiä itselleen saa, mutta ne eivät ratkaisem eivätkä selvitä niitä oireita alunperin aiheuttaneita, tai edelleen päällä olevia ongelmia.

Joutuu siis jokatapauksessa selvittämään ja ratkaisemaan ne elämässä pielessä olevat asiat. Mt-, eli psykiatrian puolella lähinnä vain arvioidaan, analysoidaan, kategorisoidaan ja tehdään diagnooseja.

Jos psykiatrian puolella olisi enemmän kiinnostusta ja välittämistä yksilön esim. elämässä olevista olosuhteista, ja elämäntilanteista, niin sitten niitä palveluita voi, ja kannattaa käyttää. Mutta en näe, että heidän tarjoamillaan näkemyksillä, tai sillä että ihmisellä annetaan jokin diagnoosi, että se toimisi jonkinlaisena yksilön elämää ja ajattelua avartavana ja posivitiivisesti muuttavana asiana. Ja tässä kohtaa on muistutettava, että psykiatriassa kaikki yksilön oireet, olemuksesta ja käytöksestä lähtien katsotaan sairausvinkkelistä. Siellä ei välitetä tarpeeksi ihmisten hädästä ja ongelmien todellisesta laadusta, vaan kaikki oireet nähdään todisteena jostakin sairaudesta.

Minusta se ei vaan riitä, että palveluun hakeutuville annetaan jokin, tai jotkin diagnoosit ja määrätään siihen lääkkeitä. "Hoito", tai kyseiset palvelut ovat aivan liian kapea-alaisia.

Kyllä siellä olisi todella paljon muuttamisen ja uudistamisen aihetta ja tarvetta. Oikeasti. Se edellyttää asioiden näkemistä ja tosiasioiden tunnustamista.

Kyllä minä halusin saada daignoosin jotta voi hakea sairauslomaa tai sairauspäivärahaa. Ja toimeentulotukea et saa jos et ole ensin hakenut sairauspäivärahaa. Tiedoksi sinulle kun sanot ettei diagnoosia tarvita. Ei kaikki ihmiset asu vanhempiensa luona aikuisena.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Mutta eikös aloittaja jo itse halua kotiin

Ja ihan hienoa onkin että haluaa, ja varmasti lopultaan sinne pääseekin. Mutta se kotiin paluu pitää olla "hallittu" ja se vointi pitää olla sellainnen ettei se romahda heti. Ihan heitän hatusta, että monilla ihmisillä saattaa olla kotona jotain epäterveitä rutiineja, jotka pitää jollain osasto keikalla saada korjattua, vaikka unirytmi...