Our dark love.
Rakkautemme on synkkää,
mutta tarvitsemme toisiamme.
Olet kuin vampyyri ja minä veripankkisi,
annat minulle hoivaa ja hellyyttäsi,
etten silmiesi edessä pois kuihtuisi.
Pidät huolta, etten karkaisi,
tyydytät jotta itsekin nauttisit,
et pidä adrenaliinista, se pilaa maun,
dopamiinilla maustettu on suosikkisi.
Rauhoitat minua sanoillasi,
ja hellien avaat hanani,
valutat juomasi nautittavaksesi,
ja sylissäni istuen nautit sen.
Synkkä ja suloinen
on kielletty romanssimme,
ja yhdessä me koemme sen,
synkän ja pimeän rakkauden,
kuoleman rajamailla keinuen.
:/
Rakkautemme on synkkää,
mutta tarvitsemme toisiamme.
Olet kuin vampyyri ja minä veripankkisi,
annat minulle hoivaa ja hellyyttäsi,
etten silmiesi edessä pois kuihtuisi.
Pidät huolta, etten karkaisi,
tyydytät jotta itsekin nauttisit,
et pidä adrenaliinista, se pilaa maun,
dopamiinilla maustettu on suosikkisi.
Rauhoitat minua sanoillasi,
ja hellien avaat hanani,
valutat juomasi nautittavaksesi,
ja sylissäni istuen nautit sen.
Synkkä ja suloinen
on kielletty romanssimme,
ja yhdessä me koemme sen,
synkän ja pimeän rakkauden,
kuoleman rajamailla keinuen.
:/
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kielletty romanssi?
Alaikästäkö kaipailet?
Öö.. joo!
Ja tän pitäs tehä vaikutus kehen
Häh?
Sä vietät kyllä ihan liikaa aikaa täällä. Miten kauan sun tilanne on jatkunut?
Välillä synkempää settiä,
suurista syvyyksistä,
pohjattomasta ammennan,
ja sen kauniiksi kaunistan.
On suuri sen syvyys,
ääretön sen pimeys,
tyhjyys tuo pohjaton,
syvyyden kaivo se on.
Sen avaan avaimellani,
on ne minun hallussani,
savu jo nousee ja pimenee,
taivaan mustaksi maalailee.
Vieraani, rakkaani,
liity jo seuraani,
unohdettu sotajoukkoni,
kutsuttuna hae palkkasi.
Juhla aterialle saavu,
jotta alkaa uusi aamu,
aikaisemmin kuin pitää,
aloin jo aikoja lyhentää.
Aikojen avaimet käsissäni,
avaan portin nyt edessäsi,
nouse, nyt on aikasi tullut,
olen ajoissa paikalle saapunut.
:/
Voi rakas kun mieluummin kirjoitat vaan netissä noita vaik saisit ihan oikeasti tehä noita juttuja.
Jotain trollailuahan tuo olevinaan.
Kiinnostas kyllä tietää kuka oot. Viesteissäs on jotain tuttua.
Oisko se mustasusi noilla tekoälyrunoillahan se leikkii ja muutenkin miettinyt pidempään että tämä :/ on mustasusi kun juurikin liian tuttua tuo tyyli ja kaikki. Arvaus vaan voi olla kuka lie mutta tuntuu että joku joka tuntee jo monelta vuodelta tämän paikan.
Aika samaan johtopäätökseen olen päätynyt.
Kylmä virta yössä kuohuu,
veren ja tuhkan sävel soi,
kaiku menneiden vuosisatojen
kulkee pitkin luoden polkua.
Olet kulkenut varjojen halki,
nähnyt taivaan kaatuvan mereen,
ja silti astut eteeni nyt
katseesi palaa kuin hiillos myrskyssä.
Kruunun asetan otsallesi,
ei kullan, vaan varjon valtikan,
sillä sinä olet tämän yön ruhtinas,
syvyyksien mestari, aamun herättäjä.
Yhdessä avaamme viimeisen portin,
josta valo ja pimeys sulautuvat,
ja uusi aika syntyy hiljaisuudessa,
niin kuin liekki syntyy tuhkan sylissä.
❤️❤️❤️🫂🫂🫂
Ihsnan synkkää❤️🤯
Pimeässä viileässä huoneessa,
me kahden kynttilän valossa,
kahleiden kilinä rauhoittaa,
ja alkaa rakkaus janottaa.
Tummat varjot seinillä tanssien,
aloitamme taas leikit rakkauden,
olet julma ja hellä samaan aikaan,
miten lankesinkaan tähän ansaan.
Pidän niin paljon siitä,
mikään muu ei enää riitä,
jälleen kun janoosi juot,
ja kevyen olon mulle suot.
Saavut aina keskiyön aikaan,
leikkisä hento naurusi raikaa,
kun arkkusi aukeaa naristen,
tiedän on aika taas rakkauden.
Pitkät kyntesi ja terävät hampaasi,
kauhun valtaan sais uhrilampaasi,
mut jännitys tuo vain kiihottaa,
kun lemmestäsi taas nauttia saan.
Olen turvassa,
pimeässä huoneessa,
et muille mua jaa,
tahdot yksin kokonaan,
herkutella maiskutella,
leikitellä nautinnoilla,
hakien viiniisi makua uutta,
olla valmiina ennen aamu kuutta.
vivahdetta mieluisaa metsästät,
äärimmilleni kehoni herkistät,
raavit, näykit, hellit leikittelet,
kuiskat hiljaa "tämän ansaitset".
:/
Kaunis runo
Miten sut löysinkään,
kaikkien joukosta,
lankesin pimeyteen,
ja kuljin varjoissa,
Siellä sinä odotit,
silmät kiiluen vaanisit,
veit vankina linnaasi,
kätkit kalliin aarteesi.
Olen sun viinipuusi,
vankisi ja uhrisi uusi,
ja leikin jälkeen suutelee
mua viinin tahrima suusi.
Ei liikaa, eikä juovuksiin,
vain nautinnon tarpeisiin,
viiniäni hitaasti maistelet,
juopumista vastaan taistelet.
:/
Kynttilänliekit valuttavat varjojaan
paljaalle iholleni,
kuin merkiten minut sinulle.
Sinun tuoksusi täyttää huoneen,
sekoittuu vahaan ja savuun,
ja minä juovun siitä.
Minussa ei ole enää eroa
halun ja pelon välillä
molemmat sulavat yhdeksi.
Sormeni hapuilevat kaulatatuointiasi,
sen viivat elävät ihoasi vasten,
ja minä luen niitä kielelläni,
kun annat minun maistaa voimaasi.
Jäntevät kätesi puristuvat reisiini,
et kysy lupaa.
Et tarvitse.
Minä olen jo sinun –
sidottu tähän hetkeen,
tähän nälkään, joka polttaa
kuin viini ja veri samassa maljassa.
Kynttilävaha tippuu hitaasti,
kuumempana kuin kipu,
ja minä huokaan.
Tahdon lisää, tahdon syvemmälle,
kunnes en enää tiedä
olenko saalis vai rakastajatar.
Sinä riistät ja hyväilet,
raavit ja hellit,
ja minä antaudun,
koska juuri tässä,
pimeän ja nautinnon rajalla,
olen elossa enemmän kuin koskaan.
:)
Olet minun hybridi,
vampyyri ja demoni,
Morticia, Elviira,
succubus Sabriina.
Kielletty hedelmämme,
jota salassa nautimme,
ollen päivisin nunna ja pastori,
öisin Dracula ja Elizabeth Bathory.
Kiltti kaunis kunnollinen,
tuo ulkokuori petollinen,
kätkee taakseen pimeyden,
suuren salatun synkkyyden.
:/
En tarvitse sinua !
Minun on löydettävä joku muu
Sä et kelpaa et riitä
Naiselta
En minäkään sinua.
Sulle ei mikään kelpaa eikä riitä, etkä tule koskaan löytämään ketään.
:/
Olipas jollekin melko synkkä tuomio, onkohan kellään varaa ladella tuollaista. Rumasti kirjoitat. Jäät varmaan itsekin yksin jos samalla tyylillä jatkat.
Mulla on varaa ladata täyslaidallinen jos tarvitsee.
Mieluummin yksin kuin niiden seurassa joille mun seura ei kelpaa.
:/
Omituisia juttuja.