Loiseläimet ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon

Tuo artikkeli ei vaan TUE MITENKÄÄN harhaisen göögle-töhtörin aloitusta, jossa sukupuuttojen syyksi valehdellaan "geneettinen rappeutuminen".

Loisten katoamisuhka on osa luontokatoa. Loiset ovat usein "täsmäsopeutuneita" ekosysteemiinsä ja voivat olla riippuvaisia tietyistä elinympäristöistä ja joskus useammastakin lajista elinkiertonsa aikana. Siksi luontokato ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset elinympäristössä uhkaavat MYÖS loisia.

Loisiminen on evoluution "menestystarina". Yli puolet kaikista eliölajeista on loisia.

Kreatioisti teki aloituksen ja taas valehteli sumeilematta. Kuka yllättyi?

Hyvä huomio.

Kreationistit pilkkaavat Jumalaansa jatkuvasti kertomalla mitä kaikkea Jumala ei tyhmyyksissään osannut Raamattuun kirjoittaa, ja täydentävät itse "puuttuvat osat".

"Jumalan sana" on kreationisteille muovailuvahaa, jota voi suruttaa vääntää ja venyttää omiin tarkoituksiinsa piittaamatta siitä, mitä Raamatussa oikeasti lukee.

Tämä edellyttää ääretöntä omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä.

Raamatussa on useita kohtia, jotka tukevat ajatusta siitä, että koko luomakunta joutui kirouksen alaiseksi ihmisen syntiinlankeemuksen jälkeen.
Keskeisin viittaus on 1. Mooseksen kirjan luvussa 3, jossa Jumala langettaa tuomion Aadamille, Eevalle ja käärmeelle, mutta myös maalle:

"Ja Aadamille hän sanoi: 'Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: Älä syö siitä, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivalla sinun on elatuksesi hankittava siitä koko elinaikasi.'" (1. Moos. 3:17, KR38)

Tässä ei kirota vain ihmistä, vaan maa itse asetetaan kirouksen alaiseksi, mikä on nähty koskevan koko luomakuntaa.

Myöhemmät kohdat vahvistavat tätä käsitystä:

Room. 8:20–22:

"Sillä luomakunta on alistettu turhuuden alle — ei omasta tahdostaan, vaan alistajan — kuitenkin toivon varaan, että myös itse luomakunta vapautetaan turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa tähän saakka."
Tämä on selkeä teologinen tulkinta siitä, että syntiinlankeemus vaikutti koko luomakuntaan, ei vain ihmisiin.

Jes. 24:4–6:

"Maa murehtii, lakastuu, maanpiiri nääntyy, lakastuu, maan kansa murehtii. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, rikkoneet ikuisen liiton. Sen tähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat saavat kärsiä syynsä."

1. Moos. 5:29 (Nooan isä Lemek sanoo pojastaan):

"Tämä on lohduttava meitä työssämme ja kättemme vaivassa, joka tulee maasta, jonka Herra on kiroannut."

Raamatullinen ajatus siis on, että syntiinlankeemus ei ainoastaan rikkonut ihmisen suhdetta Jumalaan, vaan myös toi turmeluksen, kärsimyksen ja kuoleman koko luomakuntaan. Tämä kirous nähdään kristillisessä teologiassa purettavan vasta Kristuksen lopullisessa voitossa ja uuden taivaan ja maan luomisessa (Ilm. 21:1–5).

Anonyymi kirjoitti:

Raamatussa on useita kohtia, jotka tukevat ajatusta siitä, että koko luomakunta joutui kirouksen alaiseksi ihmisen syntiinlankeemuksen jälkeen.
Keskeisin viittaus on 1. Mooseksen kirjan luvussa 3, jossa Jumala langettaa tuomion Aadamille, Eevalle ja käärmeelle, mutta myös maalle:

"Ja Aadamille hän sanoi: 'Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: Älä syö siitä, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivalla sinun on elatuksesi hankittava siitä koko elinaikasi.'" (1. Moos. 3:17, KR38)

Tässä ei kirota vain ihmistä, vaan maa itse asetetaan kirouksen alaiseksi, mikä on nähty koskevan koko luomakuntaa.

Myöhemmät kohdat vahvistavat tätä käsitystä:

Room. 8:20–22:

"Sillä luomakunta on alistettu turhuuden alle — ei omasta tahdostaan, vaan alistajan — kuitenkin toivon varaan, että myös itse luomakunta vapautetaan turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa tähän saakka."
Tämä on selkeä teologinen tulkinta siitä, että syntiinlankeemus vaikutti koko luomakuntaan, ei vain ihmisiin.

Jes. 24:4–6:

"Maa murehtii, lakastuu, maanpiiri nääntyy, lakastuu, maan kansa murehtii. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, rikkoneet ikuisen liiton. Sen tähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat saavat kärsiä syynsä."

1. Moos. 5:29 (Nooan isä Lemek sanoo pojastaan):

"Tämä on lohduttava meitä työssämme ja kättemme vaivassa, joka tulee maasta, jonka Herra on kiroannut."

Raamatullinen ajatus siis on, että syntiinlankeemus ei ainoastaan rikkonut ihmisen suhdetta Jumalaan, vaan myös toi turmeluksen, kärsimyksen ja kuoleman koko luomakuntaan. Tämä kirous nähdään kristillisessä teologiassa purettavan vasta Kristuksen lopullisessa voitossa ja uuden taivaan ja maan luomisessa (Ilm. 21:1–5).

Lue lisää

Jesajan kuvaus on runollista retoriikkaa. Missään noissa kohdissa ei puhuta rappeutumisesta muuten kuin hengellisessä mielessä.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatussa on useita kohtia, jotka tukevat ajatusta siitä, että koko luomakunta joutui kirouksen alaiseksi ihmisen syntiinlankeemuksen jälkeen.
Keskeisin viittaus on 1. Mooseksen kirjan luvussa 3, jossa Jumala langettaa tuomion Aadamille, Eevalle ja käärmeelle, mutta myös maalle:

"Ja Aadamille hän sanoi: 'Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: Älä syö siitä, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivalla sinun on elatuksesi hankittava siitä koko elinaikasi.'" (1. Moos. 3:17, KR38)

Tässä ei kirota vain ihmistä, vaan maa itse asetetaan kirouksen alaiseksi, mikä on nähty koskevan koko luomakuntaa.

Myöhemmät kohdat vahvistavat tätä käsitystä:

Room. 8:20–22:

"Sillä luomakunta on alistettu turhuuden alle — ei omasta tahdostaan, vaan alistajan — kuitenkin toivon varaan, että myös itse luomakunta vapautetaan turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa tähän saakka."
Tämä on selkeä teologinen tulkinta siitä, että syntiinlankeemus vaikutti koko luomakuntaan, ei vain ihmisiin.

Jes. 24:4–6:

"Maa murehtii, lakastuu, maanpiiri nääntyy, lakastuu, maan kansa murehtii. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, rikkoneet ikuisen liiton. Sen tähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat saavat kärsiä syynsä."

1. Moos. 5:29 (Nooan isä Lemek sanoo pojastaan):

"Tämä on lohduttava meitä työssämme ja kättemme vaivassa, joka tulee maasta, jonka Herra on kiroannut."

Raamatullinen ajatus siis on, että syntiinlankeemus ei ainoastaan rikkonut ihmisen suhdetta Jumalaan, vaan myös toi turmeluksen, kärsimyksen ja kuoleman koko luomakuntaan. Tämä kirous nähdään kristillisessä teologiassa purettavan vasta Kristuksen lopullisessa voitossa ja uuden taivaan ja maan luomisessa (Ilm. 21:1–5).

Lue lisää

"Raamatullinen ajatus siis on, että syntiinlankeemus..."

Jos nyt lähdettäisiin liikkeelle siitä, että laitat RAAMATUN kohdan, jossa mainitaan SYNTIINLANKEEMUS? Jookos?

Suossa rämpimistä, - miksi vaikka kuivaakin maata on.

Kontrollifriikki Jumala joka haluaa mikromanageroida jokaisen asian luomiensa elämässä, Jumala joka vetää kauheat itkupotkuraivarit kun hänen luomansa itsenäinen olento haluisi tehdä omia valintoja, eikä ikuisesti noudattaa tiukasti Jumalan käskyjä kuin robotti.