Kyllä sen ymmärrän, että vaikka toinen on eronnut, niin olisin siinä kuviossa ylimääräinen. Kun on lapsia ja sitten jossain vaiheessa lastenlapsia, niin ei siinä kuviossa ole oikein tilaa muille.
Ylimääräinen siinä kuviossa
Anonyymi-ap
35592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Cool story.
Ylimääräinen olin eksmieheni elämässä ylipäätänsä on kiva olla yksin.🩷
Jestas mitä pskaa!
Nykyään parit viettää joulut ja kaikki pyhätkin entisten kanssa että kumpikin saa olla koko juhlat lasten kanssa joten joo mihin siinä mahtuu mukaan. Eikä nuo uusperhekuviot kyllä yhtään nappaa itseäni ainakaan.
Ne on pahimmillaan tosi tympeitä kuvioita ja olen kuullut sellaisia kauhujuttuja että pysyn erossa kyllä mielelläni.
Mistä revit tällaisen huuhaan? Ihan sivusta kyselen
Se on kyllä totta. Miksi sitten erota?
Mä taas ihan mielelläni viettäisin joulun vaikka ihan itsekseni, joten eipä haittaa tuo yhtään.
Eräs läheiseni varoitti minua, että älä koskaan lähde uusperhekuvioihin mukaan. Hänellä oli huono kokemus.
Saanko kysyä kuinka monta tällaista tapausta tiedät? Itse voin vastata, en yhtään. Tai älä vastaa, valehtelet kuitenkin.
En kyllä ole ainakaan minä tollein ikinä viettänyt joulua tai muutakaan pyhäpäivää. 🤔
Itse olen uusperheen kasvatti ja siitä näkökulmasta hyvin vanhemmat hoisivat kuvion. Ei mitään valittamista.
Joskus eronneet kokoontuvat uusien kumppaniensa kanssa yhdessä viettämään joulua saman katon alle lapsineen kaikkineen. Ei mitään kummallista.
Tässäkin asiassa täytyy vain olla oma asenne kohdillaan, sovitut rajat ja taito keskustella.
-sivu
Virkistävää kuulla uusia näkökulmia, ettei ole pelkkää draamaa.
Jos on molemmilla uudet suhteet niin harvemmin niitä jouluja saman katon alla vietetään vaikka miten olisi yhteisiä lapsia.
Kannattaiskin rakkaushuumassa miettiä ensin...
Kyllä siinä varmaan aina tuntisi olonsa ulkopuoliseksi, mutta jos on sellainen luonne, että sen kestää, niin mikä ettei. Joillekin se on ok, että kumppanin huomio kiinnittyy muihinkin tärkeisiin asioihin välillä.
Minusta on hyvä, että huomio keskittyy lapsiin. Niin sen pitää olla. Ulkopuolisella olisi rooli "ulkopuolinen", vaikka hän asuisi saman katon alla, hoitaisi kotia, maksaisi laskut, tekisi kotitöitä, olisi lasten kanssa, ottaisi vastaan toisten pahan olo.
Öööö. Näitähän on suurin piirtein puolet suhteista. Oletko sinä se ainut ulkopuolinen miljoonista?
Kyllä on hyvä keskustella ulkopuolisuuden tunteesta, miltä se tuntuu, kun on ulkopuolinen ja tuntee yksinäisyyttä uusperhekuviossa.
Omat lapset jo sen verran vanhoja, että ihan mielellään viettäisi joulut ja pyhät oman kullan vierellä.
Joo mä en jaksais mitään uusperhekuvioit.
Siihen kuvioon kuuluu niin paljo muutakin kuin lapset ei ne oo suinkaan ainoat vaan kaikki entiset sukulaiset eli lasten toisen puolen mummit ja ukit, sedät ja tädit, serkut ja herkut ja kaikki mahdolliset yhteiset entiset ystävät ja tuttavat. On siinä aika isot kuviot kyseessä mutta itsekin tottunut olemaan yksin pyhinäkin ihan omasta tahdosta jopa avioliitossa ettei se yksinolo olosi ongelma mutta monta muuta juttua voisi tulla.
Siinä on suku, jonka kanssa toinen on vielä tekemisissä jollain tasolla, vaikka olisi "eronnut". Ei yksinolo ole ongelma eivätkä juhlapyhät töissä. Miksi eronnut haluaa "vain jonkun" siihen kuvioon, vaikka toinen ei kuulu siihen kuvioon? Olisi helpompaa kasvattaa lapset isoiksi ja kun ovat itsenäistyneet, niin sitten tehdä muutoksia.
Sehän nyt on ihan itsestä kiinni, että kokeeko itsensä ulkopuoliseksi. Kyllä ihmisillä yleensä on muutakin elämää kuin pelkkä puoliso ja se, että vietetään juhlapyhät eri paikoissa voi olla jopa toiveena. Eikö sillä uudella kumppanilla esim. omia vanhempia ole?
*olosi=olisi
Eikös tuohon vaikuta vahvasti se kuinka monta lasta sillä toisella on? Jos on yksi ja yh joka lapsen kanssa aina eli ettei ole jatkuvaa säätämistä exän kanssa lapsen asioissa. Jos on vaikkapa 4 lasta ja ovat molempien vastuulla, täytyy vanhempien säätää kokoajan kaikkien niiden lasten asioita keskenään. Sillon on vaikea kenenkään siihen mahtua.
Helposti tulee tosiaan sellainen tilanne, että puhuu iltaisin enemmän eksänsä kanssa lasten asioista kuin uuden kumppanin kanssa jostain muusta. Vaikeaa.
Siinä on kyllä jo isompia ongelmia niiden lapsien asioissa, jos heistä tarvitsee joka ilta puhua.
Kai sitä vanhempi haluaa olla lastensa elämässä mukana joka päivä?
Ei kukaan normaali vanhempi jauha lapsistaan kenellekään joka päivä
Hakemiset menemiset, kouluasiat, harrastukset ym.. Pakkohan ne on hoitaa, ja on se melkolailla jokapäiväistä. Eronneilla voi olla esim. ryhmä mihin lapset ja aikuiset voivat kirjoittaa, ja kyllä sitä silloin käy lukemassa. Jos on edes jotenkin normaaliväleissä, niin on aivan perusteltua. Ei kai kukaan seuraa muutenkaan toisen kirjoitteluja tai yritä estää lasten elämässä mukana olemista, se jos mikä on iso luottamuspula ja silloin on varmaan parempi kyllä jäädä pois uusioperhekuvioista.
Etniset uusperheet,,,,
Eiköhän parisuhde ole aina kahden ihmisen välinen suhde. Siinä sovitaan yhdessä säännöt miten ollaan. Kummallakin on rajansa. Sun raja on näemmä siinä että jos koet olevasi ulkopuolinen, se ei oo sua varten. Sitä täytyy kyllä kunnioittaa. Ei silti tarkoita että aina näissä uusperhe- kuvioissa on ihme säätöä ja kiemuroita. Sanoita vaan selvästi mitä haluat ja missä on sun rajat.
Sehän on tuollaisessa tilanteessa ihan itsestäsi kiinni kuinka ulkopuoliseksi jäät. Kyllähän sinusta tulee osa perhettä jos tuollaiseen mukaan meet.
Helpommin sitä jää vaikka entisistä kaveriporukoista ulkopuoliseksi, jos on huonosti ulkopuoliseen lämpeävää porukkaa. Lapsethan usein tulee uuden aikuisen kanssakin hyvin toimeen, kunhan on ok tyyppi. Kehno trollihan tämä koko aloitus on, mutta kuuluu palstan henkeen, joten ei mitään uutta.