Tunnistajien keskiviikko

seurustelua 🤣🤣🤣🤣🤣

Ei tänne kannata kirjoittaa mitään yksityiskohtia, saati nimiä tai tietoja. Täällä on valtava määrä ihmisiä, joiden elämän ainoa tarkoitus on vain seurata muita ja hamstrata dataa talteen.

Minä olin kuskina eräälle kaverille joka on kuollut ja minä olin vienyt hänet kotia, koska hän oli niin päissään joten minä sain ajella illan sinkkuna/eronneena naisena hänen autollaan. Minä tapasin miehen autolla, kun ajelin mukavia miehiä.
Yksi mies on jäänyt mieleen ja tuo oli -90luvulla kesällä.
Hän tuli oikein ISKEMÄÄN minua ja hän oli varmaan 2 metriä pitkä ja kalju. Kyllä hän siihen pikku autoon meidän kanssa mahtui. Vanha koulukaveri sattui näkemään minut ja hän pyysi jos voisin hänet kotia.
Hän kutsui meidät kaikki hänen luo kylään, koska hän oli yksin kotona. Eihän meillä viinaa tietenkään ollut, mutta taidettiin juoda teetä ja koulukaveri joka on mies kysyi minulta, että : Mistä sinä tuon miehen oikein olet löytänyt?
Minä sanoin, että : En minä ole löytänyt häntä vaan hän löysi minut.
Oli oikein mukava mies, koska minä pienenä naisena olin niin, kuin pieni lapsi hänen sylissä.
En minä sitä enään muista mihin minä hänet, mutta sen muistan että en ollut ikinä tavannut ikinä niin pitkää miestä ja eikä edes pelottanu vaan hän ihan oikeesti tuntui mieheltä jonka olisin tuntenut aina vaikka ei oltu, kun muutama tunti yhdessä. Toiset vielä luulivat että me oltiin vanhoja tuttuja.

Ihana P- mies oli kaakaolla laskettelukeskuksessa lähellä työpaikkaani. Hän laittoi viestin joka liittyi musiikkiin. Siitä se lähti, puolivuotta onnea.
Se puoli vuotta toi enemmän onnea minulle kuin mitä olin koko elämäni aikana saanut. Rakastan sinua P! ❤️🙏

Yhä odotan sinua uskollisesti ja tiedän että me palaamme vielä.

~ Marika ~

Olipas huisin jänniä juttuja. Kuka tänne nyt kertoo yhtään mitään elämästään. No jotkut sen tekee yhä uudestaan ja uudestaan mutta ei kantsii.

Ahaa makkaran syönti ilta🤣