mikä auttaa sydänsuruihin :/?

Jos oikeasti haluat kuulla mitä pitäisi tehdä, niin unohda kyseinen tyyppi heti. Eikö se nyt ole jo tullut selväksi mitä mies haki ja myös sai. Yhden yön juttu, joka sinulle ei ilmeisesti sitä ollutkaan.

Uusi mies hakuun ja sellainen joka hakee muutakin kuin sitä yhtä yötä.

kaveri sai mitä halusi, kannatais tutustua rauhassa ennenkuin antaa...

Ajattelet tilannetta sillai kun se onkin:sä menit helppoon, annoit liian paljon liian pienellä hinnalla. Kuvittelet olevasi totaalisen rakastunut,kun et haluaisi myöntää, että sinusta tuli helppo nakki, uskottelemalla että mahdollisesti merkitset jannulle muutakin kuin kertapanoa sä yrität olla näkemästä tosiasiaa. Mutta älä sure, noin käy isommillekin ihmisille, joskus sitä erehtyy luulemaan olevansa jotain erityistä. Jannuilla vaan on se puoli,että ne tietävät mistä naruista nykiä että saa housut putoamaan ja jalat leviämään, ja monet käyttävät sitä tietoa surutta hyväkseen. Itsetunto siinä kohenee, mutta ei niin paljoa että voisi olla vedättämättä niitä jotka eivät tiedä ja tunnista tuon pelin henkeä. Ota hommasta opiksesi,usko että olet ihan viehättävä nuori nainen, vaikka seuraava mies/poika sitä heti kättelyssä panemalla sinulle todistaisikaan.

Ellei kundi muutaman päivän harkitsemisen jälkeen vastaa suoraan (?) kysymykseesi, niin ajattele siten, että ehkä olikin vain hyvä, että päädyitte sänkyyn ilman sen pidempiä deittailuja. Sait tietää nopeasti mikä kundi on miehiään, ikävämpää olisi ollut jos olisit huomannut sen vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Sitten unohdat hänet ja lähdet reippaasti kesämenoihin, löydät varmasti vielä kunnon kaverin.

~mä en ikinä voisi kuvitella, et jätkä jota mä rakastan tekis jotain tollasta.. tai kyllä mä itseasias ajattelen.. en kyl sänkyy o menny... eikä se taija tietää mun tunteista paljoakaa... mut mun mielestä niin mikää ei auta sydänsúruihin... mä vaan itken kotona ja katson tyhjää.. mä en tästä suhteesta pääsis ikinä yli, mikä mul nyt on meneillää.. vaikka eihän tässä paljoa olekkaan vielä, mut silti rakastan sit joka päivä vaa enemmän.. jäisin ajattelemaan sit ja haaskaisin nenäliinoi.. ehkä söisin kaikkee, tosi rasvasta ja lihottavaa... eihän se mitää auta, mut rakkaus on.. koitetaa myö kestää, ja mä tiedän kyl sen, et mulla kin tulee tollain, tai edes vastaava juttu vastaan tän jätkän kans.. kun oon viel niin nuori, nii tuskin loppu elämää tämän kans vietä, vaikka sit nyt haluiski. hyvää loppuelämää sulle !