Imee hiilidioksidia kuin pumppu – hiilikriisi voi ratkaista menneisyyden unohdetun puun Jagiellonian yliopiston tutkijat ovat löytäneet kolmannen puulajin Liriodendronista
Entä jos puut pystyisivät "vetämään" hiilidioksidia ilmakehästä vielä paremmin kuin nyt? Puolalaisten tutkijoiden uusi tutkimus vihjaa, että tällaisia kasveja on jo olemassa – emmekä vain tienneet niiden ainutlaatuisuudesta.
Odottamaton löytö
Viime aikoihin asti koko maailma jakoi puun kahteen tyyppiin: pehmeään ja kovaan. Jan Lychakowskin johtama ryhmä bioteknologioita Jagiellonian yliopistosta löysi kuitenkin jotain erilaista – puuta, jota ei voida luokitella kumpaankaan näistä luokista.
Kolmas tyyppi löydettiin kahdesta Liriodendron-suvun lajista - tulppaanipuusta (Liriodendron tulipifera) ja sen kiinalaisesta sukulaisesta (Liriodendron chinense). Tutkijoiden mukaan juuri nämä puut voivat olla tehokkaita hiilen "nieluja".
Mitä erityistä näissä puissa on
Tutkimus tehtiin Cambridgen kasvitieteellisessä puutarhassa. 33 puulajin puunäytteet pakastettiin nestemäisessä typessä -210 °C:ssa ja tutkittiin kryoelektronimikroskoopilla. Tavoitteena on tarkastella makrofibrillejä: kuituja, joiden sisällä puusolut sijaitsevat.
Kovissa lajeissa (tammi, koivu) fibrillien halkaisija on ~ 15 nanometriä.
Pehmeissä lajeissa (mänty, kuusi) - ~25 tai enemmän.
Liriodendronilla on noin 20, eli "kultainen keskitie".
Mutta ei vain koko osoittautunut ainutlaatuiseksi. Näiden puiden makrofibrillien rakenne eroaa kaikista tunnetuista puulajeista. Miksi, ei ole vielä tiedossa.
Takaisin menneisyyteen ymmärtämään nykyisyyttä
Nämä puut kehittyivät magnolioista noin 30-50 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ilmakehän hiilidioksiditasot romahtivat. Oletetaan, että liriodendroni kehittyi juuri tämän ongelman paineen alaisena ja muodosti tehokkaamman tavan ottaa hiilidioksidia talteen.
Entä jos puut pystyisivät "vetämään" hiilidioksidia ilmakehästä vielä paremmin kuin nyt? Puolalaisten tutkijoiden uusi tutkimus vihjaa, että tällaisia kasveja on jo olemassa – emmekä vain tienneet niiden ainutlaatuisuudesta.
Odottamaton löytö
Viime aikoihin asti koko maailma jakoi puun kahteen tyyppiin: pehmeään ja kovaan. Jan Lychakowskin johtama ryhmä bioteknologioita Jagiellonian yliopistosta löysi kuitenkin jotain erilaista – puuta, jota ei voida luokitella kumpaankaan näistä luokista.
Kolmas tyyppi löydettiin kahdesta Liriodendron-suvun lajista - tulppaanipuusta (Liriodendron tulipifera) ja sen kiinalaisesta sukulaisesta (Liriodendron chinense). Tutkijoiden mukaan juuri nämä puut voivat olla tehokkaita hiilen "nieluja".
Mitä erityistä näissä puissa on
Tutkimus tehtiin Cambridgen kasvitieteellisessä puutarhassa. 33 puulajin puunäytteet pakastettiin nestemäisessä typessä -210 °C:ssa ja tutkittiin kryoelektronimikroskoopilla. Tavoitteena on tarkastella makrofibrillejä: kuituja, joiden sisällä puusolut sijaitsevat.
Kovissa lajeissa (tammi, koivu) fibrillien halkaisija on ~ 15 nanometriä.
Pehmeissä lajeissa (mänty, kuusi) - ~25 tai enemmän.
Liriodendronilla on noin 20, eli "kultainen keskitie".
Mutta ei vain koko osoittautunut ainutlaatuiseksi. Näiden puiden makrofibrillien rakenne eroaa kaikista tunnetuista puulajeista. Miksi, ei ole vielä tiedossa.
Takaisin menneisyyteen ymmärtämään nykyisyyttä
Nämä puut kehittyivät magnolioista noin 30-50 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ilmakehän hiilidioksiditasot romahtivat. Oletetaan, että liriodendroni kehittyi juuri tämän ongelman paineen alaisena ja muodosti tehokkaamman tavan ottaa hiilidioksidia talteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin, kyllä paju imee hyvin. Nyt kaikki pajuttamaan ja tekemään pajupillejä.
Pellot imee hyvin, ja suot joista kasvu on hiilisidontaa, joita tulisi ohentaa ainakin kasvun verran.