Kiinteistösijoittaja Trump: " Alaskan neuvottelut olivat täyskymppi".

Kaksi kiinteistösijoittajaahan (Trump ja Witkoff) siellä Alaskassa ”neuvotteli” Putinin tiimin kanssa isoista asioista ja Trumpin mukaan tulos oli luonnollisesti ”täyskymppi”.

Kiinteistösijoittaminen perustuu markkinatalouden logiikkaan: tuoton maksimointi, riskien hallinta ja kiinteistöjen arvon kasvattaminen.
Ulkopolitiikka taas edellyttää monialaista ymmärrystä kansainvälisestä oikeudesta, turvallisuuspolitiikasta, historiasta ja kulttuurieroista, joita liiketoiminnassa ei välttämättä kohdata lainkaan.
Bisneksessä neuvottelut ovat usein nollasummapeliä: toinen voittaa, toinen häviää.
Diplomatiassa taas korostuu kompromissien rakentaminen ja pitkäaikaisten liittolaissuhteiden ylläpito, jossa liiallinen "kovan kauppamiehen" tyyli on vahingollinen.
Kiinteistösijoittajan ajattelu voi painottua tuottoihin ja näkyviin tuloksiin suhteellisen nopealla aikajänteellä.
Ulkopolitiikassa taas tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset voivat näkyä vasta vuosikymmenten kuluttua (esim. turvallisuussopimukset, ilmastopolitiikka, kehitysyhteistyö).
Kansainvälisissä kriiseissä ei ratkaista vain taloudellisia kysymyksiä, vaan kyse voi olla humanitaarisista arvoista, ihmisoikeuksista, sodasta ja rauhasta.
Taloudellinen tausta voi johtaa siihen, että johtaja näkee asiat ensisijaisesti kaupankäynnin tai sopimisen kautta, vaikka tilanteet vaatisivat moraalista, sotilaallista tai laajaa poliittista harkintaa.
Kiinteistösijoittaja ei tyypillisesti ole ollut tekemisissä kansainvälisten konfliktien, sotilaallisten operaatioiden tai valtioiden välisten kriisien hallinnan kanssa.
Valtionpäämiehen täytyy pystyä toimimaan nopeasti, vastuullisesti ja yhteistyössä turvallisuusviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja liittolaisten kanssa.
Kiinteistösijoittaminen ei anna riittävää ymmärrystä monimutkaisesta geopoliittisesta maailmasta.