Olemme kokoontuneet tänne ikävöimään ja aikaa viettämään kohtalotovereiden seuraan muiden kirjoittajien ja lukijoiden seurattaviksi.
Oikeastihan me olemme kaikki jossain kotona yksin emmekä ole kokoontuneet yhtään mihinkään.
Meillä kaikilla on varmasti jotenkin tylsää ja tarvitsemme ajankulua taikka jotain mielenkiintoista sisältöä synkkään elämäämme ja silloin minä astun kehiin.
Ilman minua teillä todellakin olisi paljon tylsempää, joten tuon elämäänne tähän hetkeen sitä kaipaamaanne piristystä ja sisältöä.
Jotkut ovat seuranneet "kanavaani" alusta lähtien, joten minulla on tietysti vakkari fanit palstalla fanittamassa ja innoissaan odottelemassa kuulumisia.
No, nyt kuuluu ihan hyvää taas tähän hetkeen.
Otin juuri päivän vitamiiniannokset ja saa nähdä miten vaikuttaa olotilaan.
Ehkä se magnesium voi hieman väsyttää mutta keitin myös kahvia vastapainoksi.
Istun sohvalla, jalat tuolin päällä ja tv toimii näyttönä.
Ihan kiva asento kirjoitella kun langaton näppäimistö on sylissä ja hiirikin tuossa käden ulottuvilla sohvalla sitä varten tehdyllä alustalla.
Elämä siis "hymyilee" tällä hetkellä siinä mielessä, että juuri nyt ei tee mieli mitään muuta kuin olla ja kirjoittaa.
Stressin aiheita löytyisi vaikka kuinka, mutta en jaksa niitä juuri nyt ajatella.
Olen sulkenut ne pois mielestäni vaikka tiedostan niiden edelleen olevan olemassa.
Mietiskelen paljon asioita, ehkä liikaakin siihen nähden mitä niille voi tällä hetkellä tehdä.
Mutta sen tiedän, että tämä kaikki johtaa johonkin parempaan, jolloin se kaikki tapahtunut tulee olemaan sen kaiken arvoista, vaikka sitä en nyt hyväksyisikään.
Se vaatii paljon luottamusta siinäkin tilanteessa kun ei jaksa enää luottaa eikä ole edes näkyvissä mitään johon toivonsa kiinnittäisi.
Ja vaikka luottamus horjuu, se edelleen on siellä jossain vaikka muut ajatukset sen välillä peittäisikin ja vajoaisi hetkeksi epätoivoon.
Tässä sitä sitten tsempataan itseäkin, koska me itse olemme itsellemme lopulta se tärkein joka lopulta kaikesta päättää, eikä sitä voi ulkoistaa.
:/
Oikeastihan me olemme kaikki jossain kotona yksin emmekä ole kokoontuneet yhtään mihinkään.
Meillä kaikilla on varmasti jotenkin tylsää ja tarvitsemme ajankulua taikka jotain mielenkiintoista sisältöä synkkään elämäämme ja silloin minä astun kehiin.
Ilman minua teillä todellakin olisi paljon tylsempää, joten tuon elämäänne tähän hetkeen sitä kaipaamaanne piristystä ja sisältöä.
Jotkut ovat seuranneet "kanavaani" alusta lähtien, joten minulla on tietysti vakkari fanit palstalla fanittamassa ja innoissaan odottelemassa kuulumisia.
No, nyt kuuluu ihan hyvää taas tähän hetkeen.
Otin juuri päivän vitamiiniannokset ja saa nähdä miten vaikuttaa olotilaan.
Ehkä se magnesium voi hieman väsyttää mutta keitin myös kahvia vastapainoksi.
Istun sohvalla, jalat tuolin päällä ja tv toimii näyttönä.
Ihan kiva asento kirjoitella kun langaton näppäimistö on sylissä ja hiirikin tuossa käden ulottuvilla sohvalla sitä varten tehdyllä alustalla.
Elämä siis "hymyilee" tällä hetkellä siinä mielessä, että juuri nyt ei tee mieli mitään muuta kuin olla ja kirjoittaa.
Stressin aiheita löytyisi vaikka kuinka, mutta en jaksa niitä juuri nyt ajatella.
Olen sulkenut ne pois mielestäni vaikka tiedostan niiden edelleen olevan olemassa.
Mietiskelen paljon asioita, ehkä liikaakin siihen nähden mitä niille voi tällä hetkellä tehdä.
Mutta sen tiedän, että tämä kaikki johtaa johonkin parempaan, jolloin se kaikki tapahtunut tulee olemaan sen kaiken arvoista, vaikka sitä en nyt hyväksyisikään.
Se vaatii paljon luottamusta siinäkin tilanteessa kun ei jaksa enää luottaa eikä ole edes näkyvissä mitään johon toivonsa kiinnittäisi.
Ja vaikka luottamus horjuu, se edelleen on siellä jossain vaikka muut ajatukset sen välillä peittäisikin ja vajoaisi hetkeksi epätoivoon.
Tässä sitä sitten tsempataan itseäkin, koska me itse olemme itsellemme lopulta se tärkein joka lopulta kaikesta päättää, eikä sitä voi ulkoistaa.
:/
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se aika kun olemme yksinäisiä ja yksinäisyydessä, siitä kannattaa ottaa kaikki irti.
Pitää vain jotenkin hoksata se asia, jotta sen voi tehdä ja etsiä niitä hyviä asioita siitä mikä ei välttämättä niin hyvältä tunnu.
On tässä hyviäkin puolia, mutta niitä tulee niin harvoin ajatelleeksi eikä niistä siten osaa nautta eikä arvostaa.
Yleensä sen hoksaa vasta myöhemmin ja asioiden todellisen arvon tajuaa parhaiten silloin kun ne puuttuvat.
:/
Nyt tässä ollessa ja kirjoitellessa yritän nauttia tästä hetkestä.
Teen siitä mahdollisimman mukavaa itselleni ja hain lautaselle sipsejä, pari palaa tummaa suklaata ja mukissa on edelleen kahvia.
Myöhemmin voisin vielä keittää teetä taikka tehdä virvoitusjuomaa tms.
Tilanteen ja mieliteon mukaan sitten mennään.
Ehkä jotain musiikkia voisi laittaa taustalle vielä soimaan.
Sitäkään en ole tehnyt pitkään aikaan, eikä sille ole enää ollut niin tarvettakaan, mutta ei pieni taustahälinä pahitteeksi kai ole.
Laitoin jotain relaxing settiä taustalle soimaan todella hiljaiselle ja huonoista tv kajareista.
Kai siitäkin saa jonkinlaista nostalgiafiilistä nousemaan ja voi nauttia siitäkin huonommasta äänenlaadusta.
Nyt on vain tärkeää että on ja rauhoittuu ja pysyy rauhallisena kadottamatta sitä rauhallisuutta.
Keskittyy vain olemaan ja nauttimaan olosta ja tästä hetkestä joka nyt vallitsee.
Ei ole kiire minnekään, voi vain olla ja levähtää.
:/
Olis mukava jos viitsisit jutella mun kanssa,
edes vähän aikaa.
Olis mulle todella tärkeetä.
Unoha sittenkin.
Laiskuus tappaa kunnianhimon
Viha tappaa viisauden
Pelko tappaa unelmat
Ego tappaa kehittymisen
Kateus tappaa rauhan
Epäily tappaa luottamuksen
Nyt lue oikealta vasemmalle.
Kiitos saarnasta 😌
Hitsi kun oli hienosti sanottu.
Hieno aloitus. <3 Joskus on hyvä vain rauhoittua ilman mitään häiriötekijöitä kuten musiikkia ja antaa aikaa itselle ja ajatuksille. Minäkin olen tehnyt tämän kesän ajan matkaa omaan itseeni, lähes ilman virikkeitä ja koen että olen jollain tasolla kasvanut ihmisenä. ;)