Matias Mäkynen tuo puuttinin sylikoira pulla poski pikku poika tutti pulloa imee vielä

sdp vei suomen konkurrsin partaalle sillä velan otolla .

Ruotsissa suosituin puolue on tällä hetkellä oppositiossa oleva sosiaalidemokraatit. Kesäkuussa julkaistussa Ruotsin television SVT:n teettämässä mielipidemittauksessa sitä kannatti 34,7 prosenttia
Pääministeripuolue maltillisen kokoomuksen kannatus oli kyselyhetkellä 18,6 prosenttia.

muuta ruottiin pösilö

huoli-ilmoituksen Mäkysestä Kirkkonummen mielenterveys- ja päihdehuoltoon

Näin SDP:n Matias Mäkysen ja nuoren opiskelijan skandaaliyö eteni: Intiimejä hetkiä kansanedustajan kotona

Kuva: AOP
Seiska julkaisi kuvan: Naimisissa oleva kohudemari Matias Mäkynen kaulaili nuorta opiskelijaa baarissa!
Gossip Gekko!PaljastuksetPolitiikkaSuhteet
03.02.2023 16.08
0
Tuore Seiska paljasti, että SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Matias Mäkynen iski marraskuuun viimeisenä lauantaina 20 vuotiaan opiskelijan vaasalaisesta Fontana Club -yökerhosta.

– Television ajankohtaisohjelmien vakiokasvoksi noussut Matias saapui yllättäen opiskelijoiden suosimalle klubille. Monet tunnistivat viiksekkään poliitikon, joten hän sai pian yllin kyllin juttuseuraa, Seiskalle kerrottiin.

Luotettavat silminnäkijät kertoivat lehdelle, että kansanedustaja tarjosi drinkkejä kaunottarelle ja jutteli hänelle parin tunnin ajan.

Lue lisää
– Kaksikon läheiset välit herättivät paikallaolijoissa kiinnostusta, joten heistä ryhdyttiin räpsimään salaa kännykkäkuvia, lehdelle kerrotaan.

Baari-illan päätteeksi kaksikko suuntasi klubilta Matiaksen Vaasan kotiin. Maria-vaimo ei Seiskan mukaan luonnollisesti ollut kotona.

Lehden mukaan Matias kömpi vielä aamuyöllä opiskelijatytön luokse nukkumaan.

Nyt Seiska on julkaissut nettiin kuvan, jossa Matias kaulailee vierasta naista yökerhossa. Kuvan voit nähdä Seiska.fi -sivuilta.

Seiska: Perheellinen kansanedustaja Matias Mäkynen iski 20v opiskelijan yökerhosta – Näin kaikki tapahtui

Tuore Seiska julkaisi skandaalipaljastuksen liittyen kansanedustaja Matias Mäkyseen (sd.). Lehden mukaan Vaasassa on kohistu viime marraskuusta lähtien tapauksesta, jossa perheellinen kansanedustaja Matias Mäkynen, 32, vietteli baarissa 20-vuotiaan naisopiskelijan. – Television ajankohtaisohjelmien vakiokasvoksi noussut Matias saapui yllättäen opiskelijoiden suosimalle klubille. Monet tunnistivat viiksekkään poliitikon, joten hän sai pian yllin kyllin juttuseuraa, Seiskalle kerrotaan. Luotettavat silminnäkijät kertoivat Seiskalle, … Jatka artikkelin Seiska: Perheellinen kansanedustaja Matias Mäkynen iski 20v opiskelijan yökerhosta – Näin kaikki tapahtuilukemista

ottiko mäkynen pikavippi lainaa et sai tarjoilla opiskelija tytölle..

– Matias jutteli kaunottaren kanssa tiiviisti pari tuntia. Kansanedustaja myös osti tälle useita drinkkejä. Kaksikon läheiset välit herättivät paikallaolijoissa kiinnostusta, joten heistä ryhdyttiin räpsimään salaa kännykkäkuvia.

Yökerhosta kaksikko suuntasi Matiaksen Vaasan asunnolle. Matiaksen Maria-vaimo oli noihin aikoihin Lahden asunnolla.

Lähde ja kuva, jossa Matias ja naisopiskelija kaulailevat yökerhossa:

Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia
PolitiikkaTalous
09.06.2023
|
17:20
Jaa
Kiihtyvään tahtiin paisuva valtionvelka johtaa samalla myös korkomenojen kasvuun tulevina vuosina. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuosina Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, Matti Virén varoittaa valtiontaloudelle tuhoisasta kierteestä, jossa uusi velka on aina entistä kalliimpaa.


Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) hallitus jättää perinnöksi seuraajalleen valtavat velat ja tuntuvat leikkaukset. Päättyvällä kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut sangen avokätistä ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan varjolla.

Velkaa jo 160 miljardia

Suomen valtionvelka oli tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2022 lopussa jo 160 miljardia euroa. Velan määrä on kasvanut nopeasti. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti keväällä 2019, velka oli saman vuoden lopussa 106 miljardia euroa. Valtion budjetin mukaan vuonna 2023 lisää velkaa otetaan 8 miljardia euroa.

Suomen valtion velkaantuminen ei ole yksin Marinin syytä, sillä vuotuinen budjettitalous on ollut alijäämäinen vuoden 2008 finanssikriisin päivistä saakka. Marinin hallitus on kuitenkin kiihdyttänyt velkaantumista tavalla, josta se ansaitsee lisänimen velkahuikkahallitus. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on tähän mennessä kertynyt jopa liki 40 miljardia euroa.

Hallituksen taholta velkaantumista on selitetty koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Velkarahalla on kuitenkin rahoitettu runsaasti myös koronaan liittymättömiä menoja.

Nollakorkojen aika on ohi

Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.

Korkomenojen nousun loppu ei ole näköpiirissä, koska valtiolla on useita eripituisia lainoja, joista osassa nousevat korot näkyvät vasta viiveellä. Lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja.

Merkkejä korkojen noususta on saatu. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 valtionvelan korkomenoksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät jo viime vuonna kirjallisen kysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Kansanedustajat huomauttivat, että valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisää velkaa pelkkään korkojen maksuun

Ekonomisti varoittaa: Seinä nousee pystyyn

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on julkaissut esimerkkilaskelman valtionvelasta ja korkomenoista tulevan vuosikymmenen taitteeseen saakka.

Laskelma on pysäyttävä: sen mukaan ensi vuosikymmenen alussa korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.

Esimerkkilaskelma valtion velan korkomenoista vuoteen 2030. Vuonna 2030 korkomenot olisivat jo 7 mrd. euroa, jos keskikorko olisi 3,5 % ja valtion lainakanta 200 mrd. euroa. Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin. pic.twitter.com/XmuliDckrr

Velka ei ole vasemmistolle ongelma

Virén muistuttaa, että lisävelkaantuminen on valtiontaloudelle tuhoisa kierre. Uusi velka on aina entistä kalliimpaa.

– Jos sama velkaantumistahti, 10 miljardia lisää vuodessa, jatkuu, Suomen kaltaiselle pienelle maalle se merkitsee automaattisesti sitä, että joudumme maksamaan velasta entistä korkeampaa korkoa. Näin käy, koska emme ole samassa sarjassa kuin ne maat, jotka ovat onnistuneet lyhentämään velkojaan.

Velkaantumisen seuraukset ovat valtioyksikölle täysin samat kuin kotitaloudellekin: mitä enemmän velkaa otetaan, sitä kalliimpaa se on. Jos yksityistalous on korviaan myöten veloissa, seuraavien velkojen markkinaehdot ovat aina entistä huonommat. Velkakierre johtaa siis silmittömään korkojen nousuun.

Vasemmistopoliitikot ja vasemmistoa lähellä olevat ajatuspajat ovat pitkään uskotelleet, että velka ei ole ainakaan Suomelle minkäänlainen ongelma. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo herutteli vielä viime vuonna sosiaalisen median tileillään kirjoittaen: ”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista, Suomen valtion velan korko kun on kiinteää.”

Virén pitää lausuntoa käsittämättömänä.

– Vasemmalla laidalla näköjään ollaan hullaannuttu ajatukseen, että velkaa voi ottaa ”sikana”, koska raha on aina halpaa. Sehän kuitenkin tarkoittaa sitä, että tulevaisuudelta syödään vaihtoehdot ja pelivara pois. Jos velkaa on otettu tappiin saakka, huonojen aikojen koittaessa uutta velkaa ei saa enää edes todelliseen tarpeeseen.

Maalaisjärjen käyttö on sallittu

Ajatuspaja Suomen Perustan julkaisu Kaksitoista talouden periaatetta kokoaa tiiviissä muodossa yhteen professori Virenin ajatuksia siitä, millaisin periaattein julkista taloutta tulisi hoitaa.

Talousprofessorin kolmas teesi kuuluu ytimekkäästi: valtio hoitaa omat ja vain omat tehtävänsä. Periaatteella Viren korostaa esimerkiksi sitä, että valtion ei pidä ajautua yhdistysten ja muiden yhteisöjen lypsylehmäksi.

Virén toteaa, että valtion talouden hoitaminen ei ole rakettitiedettä. Hän varoittaa halvaksi sanotun rahan houkutuksista.

– Maalaisjärki pätee. Jokainen suomalainen ymmärtää, että jos ei ole rahaa, ostoskärryä ei pidä täyttää kukkuroilleen, ei edes karkkihyllyn edessä.

– Jos kasvavia korkomenoja joudutaan rahoittamaan uudella velalla, jossain vaiheessa tie nousee lopulta pystyyn ja silloin edessä ovat leikkaukset. Siinä tilanteessa ne valitettavasti osuvat kipeimmin etuuksien saajiin, koska niin suuri osa valtion menoista on tulonsiirtoja.

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä
Maahanmuuton kasvattaminen on vuosikymmenestä toiseen vasemmistopuolueiden keskeinen hanke, ja erityisen hyvin ilmiö näkyy kunta- ja aluevaalien alla. Vasemmiston poliitikkojen työvoimapulapuheiden takana on kuitenkin vasemmiston poliittinen ymmärrys siitä, että maahanmuutto on tärkeä instrumentti vasemmiston omien valta-asemien vahvistamiseksi.

Keskusta ja SDP karsivat terveyspalveluita kovalla kädellä Keski-Suomessa – ”Demarit olivat valmiita vielä rajumpiin palveluverkoston leikkauksiin”
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.

SDP esiintyy kotimaisen duunarin puolustajana – samaan aikaan puolueen uusi ohjelma tukee ulkomaisen halpatyövoiman määrän kasvattamista
Lähivaalien alla SDP pyrkii ylläpitämään vanhaa mainettaan, jonka mukaan demarit on suomalaisen duunarin puolella. SDP:n uudessa lähivaaliohjelmassa kuitenkin uudet, matalapalkkaisiin töihin saapuvat maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleeksi, käytännössä siis kilpailemaan samoista töistä suomalaisten kanssa. Kehitys on omiaan alentamaan palkkoja.

Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”

Emeritusprofessori Matti Virén arvostelee ay-liikkeen kiihkoilua: Lakkoilu on hullua puuhaa – ”Talous on kuralla ja kasvunäkymät nollassa”

Persujen trollitehdas villiintyi taas. Vaikuttaa persujen oleminen ovaikealta kun puheenjohtajansa budjettiehdotuskin on vastatuulessa kuten useat muutkin hallituksen töppöstelyt.

Sinuhe Wallinheimo: SDP:n pelikirja näyttää olevan pahasti sekaisin


Sopeutetaan vai ei, velkaannutaan vai ei?
SDP:n häilyvä talouslinja puhuttaa. Toisaalta puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman vaikuttaisi tukevan ainakin jonkinlaista menosopeutusta seuraavalla hallituskaudella, mutta samaan aikaan puolueen vasemmassa laidassa halutaan perua tällä kaudella tehtyjä päätöksiä ja säästöjä, ja velanottoa pidetään jopa hyödyllisenä.

– Onko tämä nyt SDP uusi linja? kysyy puolueelta kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) viitaten Helsingin Sanomien juttuun, jossa demareiden varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen Markus Kallifatides kertovat näkemyksiään.


– Velkajarrua ei hyväksytä ja silti halutaan lisää velkaa. SDP:n pelikirja näyttää olevan pahasti sekaisin. Sopeutetaan vai ei, velkaannutaan vai ei? Missä selkeä linja, Wallinheimo ihmettelee.

HS:n mukaan sekä Mäkynen ja Kallifatides haluaisivat viedä puolueidensa politiikkaa vasemmistolaisempaan suuntaan. He arvostelevat tiukkaa talouskuria.

Mäkysen mukaan pitäisi erottaa kasvua tuovat investoinnit juoksevista käyttömenoista.

– Hyvinvointivaltion palvelut pitää rahoittaa verorahoitteisesti, ja alijäämistä pitää päästä ajan kanssa eroon. Mutta meillä on niin isoja investointitarpeita, liikenteessä, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, ehkä myös jonkun verran koulutuksessa. Ne pitää tarvittaessa rahoittaa jopa velkarahalla, hän sanoo.

Velkajarru esitetyssä muodossaan olisi Mäkysen mukaan Suomelle katastrofaalinen ja johtaisi vuosikymmenten leikkauskierteeseen.

Onko tämä nyt @Demarit uusi linja? Velkajarrua ei hyväksytä ja silti halutaan lisää velkaa. SDP:n pelikirja näyttää olevan pahasti sekaisin. Sopeutetaan vai ei, velkaannutaan vai ei? Missä selkeä linja? 🤷‍♂️ https://t.co/bZD7SopsTz

Lisää kelakorvauksia rikkaille.
Se on persuutusta köyhän naamalla.

Hyi v****u niljaketta!

Halla-aho itkeskelee kuinka suurta painetta avioliiton ulkopuolisesta suhteesta syntynyt lapsi hänelle aiheutti. Syyttelee lapsen äitiä. Eikö hän, "mestari", aikuinen ihminen ymmärrä, kuinka lapsia syntyy? Ei ilman molempien vanhempien osallisuutta asiaan. Se on kahden kauppa.

ddd

333

eee

joko mäkyne otti taas pikvipi koulut alaknee lskeeko ikäraja alle 9 ,

rrr

Eikö kokopersu enää muuta keksi?
Mielikuvitus ei taida riittää enää

Täystuho hallitus syöltää verovaroja oligarkkien taskuun ja vauhti lisäytyy loppua kohti

Laivoja jotka valmistetaan yhdysvalloissa kuulostaa hyvin hienolta ja pitää sinne yksi telakkakin rakentaa kansanverovaroin

aaaa

aaa