Mitä tuo käytännössä tarkoittaa?
On siis liikennemerkki D6 (Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä), jonka osalta määritetään jotakin. Sitten lopuksi mainitaan tuo, että: "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."
Tarkoittaako siis, että se mitä kyseisen liikennemerkin osalta säädetään, niin sen lisäksi on voimassa myös kaikki se, mitä noiden kahden muun liikennemerkin osalta säädetään.
Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään
Anonyymi-ap
192
911
Vastaukset
- Anonyymi
Liikennemerkin D6 erityismääräys on, että kyse on yhdistetystä pyörätiestä ja jalkakäytävästä eli erityisestä väylästä, jota sekä polkupyöräilijän että jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.
Lause “Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään” tarkoittaa, että tämän erityismääräyksen lisäksi sovelletaan kumpaankin kulkijaryhmään niitä sääntöjä, jotka koskevat heidän väyläänsä — mutta yhdistetyllä väylällä nämä säännöt toimivat rinnakkain.
Tämä merkitsee, että jalankulkijaan sovelletaan myös pyörätien sääntöjä. Pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja, ja yhdistetyllä väylällä häneen sovelletaan pyörätien sääntöjä eli oikeassa reunassa ajaminen ja väistämisvelvollisuudet). Jalkakäytävän säännöt koskevat jalankulkijoita, eivät pyöräilijöitä, vaikka väylä on yhteinen. Pyöräilijän velvollisuus on kuitenkin antaa jalankulkijalle turvallinen tila ja sopeuttaa nopeus.
Jalkakäytävän säännöistä jäävät jalankulkijaa velvoittamaan yhdistetyllä väylällä ne kohdat, jotka koskevat jalankulkijan yleistä käyttäytymistä ja oikeuksia, mutta eivät ole ristiriidassa pyörätien sääntöjen kanssa. Käytännössä nämä ovat:
- Käyttövelvollisuus: jos väylä on merkitty jalankulkijoille (tässä D6:n kautta), jalankulkijan on käytettävä sitä, ei ajorataa.
- Väistämisvelvollisuudet: jalankulkijalla on etuoikeus omaan tilaansa, mutta hänen on huomioitava muut ja vältettävä tarpeetonta estettä tai haittaa.
- Tienylitys: suojatien käyttö ja siihen liittyvät väistämissäännöt koskevat edelleen.
- Yleinen huolellisuus ja varovaisuus: ennakointi, muiden huomioiminen, äkillisten liikkeiden välttäminen.- Anonyymi
TLL 13.2 käskee kävelemään pyörätien tai ajoradan reunassa, jos jalkakäytävää ei ole.
Erään tulkinnan mukaan yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät eivät ole sen enempää jalkakäytäviä kuin pyöräteitäkään, joten silloin on aika vaikea kävellä pyörätien reunassa.
Toisen ja yleisemmän tulkinnan mukaan yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä on molemmat. Silloinkaan TLL 13.2 ei koskisi yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä, koska lakiteksti alkaa sanoin "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä,..."
Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä. Anonyymi kirjoitti:
TLL 13.2 käskee kävelemään pyörätien tai ajoradan reunassa, jos jalkakäytävää ei ole.
Erään tulkinnan mukaan yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät eivät ole sen enempää jalkakäytäviä kuin pyöräteitäkään, joten silloin on aika vaikea kävellä pyörätien reunassa.
Toisen ja yleisemmän tulkinnan mukaan yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä on molemmat. Silloinkaan TLL 13.2 ei koskisi yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä, koska lakiteksti alkaa sanoin "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä,..."
Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä.Sinulle en jo esitetty vastaus asiaan useaan useaan kertaan hallituksen esityksen tieliikennelaiksi (jonka siis eduskunta hyväksynyt nykyiseksi tieliikennelaiksi) kautta, mutta koska tämä ei sinulle kelpaa vaikka kuinka lainsäädäntöprosessia ja koittaa sinulle avata, niin mitä hyötyä on asiaa koitta selittää yhä uudestaan koska et kyseisia asioita tule "hyväksymään" joten mitä tämä vuosia kestänyt "vääntösi" oikein hyödyttää?
Ne tahot (Poliisi, Liikenneturva sekä Väylävirasto) ovat asiaan kantansa ilmaisseet joilla on asian suhteen mitään väliä (ennen oikeusistuinta), joten Suomi24 ei sovellu oikeuslähteeksi minkään vertaa, niin...?- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Sinulle en jo esitetty vastaus asiaan useaan useaan kertaan hallituksen esityksen tieliikennelaiksi (jonka siis eduskunta hyväksynyt nykyiseksi tieliikennelaiksi) kautta, mutta koska tämä ei sinulle kelpaa vaikka kuinka lainsäädäntöprosessia ja koittaa sinulle avata, niin mitä hyötyä on asiaa koitta selittää yhä uudestaan koska et kyseisia asioita tule "hyväksymään" joten mitä tämä vuosia kestänyt "vääntösi" oikein hyödyttää?
Ne tahot (Poliisi, Liikenneturva sekä Väylävirasto) ovat asiaan kantansa ilmaisseet joilla on asian suhteen mitään väliä (ennen oikeusistuinta), joten Suomi24 ei sovellu oikeuslähteeksi minkään vertaa, niin...?En kysynyt mitään, vaan kommentoin edellistä viestiä, eikä sinun tarvitse selittää minulle yhtään mitään, ellet halua toistaa pyöräilypalstalla jo moneen kertaan esittämiäsi hyviä argumentteja, joista olen kiitollinen.
Vai oliko tuo kommentoimani viesti sinun kirjautumattomana tekemäsi? Silti halusin esittää oman näkökulmani. Lain kirjain on mielestäni selvässä ristiriidassa hallituksen esityksessä kuvatun tahtotilan kanssa.
Hämmästelen keinotekoisen tuntuista aloitusta ja siihen tullutta huolellista ja monipuolista vastausta. Katsoin ennen omaa kommenttiani jopa niiden aikaleimojakin, että olivatko ne peräkanaa putkahtaneita, mutta pari päivää niillä on eroa, joten ehkä kysyjä ja vastaaja ovat eri henkilöitä. Anonyymi kirjoitti:
En kysynyt mitään, vaan kommentoin edellistä viestiä, eikä sinun tarvitse selittää minulle yhtään mitään, ellet halua toistaa pyöräilypalstalla jo moneen kertaan esittämiäsi hyviä argumentteja, joista olen kiitollinen.
Vai oliko tuo kommentoimani viesti sinun kirjautumattomana tekemäsi? Silti halusin esittää oman näkökulmani. Lain kirjain on mielestäni selvässä ristiriidassa hallituksen esityksessä kuvatun tahtotilan kanssa.
Hämmästelen keinotekoisen tuntuista aloitusta ja siihen tullutta huolellista ja monipuolista vastausta. Katsoin ennen omaa kommenttiani jopa niiden aikaleimojakin, että olivatko ne peräkanaa putkahtaneita, mutta pari päivää niillä on eroa, joten ehkä kysyjä ja vastaaja ovat eri henkilöitä.Itse kirjoitan vain omalla nimimerkilläni (ellei ole käynyt niin että olen "uloskirjautunut" enkä ole siträ havainnut vaan viesti lähtenyt "kirjautumattoma", mutta nämä aina puhtaita vahinkoja).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TLL 13.2 käskee kävelemään pyörätien tai ajoradan reunassa, jos jalkakäytävää ei ole.
Erään tulkinnan mukaan yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät eivät ole sen enempää jalkakäytäviä kuin pyöräteitäkään, joten silloin on aika vaikea kävellä pyörätien reunassa.
Toisen ja yleisemmän tulkinnan mukaan yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä on molemmat. Silloinkaan TLL 13.2 ei koskisi yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä, koska lakiteksti alkaa sanoin "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä,..."
Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä."Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä."
Tämä väite nyt ainakin on väärä. Laissaon ihan selvästi todettu,miten menetellä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Ks. "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä."
Tämä väite nyt ainakin on väärä. Laissaon ihan selvästi todettu,miten menetellä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Ks. "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."TLL 13 pykälä
1. momentti: Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
–––
Tämä kuviteltu momentti puuttuu nykyisestä laista 1. ja 2. momentin välistä: »Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan yleensä käytettävä sen jompaakumpaa reunaa. »
–––
2. momentti: Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä."
Tämä väite nyt ainakin on väärä. Laissaon ihan selvästi todettu,miten menetellä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Ks. "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."Kysy asiaa poliisilta.
- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Sinulle en jo esitetty vastaus asiaan useaan useaan kertaan hallituksen esityksen tieliikennelaiksi (jonka siis eduskunta hyväksynyt nykyiseksi tieliikennelaiksi) kautta, mutta koska tämä ei sinulle kelpaa vaikka kuinka lainsäädäntöprosessia ja koittaa sinulle avata, niin mitä hyötyä on asiaa koitta selittää yhä uudestaan koska et kyseisia asioita tule "hyväksymään" joten mitä tämä vuosia kestänyt "vääntösi" oikein hyödyttää?
Ne tahot (Poliisi, Liikenneturva sekä Väylävirasto) ovat asiaan kantansa ilmaisseet joilla on asian suhteen mitään väliä (ennen oikeusistuinta), joten Suomi24 ei sovellu oikeuslähteeksi minkään vertaa, niin...?Päivystätkö jokaisella palstalla? Ei taida pahemmin työt painaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päivystätkö jokaisella palstalla? Ei taida pahemmin työt painaa.
Monellako palstalla itse päivystät, että osaat tuollaisen asian kertoa?
Useimmat ovat toki sunnuntaisin vapaalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysy asiaa poliisilta.
Selvässä asiassa ei ole tarvetta kysyä asiasta keneltäkään. Noudatan lakia!
- Anonyymi
”Lause “Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään” tarkoittaa, että tämän erityismääräyksen lisäksi sovelletaan kumpaankin kulkijaryhmään niitä sääntöjä, jotka koskevat heidän väyläänsä — mutta yhdistetyllä väylällä nämä säännöt toimivat rinnakkain.”
Tulkitset lakia väärin. Tuossa lainkohdassa selitetään liikennemerkkiä D6 viitaten myös liikennemerkkien D4 ja D5 määrityksiin. Sinun pitäisi lukea näitä asianomaisia liikennemerkkien selitystekstejä. Sen sijaan suollat tuubaa jalkakäytävän ja pyörätien säännöksistä, jotka eivät liity tähän lainkohtaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TLL 13.2 käskee kävelemään pyörätien tai ajoradan reunassa, jos jalkakäytävää ei ole.
Erään tulkinnan mukaan yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät eivät ole sen enempää jalkakäytäviä kuin pyöräteitäkään, joten silloin on aika vaikea kävellä pyörätien reunassa.
Toisen ja yleisemmän tulkinnan mukaan yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä on molemmat. Silloinkaan TLL 13.2 ei koskisi yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä, koska lakiteksti alkaa sanoin "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä,..."
Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä.TLL 2 § ei määritä mitään yhdistettyä väylää, joten sellaisesta väylästä ei sitten ole mitään tietoa, että mitä se on tai ei ole. 2 § määrittää kuitenkin pyörätien ja jalkakäytävän. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän nimen perusteella voi kuitenkin tulkita asioita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Lause “Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään” tarkoittaa, että tämän erityismääräyksen lisäksi sovelletaan kumpaankin kulkijaryhmään niitä sääntöjä, jotka koskevat heidän väyläänsä — mutta yhdistetyllä väylällä nämä säännöt toimivat rinnakkain.”
Tulkitset lakia väärin. Tuossa lainkohdassa selitetään liikennemerkkiä D6 viitaten myös liikennemerkkien D4 ja D5 määrityksiin. Sinun pitäisi lukea näitä asianomaisia liikennemerkkien selitystekstejä. Sen sijaan suollat tuubaa jalkakäytävän ja pyörätien säännöksistä, jotka eivät liity tähän lainkohtaan.Tieliikennelaissa liikennemerkkien kohdalla lukeva koskee väylää, jonka reunaan ne merkit pystytetään. Itse niitä liikennemerkkejä koskevat määritelmät ja määräykset ovat sitten säädetty Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä 379/2020.
- Anonyymi
//Ne tahot (Poliisi, Liikenneturva sekä Väylävirasto) ovat asiaan kantansa ilmaisseet joilla on asian suhteen mitään väliä (ennen oikeusistuinta).//
Käytännössä on 100 % selvää, miten asia oikeasti menee. Reuna on oikea paikka kävellä kaikkialla paitsi jalkakäytävällä.
//Lain kirjain on mielestäni selvässä ristiriidassa hallituksen esityksessä kuvatun tahtotilan kanssa.//
Tässä asiassa ei ole mitään ristiriitaa, eikä tämä ole maallikkojen kesken lainkaan mielipidekysymys. Kyse on pelkästään periaatteellisesta jankuttamisesta, joka on jatkunut erään kirjoittajan puolelta nyt vuosikausia, ja asiasta on kysytty ihan ministeriötä myöten. Laissa ei ole mitään epäselvää.
Kansa ei tulkitse lakia, eikä kyseessä on mikään huutoäänestys. Laki saattaa olla usein epäselvä, mutta laki ei saa olla ristiriitainen. Jos lakia oikeasti pitää tulkita, sitä tulkitaan viran tai aseman puolesta.
//Erään tulkinnan mukaan yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät eivät ole sen enempää jalkakäytäviä kuin pyöräteitäkään, joten silloin on aika vaikea kävellä pyörätien reunassa.//
Yhdistetyt väylät eivät ole sen enempää toista kuin toistakaan, koska niillä on jopa oma liikennemerkkinsä D6. Jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät väylää yhdessä, ja se on väylätyyppinä ainoalaatuinen. Vaikka lapset saavatkin pyöräillä varovaisuutta noudattaen jalkakäytävillä, ne ovat silti jalkakäytäviä.
Kaikilla näillä kolmella on oma liikennemerkkinsä D4,D5 ja D6 - se ei tarvitse mitään tukintaa. Lienee kaikille selvää, pois lukien eräs jankuttaja, että kukin näistä on oma tyyppinsä, ja koska yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, jalankulkijan paikka on sekä kaikkien turvallisuuden että liikennöinnin sujuvuuden kannalta väylän reuna.
//Toisen ja yleisemmän tulkinnan mukaan yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä on molemmat. //
Maallikot siis keskenään tulkisevat lakia, ja sitten yksi on jopa valinnut itsensä puheenjohtajaksi, ja päättää muiden puolesta, mikä on yleisin tapa...?! Merkillinen käytäntö.
//Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä.//
Laista ei puutu mitään, vaan arvatenkin tämä teksti puuttuu vain erään jankuttajan ajatuksista.
Pyörien ja jopa mopojen läsnäolo yhdistetyllä väylällä korostaa reunassa kulkemisen merkitystä. Kaksi rinnakkain kävelevää saa kulkea yhdessä myös yhdistetyllä väylällä, mutta heidän on silloinkin pysyttävä reunassa ja varmistettava, että ohittaminen on mahdollista ilman vaaraa tai haittaa muille kulkijoille, ei edes mopolijoille.- Anonyymi
//Laista ikään kuin puuttuu teksti, miten menetellään yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä.//
"Laista ei puutu mitään, vaan arvatenkin tämä teksti puuttuu vain erään jankuttajan ajatuksista."
Lain sisällön erityinen vaikeaselkoisuus voi olla anteeksiantoperuste rikosasiassa, Sama ajatus toimii useaan suuntaan.
Lakiteksti voi olla tulkinnanvaraista, johon voidaan liittää termi kieltoerehdys - nyt tarkoitettu lain erityinen vaikeaselkoisuus tarkoittaa vaikeutta lainsäädäntöön laajalti perehtyneen asiantuntijan kannalta, ei maallikon itse tekemää tulkintaa.
Perusteluksi ei käy käräjillä selitys, että "en mä tienny"! Maallikon tulee ensisijaisesti turvautua asiantuntijan apuun, ja jos kansalainen pitää lakia vaikeaselkoisena, hän ei saa toimia tietoisesti lakia vastaan, vaan hänen on selvitettävä asia ennen toimimistaan. Jos yhdistetyn väylän osalta asiassa on epäselvyyttä, asiasta vastaavalta viranomaiselta voi ja pitää kysyä neuvoa, Viranomainen neuvoo virkavastuulla ja hänellä on velvollisuus neuvoa. Asiaa voi siis kysyä vaikkapa poliislilta. - Anonyymi
"Lienee kaikille selvää, pois lukien eräs jankuttaja, että kukin näistä on oma tyyppinsä, ja koska yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, jalankulkijan paikka on sekä kaikkien turvallisuuden että liikennöinnin sujuvuuden kannalta väylän reuna."
En tunne ilmeisesti teidän keskinäistä jankutusta, mutta tieliikkennelain osalta on selvää, että jalankulkijalle ei ole säädetty mitään "paikkaa" kulkiessaan jalkakäytävällä tai yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Hallituksen esityksillä ei säädetä lakia, joka on se, mikä kansalaista velvoittaa liikenteessä.
Jalankulkija siis kulkee myös yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä, missä kohden väylää haluaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lienee kaikille selvää, pois lukien eräs jankuttaja, että kukin näistä on oma tyyppinsä, ja koska yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, jalankulkijan paikka on sekä kaikkien turvallisuuden että liikennöinnin sujuvuuden kannalta väylän reuna."
En tunne ilmeisesti teidän keskinäistä jankutusta, mutta tieliikkennelain osalta on selvää, että jalankulkijalle ei ole säädetty mitään "paikkaa" kulkiessaan jalkakäytävällä tai yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Hallituksen esityksillä ei säädetä lakia, joka on se, mikä kansalaista velvoittaa liikenteessä.
Jalankulkija siis kulkee myös yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä, missä kohden väylää haluaa.Sinullehan oli jo edellä annettu ohje: älä mene liikenteeseen, jos siellä on sinulle noin pahoja epäselvyyksiä, etkä ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Älä siis mene aikaisemmin yhdistetylle väylälle, ennen kuin olet kysynyt asiaa virkamieheltä - olet siellä vain vaaraksi itsellesi ja muille.
Älä käy maallikkona tulkitsemaan lakia ihan oman pääsi mukaan.
"Maallikon tulee ensisijaisesti turvautua asiantuntijan apuun, ja jos kansalainen pitää lakia vaikeaselkoisena, hän ei saa toimia tietoisesti lakia vastaan, vaan hänen on selvitettävä asia ennen toimimistaan. Jos yhdistetyn väylän osalta asiassa on epäselvyyttä, asiasta vastaavalta viranomaiselta voi ja pitää kysyä neuvoa, Viranomainen neuvoo virkavastuulla ja hänellä on velvollisuus neuvoa. Asiaa voi siis kysyä vaikkapa poliislilta." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lienee kaikille selvää, pois lukien eräs jankuttaja, että kukin näistä on oma tyyppinsä, ja koska yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, jalankulkijan paikka on sekä kaikkien turvallisuuden että liikennöinnin sujuvuuden kannalta väylän reuna."
En tunne ilmeisesti teidän keskinäistä jankutusta, mutta tieliikkennelain osalta on selvää, että jalankulkijalle ei ole säädetty mitään "paikkaa" kulkiessaan jalkakäytävällä tai yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Hallituksen esityksillä ei säädetä lakia, joka on se, mikä kansalaista velvoittaa liikenteessä.
Jalankulkija siis kulkee myös yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä, missä kohden väylää haluaa."Jalankulkija siis kulkee myös yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä, missä kohden väylää haluaa."
Onko jalankulkija siis yhdistetyllä väylällä jalkakäytävällä vai pyörätiellä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jalankulkija siis kulkee myös yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä, missä kohden väylää haluaa."
Onko jalankulkija siis yhdistetyllä väylällä jalkakäytävällä vai pyörätiellä?Tieliikennelain 13 §:n 2 momentti kuuluu: “Jos jalankulkija kulkee pyörätiellä, hänen on kuljettava pyörätien reunassa.”
Liikennemerkin D6 määritelmässä taas todetaan, että yhdistettyyn pyörätiehen ja jalkakäytävään sovelletaan MYÖS pyörätien sääntöjä. Tämä tekee reunavelvoitteesta lain tasolla sitovan myös yhdistetyllä väylällä kulkevalle jalankulkijalle.
Hallituksen esitykset eivät sido kansalaista, mutta ne vahvistavat tulkintaa siitä, että keskellä kulkeminen ei ole sallittua, koska väylä on ajoneuvojen ja jalankulkijoiden yhteiskäytössä ja turvallisuus edellyttää reunassa kulkemista.
Jos, siis iso JOS, joku tunnustaisi oikeusjutussaan, että on kävellyt yhdistetyllä väylällä joko tarkoituksellisesti keskellä tai holtittomasti, jokainen tuomari katsoisi sen jalankulkijalle raskauttavaksi tekijäksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelain 13 §:n 2 momentti kuuluu: “Jos jalankulkija kulkee pyörätiellä, hänen on kuljettava pyörätien reunassa.”
Liikennemerkin D6 määritelmässä taas todetaan, että yhdistettyyn pyörätiehen ja jalkakäytävään sovelletaan MYÖS pyörätien sääntöjä. Tämä tekee reunavelvoitteesta lain tasolla sitovan myös yhdistetyllä väylällä kulkevalle jalankulkijalle.
Hallituksen esitykset eivät sido kansalaista, mutta ne vahvistavat tulkintaa siitä, että keskellä kulkeminen ei ole sallittua, koska väylä on ajoneuvojen ja jalankulkijoiden yhteiskäytössä ja turvallisuus edellyttää reunassa kulkemista.
Jos, siis iso JOS, joku tunnustaisi oikeusjutussaan, että on kävellyt yhdistetyllä väylällä joko tarkoituksellisesti keskellä tai holtittomasti, jokainen tuomari katsoisi sen jalankulkijalle raskauttavaksi tekijäksi.”Tieliikennelain 13 §:n 2 momentti kuuluu: “Jos jalankulkija kulkee pyörätiellä, hänen on kuljettava pyörätien reunassa.” ”
Tällaista ei kyllä lue. Käytät lainausmerkkejä, mutta muutat tekstin sisältöä.
”Liikennemerkin D6 määritelmässä taas todetaan, että yhdistettyyn pyörätiehen ja jalkakäytävään sovelletaan MYÖS pyörätien sääntöjä. Tämä tekee reunavelvoitteesta lain tasolla sitovan myös yhdistetyllä väylällä kulkevalle jalankulkijalle. ”
Höpsis. Kyseisessä lainkohdassa puhutaan vain liikennemerkeistä ja niiden merkityksistä.
Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkin selityksessä lukee: ”Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.”
Seuraavaksi pitää katsoa mitä liikennemerkeistä D4 (jalkakäytävä) ja D5 (pyörätie) säädetään. (Huom. tässä pitää siis katsoa mitä liikennemerkeistä säädetään eikä mitä jalkakäytävästä ja pyörätiestä säädetään.)
Liikennemerkki D4:
”Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.
Merkki sijoitetaan jalkakäytävän oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan jalkakäytävän vasemmalle puolelle.”
Liikennemerkki D5:
”Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille". Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.
Merkki sijoitetaan pyörätien oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan pyörätien vasemmalle puolelle.” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinullehan oli jo edellä annettu ohje: älä mene liikenteeseen, jos siellä on sinulle noin pahoja epäselvyyksiä, etkä ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Älä siis mene aikaisemmin yhdistetylle väylälle, ennen kuin olet kysynyt asiaa virkamieheltä - olet siellä vain vaaraksi itsellesi ja muille.
Älä käy maallikkona tulkitsemaan lakia ihan oman pääsi mukaan.
"Maallikon tulee ensisijaisesti turvautua asiantuntijan apuun, ja jos kansalainen pitää lakia vaikeaselkoisena, hän ei saa toimia tietoisesti lakia vastaan, vaan hänen on selvitettävä asia ennen toimimistaan. Jos yhdistetyn väylän osalta asiassa on epäselvyyttä, asiasta vastaavalta viranomaiselta voi ja pitää kysyä neuvoa, Viranomainen neuvoo virkavastuulla ja hänellä on velvollisuus neuvoa. Asiaa voi siis kysyä vaikkapa poliislilta."Onko tämä maallikkokommentaattori jonkinlainen "kyläpoliisi", vai mistä on kysymys, kun hän lain vastaisestimääräilee ihmisiä?
Tieliikennelain mukaisesti jalankulkija kulkee jalkakäytävällä JA myös yhdistetyllä jalkakäytävällä missä kohden väylää haluaa. Anonyymi kirjoitti:
Sinullehan oli jo edellä annettu ohje: älä mene liikenteeseen, jos siellä on sinulle noin pahoja epäselvyyksiä, etkä ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Älä siis mene aikaisemmin yhdistetylle väylälle, ennen kuin olet kysynyt asiaa virkamieheltä - olet siellä vain vaaraksi itsellesi ja muille.
Älä käy maallikkona tulkitsemaan lakia ihan oman pääsi mukaan.
"Maallikon tulee ensisijaisesti turvautua asiantuntijan apuun, ja jos kansalainen pitää lakia vaikeaselkoisena, hän ei saa toimia tietoisesti lakia vastaan, vaan hänen on selvitettävä asia ennen toimimistaan. Jos yhdistetyn väylän osalta asiassa on epäselvyyttä, asiasta vastaavalta viranomaiselta voi ja pitää kysyä neuvoa, Viranomainen neuvoo virkavastuulla ja hänellä on velvollisuus neuvoa. Asiaa voi siis kysyä vaikkapa poliislilta."Ongelma on tämän yhden henkilön kannalta se että Poliisin (sekä liikenneturvan että väyläviraston) kanta on toinen kuin tämän "inttäjän", niin hän ei tätä hyväksy ja katsoo että nämä tahot lausuvat virheellisesti kyseisestä asiasta.
- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Ongelma on tämän yhden henkilön kannalta se että Poliisin (sekä liikenneturvan että väyläviraston) kanta on toinen kuin tämän "inttäjän", niin hän ei tätä hyväksy ja katsoo että nämä tahot lausuvat virheellisesti kyseisestä asiasta.
Onkosiis poliisilla yms. virheellinen käsitys lain sisällöstä. Se on ikävää. Toivottavasti oikaisevat käsityksensä.
Asiaon tosiaankin laissa ihan selvästi säädetty, eikä jalankulkijan tarvitse kuin luottaa lakiin asiassa kulkiessaan vapaasti millä puolella yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä haluaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkosiis poliisilla yms. virheellinen käsitys lain sisällöstä. Se on ikävää. Toivottavasti oikaisevat käsityksensä.
Asiaon tosiaankin laissa ihan selvästi säädetty, eikä jalankulkijan tarvitse kuin luottaa lakiin asiassa kulkiessaan vapaasti millä puolella yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä haluaa.Voi olla, että viranomaiset ovat tulkinneet lakia siten, kuten heidän tahtotilansa on, eli miten haluavat asiat olevan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiat olisivat juuri sillä tavalla. Myös oikeusasteet ovat asioista eri mieltä. Jotkut tuomiot muuttuvat joskus ylemmän aseteen oikeudessa suhteessa siihen, mitä alempi oikeusaste oli mieltä.
- Anonyymi
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylää ei ole laissa määritelty, että minkälainen se on tai ei ole. Oikeus ottaa lopulta kantaa asiaan, jo son tarve ja KKO tekee sitten viimeisen/lopullisen tulkinnan. Ennen sitä ei varmuudella tiedetä mitään, jos laki ei asiaa tarpeeksi tarkasti määrittele ja määrää.
- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Ongelma on tämän yhden henkilön kannalta se että Poliisin (sekä liikenneturvan että väyläviraston) kanta on toinen kuin tämän "inttäjän", niin hän ei tätä hyväksy ja katsoo että nämä tahot lausuvat virheellisesti kyseisestä asiasta.
Monet ovat sitä mieltä, että laki on valitettavan epätarkka yhdistetyn väylän osalta.
- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Ongelma on tämän yhden henkilön kannalta se että Poliisin (sekä liikenneturvan että väyläviraston) kanta on toinen kuin tämän "inttäjän", niin hän ei tätä hyväksy ja katsoo että nämä tahot lausuvat virheellisesti kyseisestä asiasta.
Olet ainakin Väyläviraston tekstiä tulkinnut väärin, silti intät. Olen perustellut sinulle asian aiemmin. Jos perustelen sen uudestaan samoin sanoin, se olisi monen mielestä inttämistä. Mutta jos kysyt minulta perustelua, vastaan toki mielelläni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tämä maallikkokommentaattori jonkinlainen "kyläpoliisi", vai mistä on kysymys, kun hän lain vastaisestimääräilee ihmisiä?
Tieliikennelain mukaisesti jalankulkija kulkee jalkakäytävällä JA myös yhdistetyllä jalkakäytävällä missä kohden väylää haluaa.Oletko jo saanut näin aamuksi verensokerin kohdalleen ja veren kiertämään kunnolla? Pullottava otsasuonikaan ei tee sinulle hyvää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jalankulkija siis kulkee myös yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä, missä kohden väylää haluaa."
Onko jalankulkija siis yhdistetyllä väylällä jalkakäytävällä vai pyörätiellä?Liikennemerkin nimen perusteella voi tulkita, että väylällä on molemmat, kun nimi "Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä" kerta on . Tieliikennelaki ei erikseen määritä mitään yhdistettyä väylää olenkaan, kuten se määrittää pyörätien ja jalkakäytävän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liikennemerkin nimen perusteella voi tulkita, että väylällä on molemmat, kun nimi "Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä" kerta on . Tieliikennelaki ei erikseen määritä mitään yhdistettyä väylää olenkaan, kuten se määrittää pyörätien ja jalkakäytävän.
Yhdistetty väylä on nimenomaisesti määritelty liikennemerkkiliitteessä (merkki D6) määräysmerkkinä, jolla on oma oikeusvaikutuksensa: se velvoittaa sekä jalankulkijan että pyöräilijän käyttämään samaa väylää ja viittaa lisäksi D4:n ja D5:n sääntöihin.
Voidaan perustellusti sanoa, että D4 (jalkakäytävä), D5 (pyörätie) ja D6 (yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä) edustavat kolmea erillistä väylätyyppiä. D6 ei ole pelkkä pyörätie eikä pelkkä jalkakäytävä, vaan oma väylätyyppinsä, jossa molemmat kulkumuodot jakavat saman tilan. Tämä tulkinta on linjassa mm. Liikenneturvan ja Väyläviraston ohjeistusten kanssa, joissa yhdistetty väylä käsitellään omana liikennemerkkiluokkanaan ja sen käyttäjille annetaan erityisohjeet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhdistetty väylä on nimenomaisesti määritelty liikennemerkkiliitteessä (merkki D6) määräysmerkkinä, jolla on oma oikeusvaikutuksensa: se velvoittaa sekä jalankulkijan että pyöräilijän käyttämään samaa väylää ja viittaa lisäksi D4:n ja D5:n sääntöihin.
Voidaan perustellusti sanoa, että D4 (jalkakäytävä), D5 (pyörätie) ja D6 (yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä) edustavat kolmea erillistä väylätyyppiä. D6 ei ole pelkkä pyörätie eikä pelkkä jalkakäytävä, vaan oma väylätyyppinsä, jossa molemmat kulkumuodot jakavat saman tilan. Tämä tulkinta on linjassa mm. Liikenneturvan ja Väyläviraston ohjeistusten kanssa, joissa yhdistetty väylä käsitellään omana liikennemerkkiluokkanaan ja sen käyttäjille annetaan erityisohjeet.Niinhän se on, että koska kyseistä yhdistettyä väylää ei ole lain määritelmät pykälässä lainkaan määritelty, niin ainoa asia, jonka perusteella voi tulkintaa tehdä, on D6 liikennemerkki ja se määritykset.
Liikennesäännöt = tieliikennelaki. Laki ei riittävällä tarkkuudella määritä liikennesääntöjä kyseisen väylätyypin osalta.
- Anonyymi
"Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."
Tarkoittaa: Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa myös se, mitä laissa lukee D4 ja D5 liikennemerkkien kohdalla. - Anonyymi
Kysyin asiaa Liikenneturvalta viime vuonna. Vastaus oli ärsyyntyneen oloinen ja epälooginen.
”Hei ja kiitos viestistä.
Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on koko leveydeltään sekä jalkakäytävää että pyörätietä yhdessä. Pelkäksi jalkakäytäväksi "erottaminen/tulkitseminen" ja sen sääntöjen mukaan toimiminen ei onnistu, sillä yhdistetty väylä on myös pyörätie ja pyörätiellä jalankulkijan paikka on väylän reunassa. Tieliikennelaki ei ota kantaa jalankulkijan paikkaan jalkakäytävällä, mutta koska pyörätiellä paikka on reunassa, sen mukaan toimitaan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien ollessa ikään kuin "päällekkäin".
Kysymykseen siitä, miksi tällaiseen ratkaisuun on päädytty sekä palautteeseen pykälien sisällöstä ja sanamuodosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö, joka on lain kirjoittanutkin. Liikenneturvalla ei ole lainvalmistelu- eikä lainsäädäntöoikeutta.”- Anonyymi
Olipa ystävällinen vastaus! Hienoa.
- Anonyymi
Vastauksesta näkee,että sen laatinut ei paljoa ymmärrä lain tulkinnasta. Sillä,minkä "luonteinen" yhdistettyjalkakäytävä ja pyörätie on, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, pitääkö jalankulkijan kulkea reunassavai ei. Asiassa noudatettaan sitä, mitä laissa on säädettynä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastauksesta näkee,että sen laatinut ei paljoa ymmärrä lain tulkinnasta. Sillä,minkä "luonteinen" yhdistettyjalkakäytävä ja pyörätie on, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, pitääkö jalankulkijan kulkea reunassavai ei. Asiassa noudatettaan sitä, mitä laissa on säädettynä.
Oletko pohtinut itsellesi sitä kuvattua foliohattua?
- Anonyymi
Pelkäksi jalkakäytäväksi ei kukaan ole edes väylää tulkinnut. Vastaaja on pihalla, kuin lumiukko.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pelkäksi jalkakäytäväksi ei kukaan ole edes väylää tulkinnut. Vastaaja on pihalla, kuin lumiukko.
Toisalta hän sanoi kuitenkin, että yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on koko leveydeltään sekä jalkakäytävää että pyörätietä yhdessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisalta hän sanoi kuitenkin, että yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on koko leveydeltään sekä jalkakäytävää että pyörätietä yhdessä.
Ja kun on myös jalkakäytävä, niin reunassa kävelemisen velvoitetta ei synny. Se syntyy vain, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole. Vastaaja sanoi, että on myös jalkakäytävä.
- Anonyymi
"Monet ovat sitä mieltä, että laki on valitettavan epätarkka yhdistetyn väylän osalta."
Ei ole, vaan yksi ainoa henkilö on sitä mieltä. Lain sisältö on loppu kädessä ihan selvä.
Maallikon tehtävä ei ole lähteä tulkitsemaan lakia omin päin, jos asialla on jokin suuri merkitys. Jos tieliikennelaissa on nyt itselle epäselviä kohtia, kannattaa asiasta kysäistä asiasta vastaavalta taholta kuten poliisilta. Poliisi, ministeriön virkamiehet ja liikennesuunnittelijat tekevät asiaa työkseen. Mallikko saa toki kyseenalaistaa lain oikeellisuuden ja virkamiesten tieto-taidot, mutta silloin on helposti tarjolla foliohattua.
Merkki D6 määrää väylän yhteiskäytöstä ja käyttövelvollisuudesta. Viittaus D4:ään ja D5:een tarkoittaa, että jalankulkijaan sovelletaan jalkakäytävän käyttövelvoitetta ja pyöräilijään pyörätien käyttövelvoitetta sekä niihin liittyviä sääntöjä. Lain sanamuoto ei suoraan sisällä jalankulkijan “reunavelvoitetta” D6:n yhteydessä, vaan sen johtaminen edellyttää erillistä tulkintaa pyörätien sääntöjen soveltumisesta jalankulkijaan.
D6 viittaa pyörätiehen (D5), ja pyörätien sääntöihin sisältyy jalankulkijan reunavelvoite TLL 13 §:n kautta. Tämä on loogisesti johdettu tulkinta, päättely, ei suora lain sanamuoto, mutta suoraa lain sanamuotoa ei tietenkään aina edellytetä, selkeä päättelyketju riittää lain sisällöksi.
..
1) Laista johtuu, että jalankulkijan paikka on yhdistetyn väylän reunassa;
2) Lain esityöt kertovat että jalankulkijan paikka on reunassa;
3) Poliisi kertoo, että paikka on reunassa;
4) Liikenneturva kertoo, että paikka on reunassa; ja
5) Väylävirasto kertoo, että paikka onn reunassa.
Kukaan ei voi väittää, etteikö tietoa olisi saatavilla, mutta kyllä maallikon mielipiteitä maailmaan mahtuu. Kaiken taustalla on tietenkin liikenneturvallisuus, yleinen huolellisuusvelvoite sekä liikenteen sujuvuus.
Reunassa siis kävellään.- Anonyymi
Lain tulkintasi on virheellinen, koska jalankulkijaa ei velvoiteta kulkemaan yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä sen reunassa. Velvollisuus reunassa kulkemiseen koskee lain mukaisesti vain pyötietä. Tätä jokainen jalankulkija on velvollinen noudattamaan.
Jos rangaistuksia ryhdyttäisiin asiassa jakamaan, niin lisäksi on otettava huomioon rikosoikudellinen laillisuusperiaate, josta säädetään mm. rikoslaissa.
Rikoslaki 3luku 1 §
" Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.
Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin." - Anonyymi
TLL 13.2 §:ssä nimenomaan sanotaan, ettei virke koske jalkakäytäviä.
- Anonyymi
Älä valehtele, että vain yksi ainoa henkilö on sitä mieltä.
- Anonyymi
Onhan se lopulta täysin selvä sen osalta, että jos jalkakäytävä on, niin reunassa kävelemisen velvoitetta ei synny.
13 § momentti 2: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."
Jos on, tai niillä kulkeminen onnistuu, niin ei tarvitse kävellä reunassa.
- Anonyymi
"Älä valehtele, että vain yksi ainoa henkilö on sitä mieltä."
Vain yksi henkilö on sitä mieltä.
"Lain tulkintasi on virheellinen, koska jalankulkijaa ei velvoiteta kulkemaan yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä sen reunassa."
Minun, sekä kaikkien virkamiesten, tulkinta on tuo yksi ja sama: reuna on oikea paikka. Siinä ei ole mitään virhettä.
Yhdistetystä väylästä.
1) Jos jalankulkija kulkee pyörätiellä, hänen on kuljettava pyörätien reunassa, koska D6 viittaa myös D5:een. Tämä on täysin loogista, koska jalankulkija on ajoneuvojen joukossa. Kun jalankulkija kävelee reunassa, myös pyöräily on mahdollista.
2) Jos pyöräilijä kulkisi jalkakäytävällä, sitähän ei ole oletuksena sallittu, hänen olisi kuljettava jalkakäytävällä "jossakin" täysin sen mukaan, mitä jalankulkija päättäisi kulloinkin tehdä. Siis vaikka D6 viittaa myös D4:een. Jalkakäytävällä sujuva ja joustava pyöräily olisi siis käytännössä täysin mahdotonta. Olisi täysin epäloogista, että pyöräilijä olisi jalkakäytävällä jalankulkijoiden joukossa.
Yhdistetyllä väylällä mennään sekä pyöräilijän että jalankulkijan ehdoilla, ja se on ihan oma väylänsä omalla merkillä D6. Koska lain sanamuoto ei suoraan sanasta-sanaan sisällä jalankulkijan “reunavelvoitetta” D6:n yhteydessä, sen johtaminen edellyttää erillistä tulkintaa pyörätien sääntöjen soveltumisesta jalankulkijaan.
Reunassa siis kävellään.- Anonyymi
Älä valehtele.
- Anonyymi
Tulkintasi on oikea ainoastaan tältä osin,kun kirjoitat "Koska lain sanamuoto ei suoraan sanasta-sanaan sisällä jalankulkijan “reunavelvoitetta” D6:n yhteydessä". Sen vuoksi jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on siellä,missä hän itse haluaa kulkea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä valehtele.
Siis kuten sinä, niinkö?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis kuten sinä, niinkö?
Miksi valehtelisin selkeästä faktasta? Monet ovat sitä mieltä, että laki on valitettavan epätarkka yhdistetyn väylän osalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulkintasi on oikea ainoastaan tältä osin,kun kirjoitat "Koska lain sanamuoto ei suoraan sanasta-sanaan sisällä jalankulkijan “reunavelvoitetta” D6:n yhteydessä". Sen vuoksi jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on siellä,missä hän itse haluaa kulkea.
"Sen vuoksi jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on siellä,missä hän itse haluaa kulkea."
Eli haluaa kulkea reunassa kuten jo koulussa on opetettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi valehtelisin selkeästä faktasta? Monet ovat sitä mieltä, että laki on valitettavan epätarkka yhdistetyn väylän osalta.
Ei ole monet, vaan yksi on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole monet, vaan yksi on.
Monia on ja monia löytyy, vaikka kuvittelisit mitä tahansa.
- Anonyymi
Keskustelu on rönsyillyt ohi alkuperäisen kysymyksen.
- Anonyymi
Laitoin liikenne- ja viestintäministeriöön viime vuonna ehdotuksen, että he täsmentäisivät TLL:n 13. pykälää. Ystävällisessä vastauksessa luvattiin ottaa näkökantani huomioon. Mutta mitään ei vielä ole näkynyt. Ehkä lain valmistelutyö on niin hidasta tai sitten he harkitsivat, ettei lain selventämiseen ole oikeasti tarvetta.
- Anonyymi
Tuo ei varmaankaan liity aloituksen aiheeseen, vai liittyykö?
- Anonyymi
Sain liikenne- ja viestintäministeriöltä melko tarkalleen vuosi sitten 26. elokuuta 2024 tällaisen vastauksen:
”Olette lähettänyt liikenne- ja viestintäministeriöön sähköpostiviestin tieliikennelain (729/2018) 13 §:n 2 momentista, jota pidätte epäselvänä. Kyseisen lainkohdan mukaan, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Mielestänne säännös vaikuttaa sanamuodon perusteella sulkevan pois määräyksestä yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät. Toteatte, että tieliikennelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 180/2017) perusteella lainsäätäjän toiveena kuitenkin on, että vastaavasti yhdistetyllä väylällä jalankulkijoiden paikka olisi väylän reunassa. Viestissänne pyydätte tieliikennelain 1 3 §: n 2 momentin täsmentämistä. Ehdotatte, että momentin loppuun lisättäisiin jompikumpi seuraavista lauseista sen mukaan, halutaanko keskellä tietä kävely kieltää kokonaan vai ei: ”Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on käytettävä väylän reunaa ” tai ”Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä väylän reunaa.”
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikenteen turvallisuuteen liittyvien linjausten ja lainsäädännön valmistelusta. Ministeriö tekee jatkuvasti töitä toimivan liikennejärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi. Kiitämme esiin tuomastanne tieliikennelain 13 §:n 2 momentin tulkinnasta ja ehdotuksistanne lainkohdan selkeyttämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistämässä tänä vuonna tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarvioinnin, jossa arvioidaan uuden tieliikennelain vaikutuksia erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Kirjaamme esittämänne huomion ylös ja tarkastelemme sitä jälkiarvioinnin yhteydessä.”” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo ei varmaankaan liity aloituksen aiheeseen, vai liittyykö?
Liikennemerkkiliitteessä ei kerrota juuri mitään jalankulkijan liikennesäännöistä. Sen sijaan TLL 13 pykälässä asiaa käsitellään. Sitä paitsi kaikkia jalkakäytäviä ei edes merkitä liikennemerkillä, joten olisi outoa jos jalankulkijan liikennesäännöt olisi keskitetty liikennemerkkiliitteeseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sain liikenne- ja viestintäministeriöltä melko tarkalleen vuosi sitten 26. elokuuta 2024 tällaisen vastauksen:
”Olette lähettänyt liikenne- ja viestintäministeriöön sähköpostiviestin tieliikennelain (729/2018) 13 §:n 2 momentista, jota pidätte epäselvänä. Kyseisen lainkohdan mukaan, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Mielestänne säännös vaikuttaa sanamuodon perusteella sulkevan pois määräyksestä yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät. Toteatte, että tieliikennelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 180/2017) perusteella lainsäätäjän toiveena kuitenkin on, että vastaavasti yhdistetyllä väylällä jalankulkijoiden paikka olisi väylän reunassa. Viestissänne pyydätte tieliikennelain 1 3 §: n 2 momentin täsmentämistä. Ehdotatte, että momentin loppuun lisättäisiin jompikumpi seuraavista lauseista sen mukaan, halutaanko keskellä tietä kävely kieltää kokonaan vai ei: ”Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on käytettävä väylän reunaa ” tai ”Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä väylän reunaa.”
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikenteen turvallisuuteen liittyvien linjausten ja lainsäädännön valmistelusta. Ministeriö tekee jatkuvasti töitä toimivan liikennejärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi. Kiitämme esiin tuomastanne tieliikennelain 13 §:n 2 momentin tulkinnasta ja ehdotuksistanne lainkohdan selkeyttämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistämässä tänä vuonna tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarvioinnin, jossa arvioidaan uuden tieliikennelain vaikutuksia erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Kirjaamme esittämänne huomion ylös ja tarkastelemme sitä jälkiarvioinnin yhteydessä.””Kun asia on ihan selvä, eli jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on siellä, missä jalankulkija itse haluaa kulkea, niin ei lainsäädäntötoimenpiteitä tietenkään tarvita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun asia on ihan selvä, eli jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on siellä, missä jalankulkija itse haluaa kulkea, niin ei lainsäädäntötoimenpiteitä tietenkään tarvita.
Juu mutta ongelmana on, että hallituksen esityksessä jalankulkijoiden halutaan kävelevän yhdistetyn väylän reunassa. Tämä toive ei ole vääntynyt lakitekstissä kuitenkaan normiksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sain liikenne- ja viestintäministeriöltä melko tarkalleen vuosi sitten 26. elokuuta 2024 tällaisen vastauksen:
”Olette lähettänyt liikenne- ja viestintäministeriöön sähköpostiviestin tieliikennelain (729/2018) 13 §:n 2 momentista, jota pidätte epäselvänä. Kyseisen lainkohdan mukaan, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Mielestänne säännös vaikuttaa sanamuodon perusteella sulkevan pois määräyksestä yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät. Toteatte, että tieliikennelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 180/2017) perusteella lainsäätäjän toiveena kuitenkin on, että vastaavasti yhdistetyllä väylällä jalankulkijoiden paikka olisi väylän reunassa. Viestissänne pyydätte tieliikennelain 1 3 §: n 2 momentin täsmentämistä. Ehdotatte, että momentin loppuun lisättäisiin jompikumpi seuraavista lauseista sen mukaan, halutaanko keskellä tietä kävely kieltää kokonaan vai ei: ”Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on käytettävä väylän reunaa ” tai ”Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä väylän reunaa.”
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikenteen turvallisuuteen liittyvien linjausten ja lainsäädännön valmistelusta. Ministeriö tekee jatkuvasti töitä toimivan liikennejärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi. Kiitämme esiin tuomastanne tieliikennelain 13 §:n 2 momentin tulkinnasta ja ehdotuksistanne lainkohdan selkeyttämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistämässä tänä vuonna tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarvioinnin, jossa arvioidaan uuden tieliikennelain vaikutuksia erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Kirjaamme esittämänne huomion ylös ja tarkastelemme sitä jälkiarvioinnin yhteydessä.””Olen vahvasti sitä mieltä että laki on tällä hetkellä riittävän selkeä, eikä siinä ole ristiriitaa. Jos sanamuoto olisi kuitenkin ehdotetun mukainen, laki ei vaikeutuisi tai merkittävästi monimutkaistuisi, vaan saattaisi jopa selkeyttää sitä.
Laki nyt:
"Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa."
--
Mom 2, ehdotus: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien, yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän, tai ajoradan reunaa." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liikennemerkkiliitteessä ei kerrota juuri mitään jalankulkijan liikennesäännöistä. Sen sijaan TLL 13 pykälässä asiaa käsitellään. Sitä paitsi kaikkia jalkakäytäviä ei edes merkitä liikennemerkillä, joten olisi outoa jos jalankulkijan liikennesäännöt olisi keskitetty liikennemerkkiliitteeseen.
Aloitus koskee "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään" lauseen merkitystä, ei TLL 13 pykälää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu mutta ongelmana on, että hallituksen esityksessä jalankulkijoiden halutaan kävelevän yhdistetyn väylän reunassa. Tämä toive ei ole vääntynyt lakitekstissä kuitenkaan normiksi.
Noinhan se nimenomaan on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun asia on ihan selvä, eli jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on siellä, missä jalankulkija itse haluaa kulkea, niin ei lainsäädäntötoimenpiteitä tietenkään tarvita.
No miten yhdistetyllä väylällä joka ei ole jalkakäytävä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu mutta ongelmana on, että hallituksen esityksessä jalankulkijoiden halutaan kävelevän yhdistetyn väylän reunassa. Tämä toive ei ole vääntynyt lakitekstissä kuitenkaan normiksi.
Hyvinhän se toimii!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen vahvasti sitä mieltä että laki on tällä hetkellä riittävän selkeä, eikä siinä ole ristiriitaa. Jos sanamuoto olisi kuitenkin ehdotetun mukainen, laki ei vaikeutuisi tai merkittävästi monimutkaistuisi, vaan saattaisi jopa selkeyttää sitä.
Laki nyt:
"Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa."
--
Mom 2, ehdotus: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien, yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän, tai ajoradan reunaa."Tuollainen muutos velvoittaisi mahdollisesti kävelemään reunassa myös yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylällä. Vielä olisi kuitenkin se epäloogisuus, että jos väylällä voidaan tulkita olevan myös jalkakäytävä, niin reunassa kävelemisen velvoitetta ei 13 § 2 momentin osalta vieläkään olisi.
Kyseistä väylää ei ole mitenkään määritelty lain määritelmät pykälässä. Entä jos yhdistetyllä väylällä on jopa kaksi jalkakäytävää. Laki ei määritä asiaa millään tavalla. Lisäksi pitäisi mielestäni vielä määritellä kyseinen väylä 2 §, mikäli kyseessä on oma väylätyyppinsä. Silloin ei jäisi enää mitään epäselvyyttä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen vahvasti sitä mieltä että laki on tällä hetkellä riittävän selkeä, eikä siinä ole ristiriitaa. Jos sanamuoto olisi kuitenkin ehdotetun mukainen, laki ei vaikeutuisi tai merkittävästi monimutkaistuisi, vaan saattaisi jopa selkeyttää sitä.
Laki nyt:
"Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa."
--
Mom 2, ehdotus: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien, yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän, tai ajoradan reunaa."Tuo ehdotetun muutoksen ehtolause olisi ristiriitainen, koska esim. Liikenneturva tulkitsee että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävää on koko leveydeltään pyörätietä ja jalkakäytävää.
Oma looginen ehdotukseni:
"Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen jompaakumpaa reunaa.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollainen muutos velvoittaisi mahdollisesti kävelemään reunassa myös yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylällä. Vielä olisi kuitenkin se epäloogisuus, että jos väylällä voidaan tulkita olevan myös jalkakäytävä, niin reunassa kävelemisen velvoitetta ei 13 § 2 momentin osalta vieläkään olisi.
Kyseistä väylää ei ole mitenkään määritelty lain määritelmät pykälässä. Entä jos yhdistetyllä väylällä on jopa kaksi jalkakäytävää. Laki ei määritä asiaa millään tavalla. Lisäksi pitäisi mielestäni vielä määritellä kyseinen väylä 2 §, mikäli kyseessä on oma väylätyyppinsä. Silloin ei jäisi enää mitään epäselvyyttä.D6
Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.
--
Se on yhdistetty väylä. Täysin yksiselitteinen asia, siellä ovat jalankulkijat ja pyöräilijät yhdessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvinhän se toimii!
Mutta kyse on periaatteesta. Käytännössä kaikki toimii hienosti mutta paparilla lakia joutuu tulkitsemaan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta kyse on periaatteesta. Käytännössä kaikki toimii hienosti mutta paparilla lakia joutuu tulkitsemaan!
Ei homma välttämättä käytännössä toimi. Jalankulkijat eivät aina kulje reunassa, mutta tieliikennelaki velvoittaakin huomioimaan asian ja sovittamaan nopeus tämän faktan ja tiedon pohjalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloitus koskee "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään" lauseen merkitystä, ei TLL 13 pykälää.
Palstalla on esitetty useaan kertaan, että tuo lainkohta tarkoittaa muka kaikkien tieliikenteen pyöräilijän ja jalankulkijan liikennesääntöjen huomioon ottamista (eikä pelkästään niitä jotka on mainittu liikennemerkkien D4 ja D5 kohdalla).
Jos rajaamme keskustelun tiukasti vain liikennemerkkiliitteen D4- ja D5-liikennemerkkien selityksiin, emme saa aikaiseksi paljoa jutun juurta, vai mitä mieltä itse olet?
”D4
Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.
Merkki sijoitetaan jalkakäytävän oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan jalkakäytävän vasemmalle puolelle.
D5 Pyörätie
Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille". Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.
Merkki sijoitetaan pyörätien oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan pyörätien vasemmalle puolelle.” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
D6
Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.
--
Se on yhdistetty väylä. Täysin yksiselitteinen asia, siellä ovat jalankulkijat ja pyöräilijät yhdessä.Yhdistetty väylä, jota ei tarpeeksi tarkasti määritellä. Onko pyörätie? Onko jalkakäytävä?, Onko molemmat? Onko toinen ensisijainen? Ovatko molemmat tasa-arvoiserssa asemassa?
Ainoa täysin vedenpitävä fakta on se, että väylällä liikkuvat sekä jalankulkijat, että pyöräilijät, eikä ole eritelty omille kaistoille, kuten rinnakkaisten väylien osalta on tehty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhdistetty väylä, jota ei tarpeeksi tarkasti määritellä. Onko pyörätie? Onko jalkakäytävä?, Onko molemmat? Onko toinen ensisijainen? Ovatko molemmat tasa-arvoiserssa asemassa?
Ainoa täysin vedenpitävä fakta on se, että väylällä liikkuvat sekä jalankulkijat, että pyöräilijät, eikä ole eritelty omille kaistoille, kuten rinnakkaisten väylien osalta on tehty.Se on yhdistetty väylä D6:lla osoitettu, oma väylätyyppinsä, johon liitetään D4 ja D5 mukaan tarvittavilta osin. MIkään muu ei toimi kuin reunassa kävely, oikealla polkeminen ja vasemmalta ohittaminen sekä nopeuden ohittaminen ja kellon soitto.
Hyvin yksinkertaista. Kaikki ei vät noudata lakia, vaan tekevät jopa pankkiryöstöjä ja petoksia. Laki voi yrittää määrätä, mutta ihmiset päättää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on yhdistetty väylä D6:lla osoitettu, oma väylätyyppinsä, johon liitetään D4 ja D5 mukaan tarvittavilta osin. MIkään muu ei toimi kuin reunassa kävely, oikealla polkeminen ja vasemmalta ohittaminen sekä nopeuden ohittaminen ja kellon soitto.
Hyvin yksinkertaista. Kaikki ei vät noudata lakia, vaan tekevät jopa pankkiryöstöjä ja petoksia. Laki voi yrittää määrätä, mutta ihmiset päättää.Mistä tiedät, että on yhdistetty väylä? Kyseistä väylätyyppiä ei ole määritelty. On vain liikennemerkin nimi. Sen perusteella väylälle on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Jos väylällä on myös jalkakäytävä, niin tieliikennelain 13 § 2 momentin mukaan ei synny velvoitetta kävellä reunassa, vaikka se olisi miten järkevää tahansa.
Kyse on puhtaasti siitä, mihin tieliikennelaki velvoittaa, ei siitä, mikä on järkevää. Jos laki ei velvoita asiaan, niin sitä ei voi vaatia eikä myöskään rankaista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä tiedät, että on yhdistetty väylä? Kyseistä väylätyyppiä ei ole määritelty. On vain liikennemerkin nimi. Sen perusteella väylälle on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Jos väylällä on myös jalkakäytävä, niin tieliikennelain 13 § 2 momentin mukaan ei synny velvoitetta kävellä reunassa, vaikka se olisi miten järkevää tahansa.
Kyse on puhtaasti siitä, mihin tieliikennelaki velvoittaa, ei siitä, mikä on järkevää. Jos laki ei velvoita asiaan, niin sitä ei voi vaatia eikä myöskään rankaista.Liikennemerkistä sen tunnistaa: D4, D5 ja D6, kaikilla omansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liikennemerkistä sen tunnistaa: D4, D5 ja D6, kaikilla omansa.
D6 liikennemerkki ei lopulta paljon määrittele. Se määrittää, että polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kyseistä väylää kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.
Lisäksi se määrittää, että kyseisen väylän osalta on myös voimassa se, mitä liikennemerkeistä D4 ja D5 on lakiin kirjattu ja säädetty.
- Anonyymi
Anonyymi: "Kun asia on ihan selvä, eli jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on siellä, missä jalankulkija itse haluaa kulkea, niin ei lainsäädäntötoimenpiteitä tietenkään tarvita."
Laki: "Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä."
Tuo anonyymi on kova pilailemaan tai ei vain ymmärrä tieliikennelakia.- Anonyymi
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta, mutta jos sitä piennarta tai jalkakäytävää ei ole, tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, on jalankulkijan käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Ydinkysymys on se, että minkälainen väylä se yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä oikeasti on. Onko sillä pyörätie ja jalkakäytävä. Tieliikennelaki ei asiaa määrittele, kuin ainoastaan sen osalta, mitä väylän liikennemerkki asiasta kertoo.
Jos väylällä on myös jalkakäytävä. Niin sitten siellä on. Laki sanoi, että jos jalkakäytävää ei ole, niin sitten liikutaan näin. Jos taas on jalkakäytävä, niin sitten liikutaan eri tavalla. - Anonyymi
Jos jalankulkijalla on asiallinen tarve – sanokaamme eteenpäin menemisen tarve – hän ei estä eikä haittaa liikenne tarpeettomasti ja voi vapaasti valita etenemislinjansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta, mutta jos sitä piennarta tai jalkakäytävää ei ole, tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, on jalankulkijan käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Ydinkysymys on se, että minkälainen väylä se yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä oikeasti on. Onko sillä pyörätie ja jalkakäytävä. Tieliikennelaki ei asiaa määrittele, kuin ainoastaan sen osalta, mitä väylän liikennemerkki asiasta kertoo.
Jos väylällä on myös jalkakäytävä. Niin sitten siellä on. Laki sanoi, että jos jalkakäytävää ei ole, niin sitten liikutaan näin. Jos taas on jalkakäytävä, niin sitten liikutaan eri tavalla.D6. Se on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.
Se on oma väylätyyppinsä, ainoalaatuinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
D6. Se on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.
Se on oma väylätyyppinsä, ainoalaatuinen.Tieliikennelain 2 §, määritelmät kohdassa väylää ei millään tavalla määritetä. Jos ei ole määritelty, niin sitten ei ole täyttä varmuutta, että minkälainen se väylä on. On vain se, mitä D6 liikennemerkin osalta määritetään ja määrätään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
D6. Se on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.
Se on oma väylätyyppinsä, ainoalaatuinen.TLL:ssä on määritelty sekä jalkakäytävä että pyörätie muttei yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, mistä saa saman käsityksen kuin Liikenneturvakin, eli että väylä on koko leveydeltään sekä pyörätietä ja jalkakäytävää. Väheksytko Liikenneturvaa?
Mutta hei, jos yhdistetty väylä on oma tyyppinsä, niin on vaikea silloin kävellä pyörätien reunassa, jos sellaista ei ole edes koko alueella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelain 2 §, määritelmät kohdassa väylää ei millään tavalla määritetä. Jos ei ole määritelty, niin sitten ei ole täyttä varmuutta, että minkälainen se väylä on. On vain se, mitä D6 liikennemerkin osalta määritetään ja määrätään.
Osa lain määrityksistä on toteutettu kertomalla vain, miten jokin osoitetaan. Esim. kaksisuuntainen pyörätie, pyörätien jatke ja huoltoajo ovat tällaisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osa lain määrityksistä on toteutettu kertomalla vain, miten jokin osoitetaan. Esim. kaksisuuntainen pyörätie, pyörätien jatke ja huoltoajo ovat tällaisia.
Totta. "Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan."
Määritys on, että polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä väylää kulkiessaan asianomaiseen suuntaan, jos tuollainen väylä on heille osoitettu.
"Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."
Väylän osalta on sitten vielä voimassa se, mitä laki kertoo D4 ja D5 liikennemerkeistä. Siihen se sitten jääkin. D6 Liikennemerkki ei lopulta hirveästi osoita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TLL:ssä on määritelty sekä jalkakäytävä että pyörätie muttei yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, mistä saa saman käsityksen kuin Liikenneturvakin, eli että väylä on koko leveydeltään sekä pyörätietä ja jalkakäytävää. Väheksytko Liikenneturvaa?
Mutta hei, jos yhdistetty väylä on oma tyyppinsä, niin on vaikea silloin kävellä pyörätien reunassa, jos sellaista ei ole edes koko alueella.Ensiksi on huomattava, että pyörätie on määriteltynä tieliikennelaissa. On myös jalankulkijalle määrätty velvollisuus kulkea pyörätien reunaa, jollei ole kulkusuunnassa sopivaa jalkakäytävää tai piennarta.
Ihan näistä elementeistä seuraa, että yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä ei ole voimassa mitään jalankulkijaa koskevaa velvollisuutta kulkea sen reunaa. Ihan yksiselitteistä ja selvää.
Toisekseen on huomattava, että yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien luonteen pohtiminen on asiassa täysin turhaa. Olipa sen väylän "luonne" mikä hyvänäs, siitä ei seuraa jalankulkijalle mitään velvollisuuksia, kun ne on yksiselitteisesti jo määrtty muutoin (ks. edellä sanottu). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensiksi on huomattava, että pyörätie on määriteltynä tieliikennelaissa. On myös jalankulkijalle määrätty velvollisuus kulkea pyörätien reunaa, jollei ole kulkusuunnassa sopivaa jalkakäytävää tai piennarta.
Ihan näistä elementeistä seuraa, että yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä ei ole voimassa mitään jalankulkijaa koskevaa velvollisuutta kulkea sen reunaa. Ihan yksiselitteistä ja selvää.
Toisekseen on huomattava, että yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien luonteen pohtiminen on asiassa täysin turhaa. Olipa sen väylän "luonne" mikä hyvänäs, siitä ei seuraa jalankulkijalle mitään velvollisuuksia, kun ne on yksiselitteisesti jo määrtty muutoin (ks. edellä sanottu).Lain mukaan homma on selkeä. Kun kuvioihin kaivetaan mukaan hallituksen esitys, niin tulee vähän enemmän mutkia matkaan. Hallituksen esitys on toissijainen oikeuslähde. Hallituksen esityksessä kuvattu tahtotila ei kuitenkaan ole konkretisoitunut valmiiseen tieliikennelakiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos jalankulkijalla on asiallinen tarve – sanokaamme eteenpäin menemisen tarve – hän ei estä eikä haittaa liikenne tarpeettomasti ja voi vapaasti valita etenemislinjansa.
No menköön vaikka takaperin hyppimällä jos siihen on pakottava tarve.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lain mukaan homma on selkeä. Kun kuvioihin kaivetaan mukaan hallituksen esitys, niin tulee vähän enemmän mutkia matkaan. Hallituksen esitys on toissijainen oikeuslähde. Hallituksen esityksessä kuvattu tahtotila ei kuitenkaan ole konkretisoitunut valmiiseen tieliikennelakiin.
Lainvalmistelun taso on Suomessa ollut pitkän aikaan heikkoa. Tähän yritetään toki tehdä parannuksia.
Anonyymi kirjoitti:
Ensiksi on huomattava, että pyörätie on määriteltynä tieliikennelaissa. On myös jalankulkijalle määrätty velvollisuus kulkea pyörätien reunaa, jollei ole kulkusuunnassa sopivaa jalkakäytävää tai piennarta.
Ihan näistä elementeistä seuraa, että yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä ei ole voimassa mitään jalankulkijaa koskevaa velvollisuutta kulkea sen reunaa. Ihan yksiselitteistä ja selvää.
Toisekseen on huomattava, että yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien luonteen pohtiminen on asiassa täysin turhaa. Olipa sen väylän "luonne" mikä hyvänäs, siitä ei seuraa jalankulkijalle mitään velvollisuuksia, kun ne on yksiselitteisesti jo määrtty muutoin (ks. edellä sanottu).Kerrotko mitä tapahtui 1.6.2020 kun nykyinen tieliikennelaki astui voimaan?
Aikaisempi vuoden 1981 tieliikennelain muutos vuodelta 1997 sanoi asiasta seuraavaa:
"40 §
Jalankulkijan paikka tiellä:
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta.
Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.
Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa."
(tekstistä poistettu kohta jossa kerrotaan polkupyörän, mopon yms. taluttamisesta kirjoittajan huomio)
Ja nykyinen tieliikennelaki kertoo saman asian seuraavalla tavalla:
13 §
Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen:
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."
Kertooko joku miksi samansisältöinen lakiteksti ei tarkoittaisi samaa asiaa jalankulkijan kannalta? Miksi aikaisempi laki velvoitti jalankulkijan käyttämään yhdistetyllä väylällä sen reunaa mutta miksi samansisältöinen nykyinen lakiteksti ei sitä vaatisi?- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Kerrotko mitä tapahtui 1.6.2020 kun nykyinen tieliikennelaki astui voimaan?
Aikaisempi vuoden 1981 tieliikennelain muutos vuodelta 1997 sanoi asiasta seuraavaa:
"40 §
Jalankulkijan paikka tiellä:
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta.
Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.
Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa."
(tekstistä poistettu kohta jossa kerrotaan polkupyörän, mopon yms. taluttamisesta kirjoittajan huomio)
Ja nykyinen tieliikennelaki kertoo saman asian seuraavalla tavalla:
13 §
Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen:
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."
Kertooko joku miksi samansisältöinen lakiteksti ei tarkoittaisi samaa asiaa jalankulkijan kannalta? Miksi aikaisempi laki velvoitti jalankulkijan käyttämään yhdistetyllä väylällä sen reunaa mutta miksi samansisältöinen nykyinen lakiteksti ei sitä vaatisi?Jos sananmuoto on lakien osalta eri, niin tulkintojen mahdollisuus saattaa olla eri. Nykyinen voimassa oleva laki on kumonnut edellisen lain.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos sananmuoto on lakien osalta eri, niin tulkintojen mahdollisuus saattaa olla eri. Nykyinen voimassa oleva laki on kumonnut edellisen lain.
Jos toissijainen oikeuslähde on selvästi ristiriidassa lakitekstin kanssa,sitä ei pidä ottaa huomioon. Nyt puheena oleva hallituksen esityksen teksti koskee sitä paitsi jo kumotun lain muutosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos toissijainen oikeuslähde on selvästi ristiriidassa lakitekstin kanssa,sitä ei pidä ottaa huomioon. Nyt puheena oleva hallituksen esityksen teksti koskee sitä paitsi jo kumotun lain muutosta.
Kyllä sillä toissijaisella oikeuslähteellä on myös tietynlainen painoarvo. Minkälainen painoarvo, niin se on oikeuden asia punnita ja tulkita.
Anonyymi kirjoitti:
Jos toissijainen oikeuslähde on selvästi ristiriidassa lakitekstin kanssa,sitä ei pidä ottaa huomioon. Nyt puheena oleva hallituksen esityksen teksti koskee sitä paitsi jo kumotun lain muutosta.
Niin koskee, mutta kun nukyisen lain hallituksen esityksessä on selkeät viitteet edelliseen lakiin, sen tilanteeseen ja selkeä "tahtotila" jatkaa nykyisessä laissa samalla laitulkinnalla, niin missä se ero lakitekstissä sitten on joka on muuttanut tilanteen mielstäsi ettei velvoitetta reunassakävelemiseen yhdistetyllä väylällä olisi kun aikaisemmassa laissa se on ollut?
- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Kerrotko mitä tapahtui 1.6.2020 kun nykyinen tieliikennelaki astui voimaan?
Aikaisempi vuoden 1981 tieliikennelain muutos vuodelta 1997 sanoi asiasta seuraavaa:
"40 §
Jalankulkijan paikka tiellä:
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta.
Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.
Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa."
(tekstistä poistettu kohta jossa kerrotaan polkupyörän, mopon yms. taluttamisesta kirjoittajan huomio)
Ja nykyinen tieliikennelaki kertoo saman asian seuraavalla tavalla:
13 §
Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen:
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."
Kertooko joku miksi samansisältöinen lakiteksti ei tarkoittaisi samaa asiaa jalankulkijan kannalta? Miksi aikaisempi laki velvoitti jalankulkijan käyttämään yhdistetyllä väylällä sen reunaa mutta miksi samansisältöinen nykyinen lakiteksti ei sitä vaatisi?”Kertooko joku miksi samansisältöinen lakiteksti ei tarkoittaisi samaa asiaa jalankulkijan kannalta? Miksi aikaisempi laki velvoitti jalankulkijan käyttämään yhdistetyllä väylällä sen reunaa mutta miksi samansisältöinen nykyinen lakiteksti ei sitä vaatisi?”
Vanhassa laissa asia on ilmaistu ajatuksellisesti eri tavalla.
Vanhassa laissa ”Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa.” on itsenäisenä virkkeenä. Itsenäisenä virkkeenä sille on annettava suurempi painoarvo. Koska yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä on koko leveydeltään Liikenneturvan ym. mielestä sekä jalkakäytävä että pyörätie, tuon virkkeen voidaan katsoa tarkoittaneen silloisessa laissa myös yhdistettyä väylää, varsinkin kuin hallituksen esityksessä niin aikoinaan todettiin.
Uudessa laissa velvollisuus kävellä reunassa on vain, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä. Eli virkkeen väittämän alussa on ehtolause, joka karsii säännöksestä yhdistetyt väylät. Vanhassa laissa ei tällaista karsintaa ollut.
Tottumatonta lain lukijaa ja tekstien vertailijaa saattaa hämätä se, että myös vanhassa laissa oli ehtolauseella alkanut virke (”Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.”). Tämä virke ei kuitenkaan kaventanut seuraavan virkkeen vaikutuspiiriä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Kertooko joku miksi samansisältöinen lakiteksti ei tarkoittaisi samaa asiaa jalankulkijan kannalta? Miksi aikaisempi laki velvoitti jalankulkijan käyttämään yhdistetyllä väylällä sen reunaa mutta miksi samansisältöinen nykyinen lakiteksti ei sitä vaatisi?”
Vanhassa laissa asia on ilmaistu ajatuksellisesti eri tavalla.
Vanhassa laissa ”Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa.” on itsenäisenä virkkeenä. Itsenäisenä virkkeenä sille on annettava suurempi painoarvo. Koska yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä on koko leveydeltään Liikenneturvan ym. mielestä sekä jalkakäytävä että pyörätie, tuon virkkeen voidaan katsoa tarkoittaneen silloisessa laissa myös yhdistettyä väylää, varsinkin kuin hallituksen esityksessä niin aikoinaan todettiin.
Uudessa laissa velvollisuus kävellä reunassa on vain, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä. Eli virkkeen väittämän alussa on ehtolause, joka karsii säännöksestä yhdistetyt väylät. Vanhassa laissa ei tällaista karsintaa ollut.
Tottumatonta lain lukijaa ja tekstien vertailijaa saattaa hämätä se, että myös vanhassa laissa oli ehtolauseella alkanut virke (”Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.”). Tämä virke ei kuitenkaan kaventanut seuraavan virkkeen vaikutuspiiriä."Tottumatonta lain lukijaa ja tekstien vertailijaa saattaa hämätä se, että myös vanhassa laissa oli ehtolauseella alkanut virke (”Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.”). Tämä virke ei kuitenkaan kaventanut seuraavan virkkeen vaikutuspiiriä."
Ja sinähän olet tottunut lain lukija...?! Ja sitten me kaikki nauroimme huutonaurua vartin verran. Kirjoitat kuin maallikko ja sinä olet maallikko!
TLL 13 § 2 mom. 1 lause koskee erillistä jalkakäytävää (D4) tai piennarta. D6-merkinnällä merkitty yhdistetty väylä on oma väylätyyppinsä, ei erillinen jalkakäytävä. Koska erillistä jalkakäytävää tai piennarta ei D6-väylällä ole, pätee lain toinen ehto: jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Näin reunavelvoite säilyy vanhan lain tapaan myös nykyisessä laissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tottumatonta lain lukijaa ja tekstien vertailijaa saattaa hämätä se, että myös vanhassa laissa oli ehtolauseella alkanut virke (”Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.”). Tämä virke ei kuitenkaan kaventanut seuraavan virkkeen vaikutuspiiriä."
Ja sinähän olet tottunut lain lukija...?! Ja sitten me kaikki nauroimme huutonaurua vartin verran. Kirjoitat kuin maallikko ja sinä olet maallikko!
TLL 13 § 2 mom. 1 lause koskee erillistä jalkakäytävää (D4) tai piennarta. D6-merkinnällä merkitty yhdistetty väylä on oma väylätyyppinsä, ei erillinen jalkakäytävä. Koska erillistä jalkakäytävää tai piennarta ei D6-väylällä ole, pätee lain toinen ehto: jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Näin reunavelvoite säilyy vanhan lain tapaan myös nykyisessä laissa.Jos se ei ole erillinen jalkakäytävä, niin ei se sitten erillinen pyörätiekään ole, joten ei ole olemassa pyörätietä jonka reunassa voisi kävellä. TLL 13.2 § koskee vain pyörätien ja ajoradan reunassa kävelyä eikä silloin ollenkaan yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää pitkin kulkevaa jalankulkijaa, joka huutonauravan lakiharrastajan mukaan kulkee ihan ikiomaa D6-väylätyyppiä pitkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se ei ole erillinen jalkakäytävä, niin ei se sitten erillinen pyörätiekään ole, joten ei ole olemassa pyörätietä jonka reunassa voisi kävellä. TLL 13.2 § koskee vain pyörätien ja ajoradan reunassa kävelyä eikä silloin ollenkaan yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää pitkin kulkevaa jalankulkijaa, joka huutonauravan lakiharrastajan mukaan kulkee ihan ikiomaa D6-väylätyyppiä pitkin.
Velvoite kulkea reunassa tulee ihan muuta kautta, kokonaisarvioiden tieliikennelakia, koska suora käskymuoto puuttuu. Kerropa vielä, mitä vanha laki sanoikaan asiasta ja mikä siinä muuttui?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Velvoite kulkea reunassa tulee ihan muuta kautta, kokonaisarvioiden tieliikennelakia, koska suora käskymuoto puuttuu. Kerropa vielä, mitä vanha laki sanoikaan asiasta ja mikä siinä muuttui?
Täällä on vanha laki https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1981/267 , ja Santtu esitti siitä ja nykyisestä tuossa ylempänä sitaatteja, joiden eroja minä yritin valottaa. Minulla ei ole siihen nyt lisättävää, jollet keksi vielä jotain erityistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä on vanha laki https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1981/267 , ja Santtu esitti siitä ja nykyisestä tuossa ylempänä sitaatteja, joiden eroja minä yritin valottaa. Minulla ei ole siihen nyt lisättävää, jollet keksi vielä jotain erityistä.
Vanhan lain ajantasaistettu versio on siis täällä https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1981/267
- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Niin koskee, mutta kun nukyisen lain hallituksen esityksessä on selkeät viitteet edelliseen lakiin, sen tilanteeseen ja selkeä "tahtotila" jatkaa nykyisessä laissa samalla laitulkinnalla, niin missä se ero lakitekstissä sitten on joka on muuttanut tilanteen mielstäsi ettei velvoitetta reunassakävelemiseen yhdistetyllä väylällä olisi kun aikaisemmassa laissa se on ollut?
Hallituksen esityksessä on tietenkin viittaukset sen hetkiseen tilanteeseen ja lakiin, jonka aikana hallituksen esitys luotiin. Ei se kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että edellinen tilanne on edelleen voimassa. Uusi laki on kumonnut vanhan lain.
- Anonyymi
Liikutaan hissuksiin, huomioidaan ohitettavat ja vastaantulevat kohteliaasti, tarvittaessa pysähdytään!Oblivion stout...
- Anonyymi
Mutta kun työmatkaohjus ei halua pyöräillä hitaasti, vaan pitää päästä polkemaan sen, mitä reisistä lähtee. Liikennesäännöt ovat jarruttava tekijä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta kun työmatkaohjus ei halua pyöräillä hitaasti, vaan pitää päästä polkemaan sen, mitä reisistä lähtee. Liikennesäännöt ovat jarruttava tekijä.
Se on hänen ongelmansa, ei lain ongelma.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on hänen ongelmansa, ei lain ongelma.
Toki, mutta lain rikkomisesta voidaan rankaista. Jos ei riko lakia, niin ei voida vaatia toimimaan jotenkin, eikä siten myöskään rankaista, jos ei niin toimi.
- Anonyymi
"Hallituksen esityksessä kuvattu tahtotila ei kuitenkaan ole konkretisoitunut valmiiseen tieliikennelakiin."
Vain yksi kirjoittaja on tuota mieltä. Virkamieskunnalla ml. poliisit ei ole mitään ongelmaa asian kanssa, Mediassa ei ole esiintynyt ainoatakaan kirjoitusta tapahtumasta, jossa asia olisi kansalaisille miokään ongelma.
"Mutta hei, jos yhdistetty väylä on oma tyyppinsä, niin on vaikea silloin kävellä pyörätien reunassa, jos sellaista ei ole edes koko alueella."
Yhdistetty väylähän sisältää määritelmällisesti sekä pyörätien että jalkakäytävän, ja sen vuoksi se on oma väylätyyppinsä. Se osoittaa yhden yhteiskäyttöisen väylän, jota sekä jalankulkijan että polkupyöräilijän on käytettävä kulkiessaan merkin osoittamaan suuntaan. Sen käyttövelvollisuus toimii molemmille käyttäjäryhmille, ja väylä korvaa heidän osaltaan ajoradan/pientareen siinä kohdassa.
D6 osoittaa, että kyseessä on yksi ja sama väylä, ei erillisiä kaistoja, jossa jalankulkijat ja pyöräliikenne jakavat tilan.- Anonyymi
"Toisekseen on huomattava, että yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien luonteen pohtiminen on asiassa täysin turhaa. Olipa sen väylän "luonne" mikä hyvänäs, siitä ei seuraa jalankulkijalle mitään velvollisuuksia, kun ne on yksiselitteisesti jo määrtty muutoin (ks. edellä sanottu)."
Eli jalankulkijalla on velvollisuuksia, kuten se että "jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta" ja että "hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä". Tarvittaessa "jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa".
Vain jalkakäytävällä jalankulkija saa valita paikkansa vapaasti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Toisekseen on huomattava, että yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien luonteen pohtiminen on asiassa täysin turhaa. Olipa sen väylän "luonne" mikä hyvänäs, siitä ei seuraa jalankulkijalle mitään velvollisuuksia, kun ne on yksiselitteisesti jo määrtty muutoin (ks. edellä sanottu)."
Eli jalankulkijalla on velvollisuuksia, kuten se että "jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta" ja että "hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä". Tarvittaessa "jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa".
Vain jalkakäytävällä jalankulkija saa valita paikkansa vapaasti.Lainsäätäjä toivoo lisäksi, että yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijat kulkisivat aina reunassa. Lisäksi pyöräilijöiden tulisi ohittaessaan jalakulkijoita hidastaa oma nopeutensa lähelle kävelijöiden nopeutta (HE 180/2017). Kumpikaan toive ei ole edennyt lakiin normiksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lainsäätäjä toivoo lisäksi, että yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijat kulkisivat aina reunassa. Lisäksi pyöräilijöiden tulisi ohittaessaan jalakulkijoita hidastaa oma nopeutensa lähelle kävelijöiden nopeutta (HE 180/2017). Kumpikaan toive ei ole edennyt lakiin normiksi.
Jokin toive ei ole velvoite. Laki pitää velvoittaa, jos halutaan että jollakin tietyllä tavalla pitää toimia.
- Anonyymi
Monen moni on tuota samaa mieltä. Suomi24 keskustelupalstoille kirjoittajistakin useampi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monen moni on tuota samaa mieltä. Suomi24 keskustelupalstoille kirjoittajistakin useampi.
Yksi on sitä mieltä.
On suositeltavaa, että pyöräilijät käyttäisivät kypärää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokin toive ei ole velvoite. Laki pitää velvoittaa, jos halutaan että jollakin tietyllä tavalla pitää toimia.
Sekään ei riitä. Poliisin pitää myös valvoa ja antaa sakkoja. Esim. jalkakäytävillä pyöräily on maantapa, eivätkä poliisin resurssit riitä jatkuvaan valvontaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi on sitä mieltä.
On suositeltavaa, että pyöräilijät käyttäisivät kypärää.- Jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta.
- Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon kuljettajan sekä tällaisen ajoneuvon matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää.
Yleensä sana tekee sen, että ei muodostu täyttä pakkoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
- Jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta.
- Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon kuljettajan sekä tällaisen ajoneuvon matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää.
Yleensä sana tekee sen, että ei muodostu täyttä pakkoa.”Yleensä -sanan käyttäminen on lainsäädännössä ongelmallista. Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 37/2006 vp.) mukaan yleensä ei ole soveliasta hyväksyä lain tai minkään muunkaan säädöksen muodossa oikeudelliselta velvoittavuudeltaan heikkoja tai velvoittavuutta kokonaan vailla olevia yleisiä säännöksiä; toisin sanoen lain ei pitäisi olla ohje eikä suositus.” HE 180/2017 https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2017/180
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekään ei riitä. Poliisin pitää myös valvoa ja antaa sakkoja. Esim. jalkakäytävillä pyöräily on maantapa, eivätkä poliisin resurssit riitä jatkuvaan valvontaan.
Olen aina ihmetellyt sitä, miten joillakin on niin paljon vaikeuksia noudattaa maan lakeja ja sääntöjä. Jos ja kun moraalinen kompassi ja asenne on ihmisellä kunnossa, niin siihen kyllä pystyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt sitä, miten joillakin on niin paljon vaikeuksia noudattaa maan lakeja ja sääntöjä. Jos ja kun moraalinen kompassi ja asenne on ihmisellä kunnossa, niin siihen kyllä pystyy.
Tarvitaan enemmän lähimmäiskontrollia aka. naapurikyttäämistä. Naapurikyttääjät ovat pelastaneet joskus ihmishenkiäkin. Naapurikyttäämistä vastustavat ovat pääasiassa vapaamatkustajia, joilla on jotain salattavaa.
- Anonyymi
D6 liikennemerkin määritykset eivät kovin kummoisia loppujen lopuksi ole.
"Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan."
Määrittää ja määrää, että polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä ko. väylää, kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.
"Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."
Määrittää ja määrää, että kyseisen väylän osalta on voimassa myös se, mitä liikennemerkeistä D4 ja D5 on tieliikennelakiin kirjattu ja säädetty.- Anonyymi
Näin on ja sen vuoksi jalankulkijan paikka on siellä, missä hän haluaa kulkea merkin D6 vaikutusalueella. Pyöräilijän pitää noudattaa sen sijaan oikeanpuoleisen liikenteen sääntöjä, kuten pyörätielläkin pitää noudattaa.
Jalankulkijan ja pyöräilijän kohdatessa D6 merkin vaiktusalueella, noudatetaan tienkäyttäjien yleisiä velvoitteita vaaran ja vahingon välttämiseksi, joita on esim. olosuhteiden edellyttämä huolellisuus ja varovaisuus toista tienkäyttäjää kohtaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin on ja sen vuoksi jalankulkijan paikka on siellä, missä hän haluaa kulkea merkin D6 vaikutusalueella. Pyöräilijän pitää noudattaa sen sijaan oikeanpuoleisen liikenteen sääntöjä, kuten pyörätielläkin pitää noudattaa.
Jalankulkijan ja pyöräilijän kohdatessa D6 merkin vaiktusalueella, noudatetaan tienkäyttäjien yleisiä velvoitteita vaaran ja vahingon välttämiseksi, joita on esim. olosuhteiden edellyttämä huolellisuus ja varovaisuus toista tienkäyttäjää kohtaan.Pyöräilijöillä on lisäksi velvoite ajaa tilanteeseen sopivaa nopeutta aina jalankulkijoiden kohdalla (5 §).
- Anonyymi
"D6 liikennemerkin määritykset eivät kovin kummoisia loppujen lopuksi ole."
"Näin on ja sen vuoksi jalankulkijan paikka on siellä, missä hän haluaa kulkea merkin D6 vaikutusalueella. Pyöräilijän pitää noudattaa sen sijaan oikeanpuoleisen liikenteen sääntöjä, kuten pyörätielläkin pitää noudattaa."
--
Liikennemerkin D6 (“yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä”) velvoittaa jalankulkijan ja pyöräilijän käyttämään samaa väylää. Merkin lisäys “muuten on D4 ja D5 mukaan” tuo voimaan jalankulkijan käyttövelvoitteen (D4) ja pyöräilijän pyörätien käytön (D5). Koska D6-väylällä erillisiä kaistoja ei ole, jalankulkijan on kuljettava reunassa (TLL 13 § 2 mom.) ja pyöräilijän oikeassa reunassa (TLL 9 §), noudattaen yleistä huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitetta (TLL 3 §).
Liikennemerkinnät D4, D5 ja D6 muodostavat kulkijaryhmille selkeän ja kattavan sääntökokonaisuuden. D6:n määräykset ovat yksiselitteiset, eikä niiden soveltamista tarvitse erikseen täsmentää. Ellei liikennesäännöt mene millään perille tai niissä on epäselvyyksiä, viranomaiset, kuten poliisi tai vastaava ministeriö, virkansa puolesta tulkitsevat säännöt, siis lain, kansalaiselle toimivaksi ja yksiselitteiseksi.
Reuna on oikea paikka kävellä kaikkialla muualla paitsi jalkakäytävällä.- Anonyymi
Ei pidä kuvitella asioita, joita ei kyseisen liikennemerkin kohdalla lue. Liikennemerkki D6 ei missään kohtaa määritä sitä, miten väylällä pitää kulkea. Ei määritä sitä pyöräilijän osalta, eikä jalankulkijan osalta.
D5 liikennemerkin osalta on sitten määräys, että "Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta." ja D4 liikennemerkillä osoitetaan jalkakäytävä. - Anonyymi
Samaa mieltä olen siitä, että säännökset ovat asiassa yksiselitteisiä ja niiden mukaisestijalankukijan paikka liikennemerkin D6 vaikutusalueella on siellä, missä hän haluaa kulkea. Tämä on asianmukaistakin, koska yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on myös jalkakäytävää. Miksi jalankulkija reunassa kulkisi?
- Anonyymi
Odotapas hetki, minuutti tai pari, niin tulee se jankuttaja että ei, ei ja ei.
Jalankulkija saa mennä missä vain, ja hänen kantansa ratkaisee kaiken, ei poliisin, ministeriön, hallituksen esityksen tai liikennesuunnittelijoiden. Jalankulkijan tehtävä ei ole ratkaista mitään liikennöinnin sujuvuudesta tai turvallisuudesta.
Jankuttaja on kuitenkin asiassaan 100 % yksin! - Anonyymi
”Koska D6-väylällä erillisiä kaistoja ei ole, jalankulkijan on kuljettava reunassa (TLL 13 § 2 mom.) ja pyöräilijän oikeassa reunassa (TLL 9 §), noudattaen yleistä huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitetta (TLL 3 §).”
Samaa mieltä kahden edellisen kirjoittajan kanssa, eli tässä on luettu laista jotain sellaista mitä siellä ei lue. Laitoin tähän perään lisää tekstiä perusteluineen, mutta huomasin, että se olisi jo aiemmin sanotun toistoa, jota voitaisiin tulkita vänkäämiseksi. Siksi pyyhin nämä rivit pois. - Anonyymi
Liikenneturva suosittelee, että jalankulkijat pysyvät reunassa helpottaakseen pyöräilijöiden ohittamista ja vähentääkseen törmäysriskiä. Poliisi valvoo D6-väylillä sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden huolellisuutta, etenkin vilkkailla osuuksilla ja risteyksissä. Väyläviraston suositukset korostavat väylän selkeäpiirteisyyttä ja käyttäjäryhmien keskinäistä kunnioitusta. Tulkinnoissa korostuvat, että D6 ei yksinkertaisesti yhdistä D4- ja D5-kaistoja erikseen, vaan luo oman väylätyypin, jossa molemmat noudattavat omia sääntöjään.
Jalankulkijan reunavelvoite D6-väylällä perustuu lain toisiin ehtoihin: erillistä jalkakäytävää ei ole, joten hän käyttää pyörätien reunaa. Hallituksen esityksen (HE 180/2017 vp) perustelut kertovat, että yhdistetyn väylän järjestelyillä haluttiin varmistaa sujuva ja turvallinen liikenne myös kevyille ajoneuvoille.
D6-väylä on oma, virallinen väylätyyppinsä, jonka käyttövelvoite ja oikeusvaikutukset on kirjattu Tieliikennelain liitteenä liikennemerkkimäärittelyihin. Jalankulkijan ja pyöräilijän on jaettava tila omien sääntöjensä mukaan – reunassa kulkien tai ajaen – ja noudatettava aina yleistä huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitetta sujuvan ja turvallisen liikenteen varmistamiseksi.
Jalankulkijan reunavelvoite perustuu tieliikennelain 13 § 2 momenttiin: ilman jalkakäytävää tai pientaretta on käytettävä pyörätien reunaa, soveltaen samaa D6-väylällä, jossa erillistä jalkakäytävää ei ole. Jos laki ei erikseen mainitse reunavelvoitetta yhdistetyllä väylällä, kansalaisen tulee tarkistaa tieliikennelaki ja sen liitteet (D4–D6), hallituksen esitys sekä poliisin, Väyläviraston ja Liikenneturvan ohjeet.
Kävelemällä keskellä D6-väylää rikotaan reunavelvoitetta ja yleistä huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitetta (TLL 3 §), mikä on liikennesääntörikkomus, johtaa vahingonkorvausvastuuseen ja mahdolliseen sakkoon, mutta useimmiten ei johda rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Tapaturman jälkeen poliisi arvioi tilanteen aina erikseen.
--
Mitä, jos jepäilee omia tietojaan?
Tieliikennelain 1 § edellyttää, että tienkäyttäjä noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, ja yleinen huolellisuusvelvoite (TLL 3 §) korostaa ennakoinnin ja sääntöjen tuntemisen merkitystä. Selonottovelvollisuus ulottuu siihen, että kansalaisen on tarkistettava tieliikennelaki, lain perustelut sekä perehdyttävä viranomaisohjeisiin. Velvollisuus ei edellytä oikeustieteellistä tutkimusta, mutta vaatii riittävän perehtymisen julkisesti saatavilla oleviin, virallisiin lähteisiin, jotta liikennetilanteet voi ratkaista lainmukaisesti ja turvallisesti.
Ei auta sanoa, että "en mä tienny". Kysykää poliisilta, ellette ymmärrä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liikenneturva suosittelee, että jalankulkijat pysyvät reunassa helpottaakseen pyöräilijöiden ohittamista ja vähentääkseen törmäysriskiä. Poliisi valvoo D6-väylillä sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden huolellisuutta, etenkin vilkkailla osuuksilla ja risteyksissä. Väyläviraston suositukset korostavat väylän selkeäpiirteisyyttä ja käyttäjäryhmien keskinäistä kunnioitusta. Tulkinnoissa korostuvat, että D6 ei yksinkertaisesti yhdistä D4- ja D5-kaistoja erikseen, vaan luo oman väylätyypin, jossa molemmat noudattavat omia sääntöjään.
Jalankulkijan reunavelvoite D6-väylällä perustuu lain toisiin ehtoihin: erillistä jalkakäytävää ei ole, joten hän käyttää pyörätien reunaa. Hallituksen esityksen (HE 180/2017 vp) perustelut kertovat, että yhdistetyn väylän järjestelyillä haluttiin varmistaa sujuva ja turvallinen liikenne myös kevyille ajoneuvoille.
D6-väylä on oma, virallinen väylätyyppinsä, jonka käyttövelvoite ja oikeusvaikutukset on kirjattu Tieliikennelain liitteenä liikennemerkkimäärittelyihin. Jalankulkijan ja pyöräilijän on jaettava tila omien sääntöjensä mukaan – reunassa kulkien tai ajaen – ja noudatettava aina yleistä huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitetta sujuvan ja turvallisen liikenteen varmistamiseksi.
Jalankulkijan reunavelvoite perustuu tieliikennelain 13 § 2 momenttiin: ilman jalkakäytävää tai pientaretta on käytettävä pyörätien reunaa, soveltaen samaa D6-väylällä, jossa erillistä jalkakäytävää ei ole. Jos laki ei erikseen mainitse reunavelvoitetta yhdistetyllä väylällä, kansalaisen tulee tarkistaa tieliikennelaki ja sen liitteet (D4–D6), hallituksen esitys sekä poliisin, Väyläviraston ja Liikenneturvan ohjeet.
Kävelemällä keskellä D6-väylää rikotaan reunavelvoitetta ja yleistä huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitetta (TLL 3 §), mikä on liikennesääntörikkomus, johtaa vahingonkorvausvastuuseen ja mahdolliseen sakkoon, mutta useimmiten ei johda rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Tapaturman jälkeen poliisi arvioi tilanteen aina erikseen.
--
Mitä, jos jepäilee omia tietojaan?
Tieliikennelain 1 § edellyttää, että tienkäyttäjä noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, ja yleinen huolellisuusvelvoite (TLL 3 §) korostaa ennakoinnin ja sääntöjen tuntemisen merkitystä. Selonottovelvollisuus ulottuu siihen, että kansalaisen on tarkistettava tieliikennelaki, lain perustelut sekä perehdyttävä viranomaisohjeisiin. Velvollisuus ei edellytä oikeustieteellistä tutkimusta, mutta vaatii riittävän perehtymisen julkisesti saatavilla oleviin, virallisiin lähteisiin, jotta liikennetilanteet voi ratkaista lainmukaisesti ja turvallisesti.
Ei auta sanoa, että "en mä tienny". Kysykää poliisilta, ellette ymmärrä!Jos valitaan tämä tulkintalinja, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ei ole pyörätie eikä jalkakäytävä, niin silloin TLL 13.2 pykälä ei koske sitä, koska siinä käsketään käyttää pyörätien tai ajoradan reunaa. Miksi et kommentoi ollenkaan asian tätä puolta? Sen sijaan toistelet argumenttejasi ja haukut muita vänkääjiksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos valitaan tämä tulkintalinja, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ei ole pyörätie eikä jalkakäytävä, niin silloin TLL 13.2 pykälä ei koske sitä, koska siinä käsketään käyttää pyörätien tai ajoradan reunaa. Miksi et kommentoi ollenkaan asian tätä puolta? Sen sijaan toistelet argumenttejasi ja haukut muita vänkääjiksi.
Kirjoittajalta puuttuu todennäköisesti looginen ajattelukyky, eikä kykene ajattelemaan asioita lain määritysten kannalta, vaan takaraivossa on ainoastaan se, miten haluaa asiat olevan ja miten jotkut ovat toiminnan ohjeistaneet.
- Anonyymi
Lainsäätäjillä on todennäköisesti käynyt erehdys. Aiemman kumotun lain mukaan olisi mainiosti voitu tulkita, että yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä tulee kävellä jommassakummassa reunassa niin kuin hallituksen esityksessäkin sanottiin.
Mutta uuteen lakiin haluttiin muuttaa virkkeiden sanamuotoja. Samalla lapsi meni pesuveden mukana, sillä lainsäädääntöneuvokset laittoivat TLL 13.2 §:n virkkeen uuteen muotoon ”Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.” Tämä huolimaton muotoilu rajaa yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät kokonaan normista pois.- Anonyymi
Alla oleva sinulle tiedoksi. Olet ainoa, jolla on ongelmia tulkita lakia, joten tuo alla oleva toimii sinulle.
Lainaus:
"Mitä, jos epäilee omia tietojaan?
Tieliikennelain 1 § edellyttää, että tienkäyttäjä noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, ja yleinen huolellisuusvelvoite (TLL 3 §) korostaa ennakoinnin ja sääntöjen tuntemisen merkitystä. Selonottovelvollisuus ulottuu siihen, että kansalaisen on tarkistettava tieliikennelaki, lain perustelut sekä perehdyttävä viranomaisohjeisiin. Velvollisuus ei edellytä oikeustieteellistä tutkimusta, mutta vaatii riittävän perehtymisen julkisesti saatavilla oleviin, virallisiin lähteisiin, jotta liikennetilanteet voi ratkaista lainmukaisesti ja turvallisesti.
Ei auta sanoa, että "en mä tienny". Kysykää poliisilta, ellette ymmärrä!"
Toimi tuolla tavoin, ja jos vielä on epäselvää, se olisi todella kummallista. Ota siis selvää. - Anonyymi
Sinun ei tarvitse itse maallikkona tulkita lakia, viranomaiset ja tiesuunnittelijat ovat tehneet sen puolestasi.
Tässä on annettu yksi pätevä vastaus:
"Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on koko leveydeltään sekä jalkakäytävää että pyörätietä yhdessä. Pelkäksi jalkakäytäväksi "erottaminen/tulkitseminen" ja sen sääntöjen mukaan toimiminen ei onnistu, sillä yhdistetty väylä on myös pyörätie ja pyörätiellä jalankulkijan paikka on väylän reunassa. Tieliikennelaki ei ota kantaa jalankulkijan paikkaan jalkakäytävällä, mutta koska pyörätiellä paikka on reunassa, sen mukaan toimitaan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien ollessa ikään kuin "päällekkäin"."
Tuossa annettu vastaus on looginen ja ymmärrettävä, koska jalankulkija ja pyöräilijä ovat pakotettuja jakamaan saman väylän. Se ei siis toimi vain toisen ehdoilla, vaan molempien ehdoilla.
Reuna on siis oikea paikka molemmille, ja siitä sitten poiketaan tarvittaessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun ei tarvitse itse maallikkona tulkita lakia, viranomaiset ja tiesuunnittelijat ovat tehneet sen puolestasi.
Tässä on annettu yksi pätevä vastaus:
"Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on koko leveydeltään sekä jalkakäytävää että pyörätietä yhdessä. Pelkäksi jalkakäytäväksi "erottaminen/tulkitseminen" ja sen sääntöjen mukaan toimiminen ei onnistu, sillä yhdistetty väylä on myös pyörätie ja pyörätiellä jalankulkijan paikka on väylän reunassa. Tieliikennelaki ei ota kantaa jalankulkijan paikkaan jalkakäytävällä, mutta koska pyörätiellä paikka on reunassa, sen mukaan toimitaan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien ollessa ikään kuin "päällekkäin"."
Tuossa annettu vastaus on looginen ja ymmärrettävä, koska jalankulkija ja pyöräilijä ovat pakotettuja jakamaan saman väylän. Se ei siis toimi vain toisen ehdoilla, vaan molempien ehdoilla.
Reuna on siis oikea paikka molemmille, ja siitä sitten poiketaan tarvittaessa.Et kommentoi toisten argumentteja, vaan julistat yhtä uudestaan vain omaa näkökantaasi. Muita haukut vänkääjiksi.
- Anonyymi
Noin siinä on mahdollisesti ja kenties todennäköisesti käynyt. Laki ei velvoita kulkemaan reunassa yhdistetyllä väylällä, kuten asiat nyt laissa on määritelty. Suositellaan ja ohjeistetaan niin tekemään, mutta laki ei siihen velvoita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun ei tarvitse itse maallikkona tulkita lakia, viranomaiset ja tiesuunnittelijat ovat tehneet sen puolestasi.
Tässä on annettu yksi pätevä vastaus:
"Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on koko leveydeltään sekä jalkakäytävää että pyörätietä yhdessä. Pelkäksi jalkakäytäväksi "erottaminen/tulkitseminen" ja sen sääntöjen mukaan toimiminen ei onnistu, sillä yhdistetty väylä on myös pyörätie ja pyörätiellä jalankulkijan paikka on väylän reunassa. Tieliikennelaki ei ota kantaa jalankulkijan paikkaan jalkakäytävällä, mutta koska pyörätiellä paikka on reunassa, sen mukaan toimitaan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien ollessa ikään kuin "päällekkäin"."
Tuossa annettu vastaus on looginen ja ymmärrettävä, koska jalankulkija ja pyöräilijä ovat pakotettuja jakamaan saman väylän. Se ei siis toimi vain toisen ehdoilla, vaan molempien ehdoilla.
Reuna on siis oikea paikka molemmille, ja siitä sitten poiketaan tarvittaessa.Tiesuunnittelijat suunnittelevat väyliä ja teitä. Heillä ei ole sen kummemmin mitään erityistä valtaa lain suhteen, vaan joutuvat noudattamaan lakeja suunnittelussa siinä, missä kaikki muutkin joutuvat omata osaltaan lakeja noudattamaan.
Kannattaa samalla sitten miettiä, että koska ne eri tahojen suositukset ja ohjeistukset on laadittu. Onko niihin vaikuttanut edellisen lain lakiteksti, eli tehty edellisen lain aikana. Onko näitä ohjeistuksia koska päivitetty viimeksi ja onko päivityksissä sitten ollenkaan huomioitu muuttuneet lakipykälät? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiesuunnittelijat suunnittelevat väyliä ja teitä. Heillä ei ole sen kummemmin mitään erityistä valtaa lain suhteen, vaan joutuvat noudattamaan lakeja suunnittelussa siinä, missä kaikki muutkin joutuvat omata osaltaan lakeja noudattamaan.
Kannattaa samalla sitten miettiä, että koska ne eri tahojen suositukset ja ohjeistukset on laadittu. Onko niihin vaikuttanut edellisen lain lakiteksti, eli tehty edellisen lain aikana. Onko näitä ohjeistuksia koska päivitetty viimeksi ja onko päivityksissä sitten ollenkaan huomioitu muuttuneet lakipykälät?Niin, liikennesuunnittelijatvoivat ottaa huomioon, että vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kannattaa liikenneturvallisuuden takia suunnitella ja ottaa käyttöön erillisiä pyöräteitä pyöräilijöiden käyttöön. Jos se jossakin tilanteessa onnistu, voidaan hyvin toteuttaa rinnakkaiset jalkakäytävä ja pyörätie.
Yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä liikennesuunnittelussa käytetään sitten vähemmän liikennöidyissä paikoissa, jossa jalankulkijat voivat turvallisesti kulkea D6-merkin vaikutusalueella missä ikinä haluavat.
- Anonyymi
"Tiesuunnittelijat suunnittelevat väyliä ja teitä. Heillä ei ole sen kummemmin mitään erityistä valtaa lain suhteen, vaan joutuvat noudattamaan lakeja suunnittelussa siinä, missä kaikki muutkin joutuvat omata osaltaan lakeja noudattamaan."
Juuri näin, ja sen takia mm. Väylävirasto sanoo, että reunassa kävellään.
Vänkääjältä puuttuu todennäköisesti looginen ajattelukyky, eikä hän kykene ajattelemaan asioita lain kokonaisuuden kannalta. Hän tuijottaa vain yhtä ainoaa sanaa eli ei näe metsää puilta.
Vänkääjä on ihan yksin, mutta saisi paaaljon kannatusta, jos yksikin uskottava taho olisi hänen kannallaan. Sanotaanko vaikka poliisi, tai että edes kysyisi asiaa poliisilta.
Tässä alka on hyvin sanottu.
"Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on koko leveydeltään sekä jalkakäytävää että pyörätietä yhdessä. Pelkäksi jalkakäytäväksi "erottaminen/tulkitseminen" ja sen sääntöjen mukaan toimiminen ei onnistu, sillä yhdistetty väylä on myös pyörätie ja pyörätiellä jalankulkijan paikka on väylän reunassa. Tieliikennelaki ei ota kantaa jalankulkijan paikkaan jalkakäytävällä, mutta koska pyörätiellä paikka on reunassa, sen mukaan toimitaan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien ollessa ikään kuin "päällekkäin" ."
Siinä on kaikki tarvittava asiantuntijalta, ei maallikon vänkäämistä. Laissa ei ole mitään epäselvää.- Anonyymi
"Ei auta sanoa, että "en mä tienny". Kysykää poliisilta, ellette ymmärrä!"
Kansalaisen on tunnettava laki. Kysykää!
Jos kävelee keskellä tai poukkoilee reunasta reunaan, ei voi täyttää laissa asetettua sujuvuus- ja turvallisuusvaadetta. Se ei ole suositus vaan pakko.
Jälkimmäisen vänkääjä ohittaa aina sujuvasti 100 % ajasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei auta sanoa, että "en mä tienny". Kysykää poliisilta, ellette ymmärrä!"
Kansalaisen on tunnettava laki. Kysykää!
Jos kävelee keskellä tai poukkoilee reunasta reunaan, ei voi täyttää laissa asetettua sujuvuus- ja turvallisuusvaadetta. Se ei ole suositus vaan pakko.
Jälkimmäisen vänkääjä ohittaa aina sujuvasti 100 % ajasta.Jalankulkija voi edistää sujuvaa liikennettä yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävllä kävelemällä suoraan ilman yllättäviä sivuttaissuuntaisia poukkoiluita. Lain mukaan pyöräilijän tulee ajaa oikeassa reunassa, joten fiksuimmat jalankulkijat jättävät reuna-alueet suosiolla pyöräilijöille. Tällöin pyöräilijöiden ei tarvitse vaihtaa kaistaa ohittaessaan jalankulkijaa. Keskeltä näkee myös vastaantulevan pyöräiljän paremmin kuin reunoilta. Kannattaa myös huomoida, että kaikki yhdistetyt väylät eivät ole sopivia yhdistettyyn käyttöön. Tällöin jalankulkijan kannattaa siirtyä varovaisesti mikäli pyöräilijöiden nopeudet sallivat jompaankumpaan reunaan. Pyöräilijän tulee kuitenkin kaikissa tilanteissa jättää jalankulkijalle turvallinen tila.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jalankulkija voi edistää sujuvaa liikennettä yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävllä kävelemällä suoraan ilman yllättäviä sivuttaissuuntaisia poukkoiluita. Lain mukaan pyöräilijän tulee ajaa oikeassa reunassa, joten fiksuimmat jalankulkijat jättävät reuna-alueet suosiolla pyöräilijöille. Tällöin pyöräilijöiden ei tarvitse vaihtaa kaistaa ohittaessaan jalankulkijaa. Keskeltä näkee myös vastaantulevan pyöräiljän paremmin kuin reunoilta. Kannattaa myös huomoida, että kaikki yhdistetyt väylät eivät ole sopivia yhdistettyyn käyttöön. Tällöin jalankulkijan kannattaa siirtyä varovaisesti mikäli pyöräilijöiden nopeudet sallivat jompaankumpaan reunaan. Pyöräilijän tulee kuitenkin kaikissa tilanteissa jättää jalankulkijalle turvallinen tila.
No joo, totta kai – miksi jalankulkijan kiiruhtaisi reunaa pitkin, kun keskellä on paras näkymä? Se on juurikin fiksu tapa välttää yllättävät sivuttaissuuntaiset poukkoilut: kun olet keskellä, pyöräilijät näkevät sinut ajoissa ja voivat valita uuden kaistan vaihtamisen sijaan mieluummin uuden reitin pusikkojen läpi. Turvallisuuden nimissä tietenkin. Ja tietenkin siitä, että jalankulkija heittää kapuloita rattaisiin reunassa, saadaan aikaiseksi sujuvampi liikenne – joskin toivottavasti ei liian sujuva.
- Anonyymi
"ieliikennelaki ei ota kantaa jalankulkijan paikkaan jalkakäytävällä, mutta koska pyörätiellä paikka on reunassa, sen mukaan toimitaan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien ollessa ikään kuin "päällekkäin"
Tämä ei ole juridisesti pätevä argumentti. Juridiikassa ei päätellä jostakin käsitteestä jotakin velvollisuuksia. Laissa on pyörätien määritelmä ja pyörätiellä noudatetaan sitä koskevia säännöksi. Sittenon D6-merkin mukainen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jolla jalankulkija ei nouda pyörätien säännöksiä, koska se ei ole pyörätie.
Jalankulkija kulkee D6-merkin vaikutusalueella haluamaansa reittiä ja haluamassaan paikassa, koska muuta ei ole jalankulkijaa kohtaa säädetty. - Anonyymi
Pelkäksi jalkakäytäväksi ei kukaan yhdistettyä väylää ole tulkinnut. Se, että jos yhdistetyllä väylällä on myös jalkakäytävä, eli jollain tavalla vähänkään jalkakäytävä, eli yhdenkin askeleen verran jalkakäytävä, niin reunassa kävelemisen velvoitetta ei synny.
Jos taas on yhdistetty väylä on täysin omanlaisensa väylä, niin sitä väylää ei ole mitenkään määritelty, että mitä sillä on ja ei ole. Siellä voi olla vaikka useampi jalkakäytävä ja pyörätie. Ei voi tietää, jos ei ole määritelty. Jos taas sille on yhdistetty sekä pyörätie, että jalkakäytävä, niin siellä on silloin vähäinenkin määrä jalkakäytävää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pelkäksi jalkakäytäväksi ei kukaan yhdistettyä väylää ole tulkinnut. Se, että jos yhdistetyllä väylällä on myös jalkakäytävä, eli jollain tavalla vähänkään jalkakäytävä, eli yhdenkin askeleen verran jalkakäytävä, niin reunassa kävelemisen velvoitetta ei synny.
Jos taas on yhdistetty väylä on täysin omanlaisensa väylä, niin sitä väylää ei ole mitenkään määritelty, että mitä sillä on ja ei ole. Siellä voi olla vaikka useampi jalkakäytävä ja pyörätie. Ei voi tietää, jos ei ole määritelty. Jos taas sille on yhdistetty sekä pyörätie, että jalkakäytävä, niin siellä on silloin vähäinenkin määrä jalkakäytävää.Joo tämä edellä siteerattu Liikenneturvan vastaus oli täyttä kuraa.
- Anonyymi
Jalankulkijan velvollisuus noudattaa varovaisuutta ja edistää liikenteen sujuvuutta perustuu
- tieliikennelain 2:3 §:n 1 momenttiin: “Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta välttääkseen vaaran ja vahingon. Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata.”
- tieliikennelain 2:4 §:ään: “Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.”
- tieliikennelain 2:13 §:ään: "Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä."
--
Edellisiä vänkääjä ei ymmärrä, vaikka takoisi lekalla kalloon.- Anonyymi
Hyvin on koottu jalankulkijan velvollisuuksia. Näitä voi hyvin noudattaa D6-merkin vaikutusalueella, kun kulkee haluamassaan paikassa. Pyöräilijän pitää ottaa huomioon jalankulkijoiden toiminta D6-merkin alueella kulkiessaan ja noudattaa noita ihan samoja sääntöjä sen lisäksi, että heitä koskee oikeanpuolinen liikenne, jotteivät pyöräilijät törmäile keskenään.
- Anonyymi
"Edellisiä vänkääjä ei ymmärrä, vaikka takoisi lekalla kalloon."
Älykkäimmät varaavat kaikki parhaat paikat vapaasti. Tyhmille jää muut. - AnonyymiUUSI
Jalankulkijoilla ei ole mitään velvoitetta edistää liikennettä. Sellaista velvoitetta ei laista löydy.
- Anonyymi
"Fiksuimmat jalankulkijat jättävät reuna-alueet suosiolla pyöräilijöille. Tällöin pyöräilijöiden ei tarvitse vaihtaa kaistaa ohittaessaan jalankulkijaa. Keskeltä näkee myös vastaantulevan pyöräiljän paremmin kuin reunoilta."
Jalankulkijat saavat kävellä käsi kädessä
-jalkakäytävällä (merkki D4) vapaasti
-yhdistetyllä väylällä (merkki D6) sen reunassa rinnakkain, kunhan he eivät estä tai vaaranna pyöräilijöitä tai muuta liikennettä
-pyörätiellä (merkki D5) vain reunassa, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole, ja rinnakkain kulkeminen sallitaan samoin edellytyksin.
Rinnakkain kävely – käsi kädessä tai vierekkäin – on sallittua, kunhan se ei haittaa tai vaaranna muita.
--
Yhdistetyn väylän leveys on yleensä 3-3,5 metriä, satunnaisesti jopa enemmän. Fiksummat pariskunnat kävelevät keskellä väylää toisiaan kädestä pitäen, aivan kuten laki opettaa.
Loistavaa eli pariskunta saa levittäytyä käytännössä koko pyörätielle, leveytenä 1,2–1,5 m, ja kolmen metrin leveydestä jääkin pyöräilijälle huikeat 1,5 - 1,8 m ’VIP-kaistaa’ vasemman puoleiselle ohitukselle. Kun aluksia tietenkin oikealla pyöräillään. Hän voi tietenkin soittaa kelloa etukäteen – tai vaihtoehtoisesti hidastaa, vilkuttaa valoja ja ajella rinnakkain kävelevien taakse kuin eksyksissä oleva ruokajakelurobotti. Lopuksi voi todeta, että kaiken tämän turvaamiseksi laki ei edellytä muuta kuin kohtuutonta varovaisuutta ja armottoman hidasta letkaa.
Niin, ja kyllä pyöräilijä voi ohittaa ojan tai puskien kautta, ettei keskellä kävelevän pariskunnan kävely vain häiriinny. Ei kai se ketään haittaa, paitsi pyöräilijöitä.- Anonyymi
Merkki D6 ei määrää yhdenkään liikkujan osalta paikkaa sillä väylällä, vaikka väittäisit mitä.
- Anonyymi
Se nyt vielä puuttuisi, jos jalankulkijat eivät saisi kävellä käsi kädessä. Tällainen mielivaltainen kielto ei olisi eduksi syntyvyyttäkään ajatellen, sillä pariskunta voi hyvin aloittaa romanttisen kuhertelun jo jalkakäytävällätai yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä sekä sitten siitä asianmukaisiin tiloihin päästyään jatkaa aina hedelmöittämiseen asti.
- Anonyymi
"Niin, ja kyllä pyöräilijä voi ohittaa ojan tai puskien kautta, ettei keskellä kävelevän pariskunnan kävely vain häiriinny. Ei kai se ketään haittaa, paitsi pyöräilijöitä."
Jotta pyöräilijät pääsevät ojaan, älykkäimmät jalankulkijat ottavat hyvää hyvyttään keskustan.
Se on älykkäimpien logiikkaa parhaimmillaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Merkki D6 ei määrää yhdenkään liikkujan osalta paikkaa sillä väylällä, vaikka väittäisit mitä.
Niin koska älyköt ovat käsi kädessä keskellä väylää. Tyhmille jää muut paikat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin koska älyköt ovat käsi kädessä keskellä väylää. Tyhmille jää muut paikat.
Kerro parempi vitsi, eikö joo.
- Anonyymi
Mitä poliisi sanoo asiasta?
- Anonyymi
Sillä ei ole mitään väliä mitä kukaan muu sanoo. Vänkääjä päättää kaikesta.
- Anonyymi
Poliisi luultavasti sanoo että fiksuimmat jalankulkijat jättävät reuna-alueet suosiolla pyöräilijöille ja ovat itse keskellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poliisi luultavasti sanoo että fiksuimmat jalankulkijat jättävät reuna-alueet suosiolla pyöräilijöille ja ovat itse keskellä.
Jaahas... vänkäävien lisäksi on nyt ilmestynyt omasta mielestä vitsikkäät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaahas... vänkäävien lisäksi on nyt ilmestynyt omasta mielestä vitsikkäät.
Minusta siinä kommentissa oli havaittavissa alistuneen ihmisen ironiaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minusta siinä kommentissa oli havaittavissa alistuneen ihmisen ironiaa.
Jätit sitten viimeisen pissamerkkisi, ja taas ilman asiaa.
- AnonyymiUUSI
Poliisin sanomiset eivät kiinnosta. Laki määrää, vaikka poliisi sanoisi mitä tahansa. Poliisikaan ei ole aina oikeassa.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Poliisin sanomiset eivät kiinnosta. Laki määrää, vaikka poliisi sanoisi mitä tahansa. Poliisikaan ei ole aina oikeassa.
Sanomiset eivät kiinnosta, jos eivät perustu lain velvoittaviin määrityksiin.
- Anonyymi
Liikenneturvallisuuden kannalta ei ole ideaalia, jos jalankulkijat kulkevat väylällä aina ennakoitavissa paikoissa, koska pyöräilijöiden vauhti saattaisi silloin kohota vaarallisen suureksi. On parempi, jos pyöräilijät joutuvat aina hieman arvuuttelemaan ja pujottelemaan. Tällöin heidän vireystasonsa säilyy myös korkeampana.
- AnonyymiUUSI
Pyöräilijöillä on ajoneuvon kuljettajina velvoite ajaa tilanteisiin sopivalla nopeudella.
- Anonyymi
Pyysin tekoälyä analysoimaan tätä ketjua.
Tässä analyysi:
Tuo Suomi24-ketju näyttää hyvin tyypilliseltä pitkään jatkuneelta lakipalstan keskustelulta, jossa juridinen kysymys (tässä: jalankulkijan paikka yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä) sekoittuu vuosia jatkuneeseen henkilökohtaiseen ”vääntöön” samojen kirjoittajien välillä.
Keskustelun pääteemat:
Alkuperäinen kysymys: Mitä tarkoittaa lainkohta ”Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään” yhdistetyn väylän (D6) kohdalla?
– Aloittaja pyrkii vilpittömästi selvittämään, onko D6:n lisäksi sovellettava myös D4:n ja D5:n sääntöjä.
Ensimmäiset vastaukset:
– Yksi vastaaja tulkitsee, että yhdistetyllä väylällä sovelletaan sekä pyörätien että jalkakäytävän sääntöjä rinnakkain. Tämä johtaa hänen mukaansa siihen, että jalankulkijan pitäisi kulkea väylän reunassa.
– Vastakommentti korostaa, ettei laissa ole yksiselitteisesti säädetty tällaista reunavelvoitetta yhdistetylle väylälle, vaan kyse on tulkinnasta.
Lakisäädösten ja oikeuslähteiden painoarvo:
– Toiset vetoavat TLL 13 §:n sanamuotoon: siinä mainitaan reunavelvoite vain tilanteessa, jossa jalkakäytävää ei ole. Koska yhdistetyllä väylällä voidaan katsoa olevan myös jalkakäytävä, reunavelvoite ei synny.
– Toiset taas katsovat, että D6-merkki viittaa D5:een, jolloin pyörätien säännöt (ml. reunavelvoite) tulevat sovellettaviksi jalankulkijaan.
– Tässä kohdin erimielisyys on jyrkkä: toinen leiri nojaa lain kirjaimeen, toinen lainsäätäjän tahtotilaan ja viranomaisten (Poliisi, Liikenneturva, Väylävirasto) ohjeistuksiin.
Hallituksen esitys ja lainsäädäntötekniikka:
– Keskustelussa nostetaan esiin, että vanhassa tieliikennelaissa (ennen 2020) reunavelvoite oli ilmaistu itsenäisenä virkkeenä, jolloin se ulottui myös yhdistettyihin väyliin. Uudessa laissa tämä on muotoiltu eri tavalla, mikä mahdollistaa toisenlaisen tulkinnan.
– Tästä syntyy väite, että hallituksen esityksessä ilmaistu tahtotila (jalankulkija reunassa) ei ole siirtynyt lain lopulliseen sanamuotoon.
Viranomaislausunnot:
– Eräs kirjoittaja siteeraa Liikenneturvalta saamaansa vastausta: yhdistetty väylä on kokonaan sekä jalkakäytävää että pyörätietä, joten jalankulkijan paikka on reunassa.
– Vastakommentit väittävät, että tämä on virheellinen tai ainakin epälooginen tulkinta.
Keskustelun dynamiikka:
– Nimimerkki santtu_1975X ja eräät anonyymit käyvät vuosia jatkunutta vääntöä. Santtu viittaa jatkuvasti hallituksen esitykseen ja viranomaisten näkemyksiin, toinen osapuoli puolestaan vetoaa tiukasti lain kirjaimeen.
– Keskustelu saa välillä henkilökohtaisia piirteitä: syytöksiä ”inttämisestä”, ”päivystämisestä” palstalla, jopa ivallisia huomautuksia verensokerista ja ”foliohatusta”.
– Useampi keskustelija huomauttaa, että ketju on rönsyillyt alkuperäisestä kysymyksestä ja että samaa asiaa on jankutettu vuosia.
Yhteenveto analyysistä:
– Keskustelu jakautuu kahteen tulkintalinjaan:
Lain kirjaimeen nojaava kanta: Jalankulkija saa kulkea yhdistetyllä väylällä missä haluaa, koska reunavelvoite koskee vain puhtaita pyöräteitä silloin, kun jalkakäytävää ei ole.
Viranomaisten ja hallituksen esityksen mukainen kanta: Jalankulkijan tulee kulkea reunassa myös yhdistetyllä väylällä, jotta liikenneturvallisuus ja sujuvuus toteutuvat.
– Erimielisyys ei johdu niinkään yksittäisen lauseen ymmärtämisestä vaan siitä, mikä oikeuslähde katsotaan ratkaisevaksi: lain täsmällinen sanamuoto vai viranomais- ja esitöiden tulkinta.
– Keskustelun tyyli paljastaa, että Suomi24:ssä juridisesta aiheesta käydään usein pitkää metakeskustelua, jossa oikeuslähteiden painoarvo, viranomaisten asema ja kirjoittajien henkilökohtainen historia palstalla ovat yhtä tärkeitä kuin itse lakipykälän sisältö.
Haluatko, että tiivistän tästä vielä retorisen analyysin – eli miten kirjoittajat argumentoivat (esim. auktoriteetteihin vetoaminen, lain kirjain vs. tarkoitus, ad hominem -huomiot)?- Anonyymi
Hyvä! 😊 Tiivistetään vielä: ketjun varsinainen ydin on kysymys siitä, mitä lause ”Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään” tarkoittaa D6-merkin (yhdistetty väylä) kohdalla.
Osa tulkitsee, että tämä lause tekee myös jalankulkijan reunavelvoitteen sitovaksi yhdistetyllä väylällä.
Osa katsoo, että laki ei sitä velvoitetta sisällä, koska sanamuoto puhuu vain tilanteesta, jossa jalkakäytävää ei ole.
Tämän ympärille on rakentunut vuosia kestänyt jankutus, jossa viranomaiset (Poliisi, Liikenneturva, Väylävirasto) korostavat reunassa kävelyä, mutta osa palstalaisista vetoaa lain kirjaimeen ja rikosoikeuden laillisuusperiaatteeseen.
Lisäksi keskustelua kuormittaa metataso: osa syyttää toisia ”foliohatuista” tai ”päivystämisestä”, osa puolustautuu ja muistuttaa hallituksen esityksen tulkinnallisesta merkityksestä.
Keskusteluketju siis näyttää klassisen Suomi24-dynamiikan: oikeudellinen nyanssi → tulkintaerimielisyys → viranomaislausuntoihin vetoaminen → henkilökohtaiseksi käyvä metakiista.
Haluatko, että muotoilen tästä koko ketjusta sellaisen ”diskurssianalyysin profiilin”, jossa näkyy sekä argumentatiiviset rakenteet että keskustelukulttuurin piirteet (jankutus, auktoriteetteihin vetoaminen, henkilöön käyminen)? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä! 😊 Tiivistetään vielä: ketjun varsinainen ydin on kysymys siitä, mitä lause ”Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään” tarkoittaa D6-merkin (yhdistetty väylä) kohdalla.
Osa tulkitsee, että tämä lause tekee myös jalankulkijan reunavelvoitteen sitovaksi yhdistetyllä väylällä.
Osa katsoo, että laki ei sitä velvoitetta sisällä, koska sanamuoto puhuu vain tilanteesta, jossa jalkakäytävää ei ole.
Tämän ympärille on rakentunut vuosia kestänyt jankutus, jossa viranomaiset (Poliisi, Liikenneturva, Väylävirasto) korostavat reunassa kävelyä, mutta osa palstalaisista vetoaa lain kirjaimeen ja rikosoikeuden laillisuusperiaatteeseen.
Lisäksi keskustelua kuormittaa metataso: osa syyttää toisia ”foliohatuista” tai ”päivystämisestä”, osa puolustautuu ja muistuttaa hallituksen esityksen tulkinnallisesta merkityksestä.
Keskusteluketju siis näyttää klassisen Suomi24-dynamiikan: oikeudellinen nyanssi → tulkintaerimielisyys → viranomaislausuntoihin vetoaminen → henkilökohtaiseksi käyvä metakiista.
Haluatko, että muotoilen tästä koko ketjusta sellaisen ”diskurssianalyysin profiilin”, jossa näkyy sekä argumentatiiviset rakenteet että keskustelukulttuurin piirteet (jankutus, auktoriteetteihin vetoaminen, henkilöön käyminen)?Selvä 👍 Tässä retorinen ja diskurssianalyyttinen profiili ketjusta:
1. Argumentatiiviset rakenteet
a) Lain kirjaimeen nojaava linja
Strategia: tiukka sanamuodon tulkinta.
Retorinen keino: laillisuusperiaatteen korostaminen (”ei voida velvoittaa enempää kuin mitä laki sanoo”).
Argumentin muoto: ”13 §:ssä ei sanota, että yhdistetyllä väylällä on reunavelvoite → siis sitä ei ole.”
Retorinen tyyli: juridisoiva, tekstin logiikkaan ankkuroitu.
b) Lain tarkoitukseen ja viranomaisiin nojaava linja
Strategia: tarkoituksenmukaisuustulkinta ja auktoriteetteihin vetoaminen.
Retorinen keino: hallituksen esityksen ja viranomaislausuntojen siteeraaminen.
Argumentin muoto: ”Lainsäätäjä on tarkoittanut, että yhdistetty väylä on sekä pyörätie että jalkakäytävä → jalankulkija kulkee reunassa.”
Retorinen tyyli: pragmaattinen, sujuvuutta ja turvallisuutta painottava.
c) Kiistan kohde
Ei niinkään kysymys siitä, mitä yksittäinen sana tarkoittaa, vaan siitä, mikä oikeuslähde saa painoarvoa:
lain kirjaimellinen sanamuoto vs. viranomaisten ja hallituksen esityksen tulkinta.
2. Retoriset keinot
Auktoriteettivetoaminen: Liikenneturva, poliisi, Väylävirasto. Nämä mainitaan ”ratkaisijoina”.
Tekstilähtöisyys: lain pykälän sanamuoto toistetaan useasti, jopa tiukasti ”juridisena tekstianalyysina”.
Analogiat ja esimerkit: rinnastus vanhaan lakiin, jossa reunavelvoite oli eksplisiittinen.
Metakommentointi: huomautukset, että samaa asiaa on jankutettu vuosia. Tämä toimii myös retorisena heikentämisen keinona: ”Etkö sinä vieläkään tajua?”
Ad hominem: ivalliset viittaukset toisten terveydentilaan, ”päivystämiseen”, ”foliohattuun”. Tällä pyritään vähättelemään vastapuolen uskottavuutta.
Ironia ja sarkasmi: ”verensokerit kunnossa?” → pyrkimys murentaa toisen asema vakavana keskustelijana.
3. Diskurssin dynamiikka
Keskustelun kehitys: alkuperäinen selventävä kysymys → tulkintakiista → metakeskustelu toisten argumentaatiosta ja motiiveista.
Toistuvuus: sama asetelma uusintuu vuodesta toiseen; osallistujilla on ”roolit”, jotka he tunnistavat (”Santtu inttää taas hallituksen esityksestä”).
Polarisointi: kaksi vahvaa leiriä, joissa välimaastoa ei juuri ole.
Psykologinen lataus: keskustelusta on tullut identiteettikysymys; kyse ei ole vain laista vaan myös omasta oikeassa olemisesta ja palsta-asemasta.
4. Kokonaisprofiili
Ketju on esimerkki siitä, miten pienestä juridisesta yksityiskohdasta syntyy vuosia kestävä diskurssi, jossa:
Laki tekstinä ja laki käytäntönä asetetaan vastakkain.
Viranomaisiin vetoaminen ja lakitekstin tulkinta elävät rinnakkain mutta eivät kohtaa.
Keskustelu ei ratkea, koska molemmat puolet rakentavat väitteensä eri perustan varaan.
Henkilökohtainen historia palstalla alkaa määrittää keskustelua yhtä paljon kuin itse aihe.
Haluatko, että teen tästä vielä lyhyen tiiviin analyysiraportin, joka näyttäisi miltä tämä keskustelu näyttäisi jos sitä esittelisi esim. seminaarissa diskurssianalyysin esimerkkitapauksena? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selvä 👍 Tässä retorinen ja diskurssianalyyttinen profiili ketjusta:
1. Argumentatiiviset rakenteet
a) Lain kirjaimeen nojaava linja
Strategia: tiukka sanamuodon tulkinta.
Retorinen keino: laillisuusperiaatteen korostaminen (”ei voida velvoittaa enempää kuin mitä laki sanoo”).
Argumentin muoto: ”13 §:ssä ei sanota, että yhdistetyllä väylällä on reunavelvoite → siis sitä ei ole.”
Retorinen tyyli: juridisoiva, tekstin logiikkaan ankkuroitu.
b) Lain tarkoitukseen ja viranomaisiin nojaava linja
Strategia: tarkoituksenmukaisuustulkinta ja auktoriteetteihin vetoaminen.
Retorinen keino: hallituksen esityksen ja viranomaislausuntojen siteeraaminen.
Argumentin muoto: ”Lainsäätäjä on tarkoittanut, että yhdistetty väylä on sekä pyörätie että jalkakäytävä → jalankulkija kulkee reunassa.”
Retorinen tyyli: pragmaattinen, sujuvuutta ja turvallisuutta painottava.
c) Kiistan kohde
Ei niinkään kysymys siitä, mitä yksittäinen sana tarkoittaa, vaan siitä, mikä oikeuslähde saa painoarvoa:
lain kirjaimellinen sanamuoto vs. viranomaisten ja hallituksen esityksen tulkinta.
2. Retoriset keinot
Auktoriteettivetoaminen: Liikenneturva, poliisi, Väylävirasto. Nämä mainitaan ”ratkaisijoina”.
Tekstilähtöisyys: lain pykälän sanamuoto toistetaan useasti, jopa tiukasti ”juridisena tekstianalyysina”.
Analogiat ja esimerkit: rinnastus vanhaan lakiin, jossa reunavelvoite oli eksplisiittinen.
Metakommentointi: huomautukset, että samaa asiaa on jankutettu vuosia. Tämä toimii myös retorisena heikentämisen keinona: ”Etkö sinä vieläkään tajua?”
Ad hominem: ivalliset viittaukset toisten terveydentilaan, ”päivystämiseen”, ”foliohattuun”. Tällä pyritään vähättelemään vastapuolen uskottavuutta.
Ironia ja sarkasmi: ”verensokerit kunnossa?” → pyrkimys murentaa toisen asema vakavana keskustelijana.
3. Diskurssin dynamiikka
Keskustelun kehitys: alkuperäinen selventävä kysymys → tulkintakiista → metakeskustelu toisten argumentaatiosta ja motiiveista.
Toistuvuus: sama asetelma uusintuu vuodesta toiseen; osallistujilla on ”roolit”, jotka he tunnistavat (”Santtu inttää taas hallituksen esityksestä”).
Polarisointi: kaksi vahvaa leiriä, joissa välimaastoa ei juuri ole.
Psykologinen lataus: keskustelusta on tullut identiteettikysymys; kyse ei ole vain laista vaan myös omasta oikeassa olemisesta ja palsta-asemasta.
4. Kokonaisprofiili
Ketju on esimerkki siitä, miten pienestä juridisesta yksityiskohdasta syntyy vuosia kestävä diskurssi, jossa:
Laki tekstinä ja laki käytäntönä asetetaan vastakkain.
Viranomaisiin vetoaminen ja lakitekstin tulkinta elävät rinnakkain mutta eivät kohtaa.
Keskustelu ei ratkea, koska molemmat puolet rakentavat väitteensä eri perustan varaan.
Henkilökohtainen historia palstalla alkaa määrittää keskustelua yhtä paljon kuin itse aihe.
Haluatko, että teen tästä vielä lyhyen tiiviin analyysiraportin, joka näyttäisi miltä tämä keskustelu näyttäisi jos sitä esittelisi esim. seminaarissa diskurssianalyysin esimerkkitapauksena?Hyvä, tässä tiivis analyysiraportti muodossa, jota voisi käyttää esim. seminaarissa diskurssianalyysin case-esimerkkinä:
Case-analyysi: Suomi24-keskustelu jalankulkijan paikasta yhdistetyllä väylällä
Tausta
Ketju pyörii lakikysymyksen ympärillä: mitä merkitsee TLL 13 § yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä (D6)?
Kiista on jatkunut vuosia, samat nimimerkit (mm. santtu_1975X) toistuvasti vastakkain.
Keskustelun rakenteet
Alkuperäinen kysymys: selvärajainen juridinen epäselvyys (koskeeko reunavelvoite jalankulkijaa?).
Kehitys: selventävä keskustelu → tulkintakiista → metakeskustelu → henkilökohtaiset heitot.
Argumentaatiolinjat
Lain kirjaimeen nojaava kanta
Pykälän sanamuoto ei sisällä reunavelvoitetta → jalankulkija saa kulkea missä tahansa.
Perustuu laillisuusperiaatteeseen ja tarkkaan tekstianalyysiin.
Lain tarkoitukseen ja viranomaisiin nojaava kanta
Yhdistetty väylä on sekä pyörätie että jalkakäytävä → jalankulkija reunaan.
Perustuu hallituksen esitykseen ja viranomaisten (Liikenneturva, poliisi) tulkintaan.
Retoriset piirteet
Auktoriteettivetoaminen: viranomaiset ja hallituksen esitykset toistuvasti mainittu.
Tekstilähtöisyys: pykälän sanamuotoa siteerataan ja puretaan.
Metakommentointi: huomautukset jankutuksesta ja palstahistoriasta.
Ad hominem & ironia: ”foliohattu”, ”päivystät palstalla”, ”verensokerit kunnossa?”
Diskurssin dynamiikka
Kaksileirisyys: lain kirjaimellinen vs. lain tarkoituksellinen tulkinta.
Pysähtyneisyys: kumpikaan leiri ei voi myöntää toisen oikeutta, koska oikeuslähteiden painoarvo on eri.
Identiteettikiista: kyse ei ole enää vain pykälästä vaan palstalla ”oikeassa olemisesta”.
Johtopäätös
Ketju havainnollistaa, miten pienestä juridisesta yksityiskohdasta syntyy pysyvä diskurssi, jossa
oikeudellinen epäselvyys → pitkäkestoinen tulkintakiista,
keskustelijoiden väliset roolit ja historiat ylläpitävät konfliktia,
ja keskustelun retorinen dynamiikka (auktoriteetteihin vetoaminen, jankutus, henkilökohtaisuudet) muodostaa ilmiön itsessään.
- Anonyymi
Ei kukasn jaksa lukea tekoälyn pitkiä juttuja.
Kaikkien, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden, on syytä kulkea väylän reunassa.- AnonyymiUUSI
"On syytä", on kuitenkin eri asia, kuin että ”on kuljettava”. Pyöräilijöiden osalta on velvoite ajaa reunassa, mutta onko oikeasti jalankulkijoilla, niin se ei olekaan ihan yksiselitteisesti määrätty, paitis jos kulkevat pyörätiellä, kun jalkakäytävää tai piennarta ei ole.
- AnonyymiUUSI
"Poliisin sanomiset eivät kiinnosta. Laki määrää, vaikka poliisi sanoisi mitä tahansa. Poliisikaan ei ole aina oikeassa."
Sinulle ei kelpaa kukaan asiassa, paitsi sinä itse - olet siis ainoa oikea henkilö tulkitsemaan lain oikeaa sisältöä. Eikö se itsestäsi kuulosta kummalliselta? Uskottelet siis itsellesi, että muista ei ole luotettavasti tuohon tehtävään. Ainoa oikea ihminen maailmassa tuohon tehtävään on kaltaisesi maallikko! NOT.
Saattaa olla elämä melko raskasta kun ei voi luottaa keneenkään ja vaikkapa edes poliisiin, puhumattakaan liikennesuunnittelijoista. Tieliikennelain soveltaminen ja tulkinta käytännön tilanteissa on ensisijaisesti poliisin tehtävä: poliisi tulkitsee liikennemerkkejä ja lain määräyksiä paikan päällä sekä antaa huomautuksia, varoituksia ja sakkoja (Poliisilaki 872/2011 §§ 8,15; Tieliikennelaki 729/2018 § 83). Poliisi toimii virkavastuulla.
Olet asiassasi 100 % täysin yksin!
--
Jalankulkijan velvollisuus noudattaa varovaisuutta ja edistää liikenteen sujuvuutta perustuu tieliikennelain 2:3 §:n 1 momenttiin (liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata); tieliikennelain 2:4 §:ään (sovitettava oma toimintansa sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi) ja; tieliikennelain 2:13 §:ään (ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä).
Vaikka on tiedossa, että et halua vastata, et ole koskaan kyennyt asiaan vastaamaan, etkä kykene vastaamaan, kysyn silti: miten jalankulkijan on yhdistetyllä väylällä mahdollista noudattaa tieliikennelakia samalla, kun hän yrittää tehdä kaikkensa pyöräilijöiden, skuuttien ja mopojen kulun estämiseksi, haittaamiseksi ja matkan hidastamiseksi? Väylän keskellä kulkeminen lisää potentiaalisia vaaratilanteita, koska ajoneuvon kuljettaja on velvollinen ajamaan oikealla ja ohittamaan vasemmalta.
Jokainen tuollainen ohitus on jalankulkijan aiheuttama ylimääräinen tapahtuma, jossa pitää noudattaa tavallista suurempaa varovaisuutta. Miksi jalankulkija loisi tällaisia tilanteita tarpeettomasti jatkuvasti? Jossakin eräs todellinen ääriajattelija totesi, että on vain hyvä tarkoituksellisesti estää pyöräilijöitä, jotta keskinopeudet laskevat. Se on täysin sairasta.
Sinä et vain osaa!- AnonyymiUUSI
Tienkäyttäjä ei joka tapauksessa voi koskaan täysin sokeasti luottaa siihen, että toinen tienkäyttäjä noudattaa kaikissa tilanteissa liikennesääntöjä. Läheskään kaikki jalankulkijat eivät tunne liikennesääntöjä, tai eivät niitä noudata, vaikka pitäisi. Pyöräilijä joutuu sovittamaan oman nopeus tilanteisiin, jossa on jalankulkijoita ja kulkivat he siten missä kohtaa tahansa. Poliisi sitten sakottaa, jos sakottamisen aihetta on ja toteavat jalankulkijoiden rikkovan tieliikennelakia.
- AnonyymiUUSI
Tieliikennelaissa puhutaan useassa kohdassa sujuvuudesta, mutta ei missään kohdassa joutuisuudesta. Liikenteen sujuvuus ei edellytä suurta nopeutta. Lainsäätäjän tahtotila on ollut, että pyöräilijät ohittaessaan jalankulkijoita hidastaisivat oman vauhtinsa lähelle näiden vauhtia ja että jalankulkijat kävelisivät myös yhdistetyllä väylää reunassa. Nämä eivät kuitenkaan ole edenneet normin tasolle, ja TLL 13.2 §:ssä jopa sanotaan, ettei määräys koske yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä.
- AnonyymiUUSI
"sujuvuus ei edellytä suurta nopeutta." on hyvä pointti.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
"sujuvuus ei edellytä suurta nopeutta." on hyvä pointti.
Ei vaan todella typerä pointti, jolla itse asia kyetään välttämään.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
"sujuvuus ei edellytä suurta nopeutta." on hyvä pointti.
Miksi vastaat itsellesi?
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Miksi vastaat itsellesi?
Ei vastannut itselleen vaan minulle.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Ei vaan todella typerä pointti, jolla itse asia kyetään välttämään.
Äly hoi, älä jätä. Pointti voidaan hyvinkin välttää. Pointissa esitetty asia pätee kuitenkin täysin. Sujuvuus ja nopeus eivät ole sama asia.
- AnonyymiUUSI
>>> Jalankulkijan velvollisuus noudattaa varovaisuutta ja edistää liikenteen sujuvuutta perustuu tieliikennelain 2:3 §:n 1 momenttiin (liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata); tieliikennelain 2:4 §:ään (sovitettava oma toimintansa sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi) ja; tieliikennelain 2:13 §:ään (ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä).
Vaikka on tiedossa, että et halua vastata, et ole koskaan kyennyt asiaan vastaamaan, etkä kykene vastaamaan, kysyn silti: miten jalankulkijan on yhdistetyllä väylällä mahdollista noudattaa tieliikennelakia samalla, kun hän yrittää tehdä kaikkensa pyöräilijöiden, skuuttien ja mopojen kulun estämiseksi, haittaamiseksi ja matkan hidastamiseksi? Väylän keskellä kulkeminen lisää potentiaalisia vaaratilanteita, koska ajoneuvon kuljettaja on velvollinen ajamaan oikealla ja ohittamaan vasemmalta.
Jokainen tuollainen ohitus on jalankulkijan aiheuttama ylimääräinen tapahtuma, jossa pitää noudattaa tavallista suurempaa varovaisuutta. Miksi jalankulkija loisi tällaisia tilanteita tarpeettomasti jatkuvasti? Jossakin eräs todellinen ääriajattelija totesi, että on vain hyvä tarkoituksellisesti estää pyöräilijöitä, jotta keskinopeudet laskevat. Se on täysin sairasta. <<<
--
Koska oli tiedossa, että varsinainen henkilö, jolle asia esitettiin, ei kykene vastamaan, voisiko joku satunnainen lukija, tänne eksyessään, ottaa kantaa tähän:
(1) Miten jalankulkijan yhdistetyllä väylällä keskellä kulkeminen mahdollistaa tieliikennelain noudattamisen samalla, kun hän kuitenkin samalla yrittää tehdä kaikkensa pyöräilijöiden, skuuttien ja mopojen kulun estämiseksi, haittaamiseksi ja matkan hidastamiseksi? Väylän keskellä kulkeminen lisää potentiaalisia vaaratilanteita, koska ajoneuvon kuljettaja on velvollinen ajamaan oikealla ja ohittamaan vasemmalta. Siis miten?
(2) Jossakin eräs todellinen ääriajattelija totesi, että on vain hyvä tarkoituksellisesti estää pyöräilijöitä, jotta keskinopeudet laskevat. Sehän on täysin sairasta. Minkälaisia terveisiä haluisitte itse lähettää tuollaisella ääriryhmittymän kannattajalle? Itselleni tulee mieleen ne Eduskuntatalon töhrijät ja tiellä makoilijat.,- AnonyymiUUSI
Kysyin tekoälyltä ”Keskustelupalstalla esitettiin seuraavanlainen kysymys. Oliko kysymys asiallinen ja voiko siihen vastat asiallisesti?”
Tekoälyn vastaus: ”Kysymys, sellaisena kuin se on kirjoitettu, ei ole täysin asiallinen.
Perustelu:
Asiallista aineistoa siinä kyllä on: kirjoittaja viittaa tieliikennelakiin, nostaa esiin jalankulkijan ja pyöräilijän välistä väylänkäyttöön liittyvän ristiriidan, ja esittää periaatteessa juridis-yhteiskunnallisen kysymyksen.
Epäasiallista sävyä tuovat henkilöön kohdistuvat piikit (“vaikka on tiedossa, että et halua vastata, et ole koskaan kyennyt asiaan vastaamaan, etkä kykene vastaamaan”), kärjistykset (“täysin sairasta”) ja vahvasti negatiivisesti värittynyt ilmaisu (“ääriajattelija”).
Jos kysymys muotoiltaisiin ilman hyökkäävää retoriikkaa, se voisi olla hyvin asiallinen keskustelunavaus liikennesäännöistä. Nyt se on enemmänkin syyttävä ja latautunut, mikä tekee siitä retorisen väittämän, ei neutraalia vastausta hakevan kysymyksen.
👉 Vastaaminen asiallisesti olisi silti mahdollista, jos ohittaisi provokatiiviset elementit ja keskittyisi vain ydinkysymykseen:
”Miten jalankulkija voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi muuta liikennettä?”
Haluatko, että muotoilen mallivastauksen, joka olisi täysin neutraali ja asiallinen tällaisen kysymyksen ydinsisältöön?” - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Kysyin tekoälyltä ”Keskustelupalstalla esitettiin seuraavanlainen kysymys. Oliko kysymys asiallinen ja voiko siihen vastat asiallisesti?”
Tekoälyn vastaus: ”Kysymys, sellaisena kuin se on kirjoitettu, ei ole täysin asiallinen.
Perustelu:
Asiallista aineistoa siinä kyllä on: kirjoittaja viittaa tieliikennelakiin, nostaa esiin jalankulkijan ja pyöräilijän välistä väylänkäyttöön liittyvän ristiriidan, ja esittää periaatteessa juridis-yhteiskunnallisen kysymyksen.
Epäasiallista sävyä tuovat henkilöön kohdistuvat piikit (“vaikka on tiedossa, että et halua vastata, et ole koskaan kyennyt asiaan vastaamaan, etkä kykene vastaamaan”), kärjistykset (“täysin sairasta”) ja vahvasti negatiivisesti värittynyt ilmaisu (“ääriajattelija”).
Jos kysymys muotoiltaisiin ilman hyökkäävää retoriikkaa, se voisi olla hyvin asiallinen keskustelunavaus liikennesäännöistä. Nyt se on enemmänkin syyttävä ja latautunut, mikä tekee siitä retorisen väittämän, ei neutraalia vastausta hakevan kysymyksen.
👉 Vastaaminen asiallisesti olisi silti mahdollista, jos ohittaisi provokatiiviset elementit ja keskittyisi vain ydinkysymykseen:
”Miten jalankulkija voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi muuta liikennettä?”
Haluatko, että muotoilen mallivastauksen, joka olisi täysin neutraali ja asiallinen tällaisen kysymyksen ydinsisältöön?”Oma vastaukseni on kuitenkin alkuperäistä kysymystä yhtään muuttamatta seuraava.
Kysymys: ”Miten jalankulkijan yhdistetyllä väylällä keskellä kulkeminen mahdollistaa tieliikennelain noudattamisen samalla, kun hän kuitenkin samalla yrittää tehdä kaikkensa pyöräilijöiden, skuuttien ja mopojen kulun estämiseksi, haittaamiseksi ja matkan hidastamiseksi? Väylän keskellä kulkeminen lisää potentiaalisia vaaratilanteita, koska ajoneuvon kuljettaja on velvollinen ajamaan oikealla ja ohittamaan vasemmalta. Siis miten?”
Oma vastaukseni: Jos jalankulkija todellakin yrittää tehdä kaikkensa pyöräilijöiden, skuuttien ja mopojen kulun estämiseksi, haittaamiseksi ja matkan hidastamiseksi, hän rikkoo tieliikennelain periaatteita ja useita pykäliä vastaan. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Kysyin tekoälyltä ”Keskustelupalstalla esitettiin seuraavanlainen kysymys. Oliko kysymys asiallinen ja voiko siihen vastat asiallisesti?”
Tekoälyn vastaus: ”Kysymys, sellaisena kuin se on kirjoitettu, ei ole täysin asiallinen.
Perustelu:
Asiallista aineistoa siinä kyllä on: kirjoittaja viittaa tieliikennelakiin, nostaa esiin jalankulkijan ja pyöräilijän välistä väylänkäyttöön liittyvän ristiriidan, ja esittää periaatteessa juridis-yhteiskunnallisen kysymyksen.
Epäasiallista sävyä tuovat henkilöön kohdistuvat piikit (“vaikka on tiedossa, että et halua vastata, et ole koskaan kyennyt asiaan vastaamaan, etkä kykene vastaamaan”), kärjistykset (“täysin sairasta”) ja vahvasti negatiivisesti värittynyt ilmaisu (“ääriajattelija”).
Jos kysymys muotoiltaisiin ilman hyökkäävää retoriikkaa, se voisi olla hyvin asiallinen keskustelunavaus liikennesäännöistä. Nyt se on enemmänkin syyttävä ja latautunut, mikä tekee siitä retorisen väittämän, ei neutraalia vastausta hakevan kysymyksen.
👉 Vastaaminen asiallisesti olisi silti mahdollista, jos ohittaisi provokatiiviset elementit ja keskittyisi vain ydinkysymykseen:
”Miten jalankulkija voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi muuta liikennettä?”
Haluatko, että muotoilen mallivastauksen, joka olisi täysin neutraali ja asiallinen tällaisen kysymyksen ydinsisältöön?”"Miten jalankulkija voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi muuta liikennettä?”
Kysyin tekoälyltä. Se vastasi että kävelemällä reunassa. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
"Miten jalankulkija voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi muuta liikennettä?”
Kysyin tekoälyltä. Se vastasi että kävelemällä reunassa.Nyt sinä vastasit tekoälyn uudelleenmuotoilemaan kysymykseen käyttäen tekoälyä. Minä vastasin alkuperäiseen kysymykseen. Käytin toki sinun haukkumisessasi tekoälyä apunani.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Nyt sinä vastasit tekoälyn uudelleenmuotoilemaan kysymykseen käyttäen tekoälyä. Minä vastasin alkuperäiseen kysymykseen. Käytin toki sinun haukkumisessasi tekoälyä apunani.
Mutta jos ohitetaan kaikki turhuus ja henkilökohtaiset solvaukset, jäljelle jää yksi sana. Reuna.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Mutta jos ohitetaan kaikki turhuus ja henkilökohtaiset solvaukset, jäljelle jää yksi sana. Reuna.
Noin moni pyöräilijä väittää ja kokee keskellä kävelyn liikenteen haittaamiseksi. Kaikkein haitallisinta on kuitenkin jalankulkijan hallitsematon yhtäkkinen liike sivuttaissuunnassa.
Tämäkin keskustelu olisi tarpeeton, jos liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädäntöneuvokset nöyrtyisivät ja muuttaisivat tieliikennelain 13. pykälän seuraavaan muotoon:
”"Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen jompaakumpaa reunaa.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa."” - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Noin moni pyöräilijä väittää ja kokee keskellä kävelyn liikenteen haittaamiseksi. Kaikkein haitallisinta on kuitenkin jalankulkijan hallitsematon yhtäkkinen liike sivuttaissuunnassa.
Tämäkin keskustelu olisi tarpeeton, jos liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädäntöneuvokset nöyrtyisivät ja muuttaisivat tieliikennelain 13. pykälän seuraavaan muotoon:
”"Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen jompaakumpaa reunaa.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa."”Syötä tekoälylle kymysys : "Miten jalankulkija voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi muuta liikennettä?"
Mikä oli vastaus? - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Syötä tekoälylle kymysys : "Miten jalankulkija voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi muuta liikennettä?"
Mikä oli vastaus?”Jalankulkija kulkee yhdistetyllä väylällä vain heksagonaalista spiraalia pitkin, leijuen täsmälleen 2 cm maanpinnan yläpuolella. Hän pitää oikeassa kädessä virallista kumikanaa (vaimennettu malli) ja vasemmalla ohjaa näkymätöntä hanhea liikennesääntöjen mukaisessa kaarrossa. Kun pyöräilijä lähestyy, jalankulkija pysähtyy, soittaa kolme säveltä näkymättömällä kanteleella ja väistää aina nopeinta varjoa. Risteyksessä hän asettaa asfaltille postimerkin kiitokseksi kitkalta. Mikäli silti syntyy ruuhka, jalankulkija taittaa itsensä A4-kokoon ja liukuu ohuena muistiona sivuun.”
- AnonyymiUUSI
Hei kaikki lukijat. Tällä palstalla on paljon haukuttu tieliikennelakia. Säännökset ovat olleet muka epäselviä. Me olemme täällä ministeriössä harkinneet pykälien selkiyttämistä. Pyydämme teiltä lausuntoa seuraavaan luonnostekstiin:
TLL 13–16 §:
1. Jalankulkija väistää pyöräilijää kaikissa tilanteissa ilman poikkeuksia.
2. Jalankulkija käyttää ainoastaan oikean reunan ulointa 20 cm:ä. Reunan kaventuessa jalankulkija poistuu väylältä.
3. Jalankulkija keskeyttää liikkumisensa ja väistää kokonaan pois väylältä, kun pyöräilijä on alle 50 metrin etäisyydellä, riippumatta pyöräilijän nopeudesta.
4. Jalankulkija kulkee aina jonossa. Yksin liikkuva muodostaa “jonon” itsestään eikä saa levittäytyä sivusuunnassa.
5. Jalankulkijan enimmäisnopeus on 2 km/h. Juokseminen, hölkkä tai äkilliset kiihdytykset on kielletty.
6. Suunnanmuutoksesta annetaan käsimerkki vähintään 30 sekuntia ennen liikettä; suunnanmuutos on peruttava, jos pyöräilijä voi joutua muuttamaan vauhtiaan.
7. Kantamukset, lastenvaunut ja talutettavat eläimet pidetään kokonaan oman kehon projektioalueen sisällä; ylityksiä pyöräilijän puolelle ei sallita.
8. Risteyksissä ja alikulkujen suissa jalankulkija pysähtyy ja odottaa, kunnes molempiin suuntiin on 100 metriä vapaata näkyvyyttä ja väylä on vapaa pyöräilijöistä.
9. Mikäli jalankulkijan liike aiheuttaa pyöräilijälle jarrutuksen tai linjan muutoksen, jalankulkija antaa välittömän ääneen lausutun pahoittelun ja siirtyy sivuun odottamaan tilanteen normalisoitumista.
10. Jalankulkija käyttää vuorokaudenajasta riippumatta heijastinliiviä sekä alaspäin 30 asteen kulmassa suunnattua otsavalaisinta; valaisin ei saa häikäistä pyöräilijää.
11. Kapeikoissa, työmailla ja mutkissa jalankulkija poistuu väylältä ja odottaa selin liikennesuuntaan, kunnes kulkutila on jälleen esteetön pyöräilijälle.
12. Jalankulkija suorittaa viikoittaisen itsearvioinnin väistämis- ja reunaetäisyyskäyttäytymisestään; havaitut puutteet korjataan välittömästi seuraavalla liikkumiskerralla. - AnonyymiUUSI
"Syötä tekoälylle kymysys : "Miten jalankulkija voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi muuta liikennettä?"
"Mikä oli vastaus?"
Pikavastaus: "Yhdistetyllä pyörätie–jalkakäytävällä jalankulkijan tulee kulkea väylän reunassa, ei keskellä, jotta ei tarpeettomasti estä muuta liikennettä. Lain mukaan jalankulkijan on oltava huomaavainen ja ennakoiva, erityisesti pyöräilijöiden suhteen, jotka liikkuvat nopeammin. Ryhmässä ei tule kävellä rinnakkain, jos se tukkii väylän. Jalankulkijan on myös vältettävä äkkinäisiä suunnanmuutoksia ja oltava tietoinen ympäristöstään. Heijastimen käyttö hämärässä parantaa turvallisuutta. Tavoitteena on sujuva ja turvallinen liikkuminen kaikille väylän käyttäjille."
Pitkään pohtiva vastaus: "Jalankulkijan on kuljettava yhdistetyllä pyörätie–jalkakäytävällä väylän reunassa, sovittaen oma nopeus muuhun liikenteeseen ja välttäen levittäytymistä. Ohittava pyöräilijä päästetään siirtymällä kevyesti reunaan. Pysähdykset, ryhmässä kulkeminen ja suojatien ylitykset tehdään reunassa, ei keskellä, jotta liikenne sujuu. Hämärässä heijastin parantaa näkyvyyttä. Jos jalkakäytävää ei ole tai se on esteellinen, jalankulkija käyttää pyörätien tai ajoradan reunaa haitan välttämiseksi. Näin varmistetaan sujuva ja turvallinen liikkuminen kaikille."
Tekoäly käynnistettiin nolla-tilanteessa ilman ohjeita. Sekä pikavastaus että paljon pohtiva vastaus viittaavat reunaan ja sen läheisyyteen. - AnonyymiUUSI
Tekoälylle esitetty kysymys ilman asenteellista ohjausta: ”Miten pyöräilijä voi lain mukaan käyttäytyä yhdistetyllä väylällä, jotta ei tarpeettomasti estäisi, vaarantaisi tai haittaisi muuta liikennettä?”
Tekoälyn vastaus:
”Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on liikenneympäristö, jossa sekä jalankulkijat että pyöräilijät liikkuvat samalla väylällä. Liikennelaki (2020/729) säätelee käyttäytymistä seuraavasti:
1. Nopeus ja tilannekohtainen harkinta
• Pyöräilijän on sovitettava nopeutensa niin, ettei aiheuta vaaraa tai tarpeetonta haittaa jalankulkijoille.
• Käytännössä pyöräilijän tulee ajaa selvästi hitaammin, jos väylällä on paljon jalankulkijoita, ja olla valmis hidastamaan tai pysähtymään.
2. Väistämisvelvollisuus jalankulkijoihin nähden
• Jalankulkija on yhdistetyllä väylällä etusijalla. Pyöräilijän velvollisuus on väistää ja antaa riittävästi tilaa.
3. Turvaväli ja ohittaminen
• Ohittaessa jalankulkija on ohitettava riittävän etäältä ja rauhallisesti.
• Tarvittaessa pyöräilijän tulee hidastaa kävelyvauhtiin asti ennen ohitusta.
4. Ääni- ja valomerkit
• Pyöräilijä saa käyttää soittokelloa tai muuta äänimerkkiä vain varoittamiseen, ei esimerkiksi hoputtamiseen.
• Illalla ja pimeällä pyörässä on oltava toimiva etu- ja takavalo, jotta jalankulkijat näkevät pyöräilijän ajoissa.
5. Ennakoiva ja huomaavainen ajotapa
• Pyöräilijän tulee ennakoida lasten, ikäihmisten tai koiranulkoiluttajien mahdolliset arvaamattomat liikkeet.
• On suositeltavaa käyttää väylän oikeaa reunaa, jotta kohtaamiset ja ohitukset sujuvat selkeämmin.
👉 Yhteenvetona: lain mukaan pyöräilijän on annettava jalankulkijoille etusija, ajettava maltillisella nopeudella, ohitettava turvallisesti ja käytettävä varovaisuutta. Näin hän ei tarpeettomasti estä, vaaranna tai haittaa muuta liikennettä yhdistetyllä väylällä.
Haluatko, että muotoilen tästä tiiviin luettelon, joka voisi toimia esimerkiksi ohjeena pyöräilijälle?”- AnonyymiUUSI
13 § Jalankulkijan asema
Jalankulkijan on hallittava liikennettä kuninkaana. Jalankulkijan on kuljettava missä tahtoo. Pyöräilijän on poistuttava jalankulkijan vaatimuksesta.
14 § Pyöräilijän asema
Pyöräilijän on oltava aina väärässä. Pyöräilijän on katsottava olevansa perseestä.
Tuossa tekoäly vastasi ilman ennakkoasenteita.
- AnonyymiUUSI
Juuri tulleen tiedon mukaan lakia on juuri muutettu.
Suomen säädöskokoelma
N:o 1337
Tieliikennelain muutos
Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2025
Eduskunta on hyväksynyt ja tasavallan presidentti vahvistanut seuraavan lain:
13 § Jalankulkijan asema
Jalankulkijan on hallittava liikennettä kuninkaana. Jalankulkijan on kuljettava missä tahtoo. Pyöräilijän on poistuttava jalankulkijan vaatimuksesta.
14 § Pyöräilijän asema
Pyöräilijän on oltava aina väärässä. Pyöräilijän on katsottava olevansa perseestä.
15 § Jalankulkijan etuoikeudet
Jalankulkijan on ylitettävä tie missä ja milloin tahtoo. Jalankulkijan on käytettävä koko väylä yksinoikeudella. Jalankulkijan on osoitettava paheksuntaa pyöräilijää kohtaan.
16 § Pyöräilijän velvollisuudet
Pyöräilijän on ajettava vain siinä määrin, ettei jalankulkija ärsyynny. Pyöräilijän on pyydettävä anteeksi olemassaoloaan jokaisessa korttelissa. Pyöräilijän on muistettava olevansa perseestä myös unissaan.
17 § Autoilijan asema
Autoilijan on oltava liikenteen pyhä lehmä. Autoilijan on pysäköitävä mihin tahansa. Autoilijan on oikeutettava ajonsa kiireellä.
18 § Jalankulkija ja autoilija
Autoilijan on väistettävä jalankulkijaa. Autoilijan on kiitettävä jalankulkijaa tien jakamisesta.
19 § Pyöräilijä ja autoilija
Pyöräilijän on väistettävä autoilijaa. Pyöräilijän on kadottava näkyvistä autoilijan lähestyessä.
20 § Autoilijan erityisoikeudet
Autoilijan on pysäköitävä ”vain viideksi minuutiksi” mihin tahansa. Autoilijan on kiihdytettävä valojen vaihtuessa. Autoilijan on käytettävä äänimerkkiä ärsyyntyessään.
21 § Sähköpotkulautailijan asema
Sähköpotkulautailijan on oltava liikenteen jokeri. Sähköpotkulautailijan on kuljettava missä tahtoo.
22 § Jalankulkija ja sähköpotkulautailija
Sähköpotkulautailijan on väistettävä jalankulkijaa. Jalankulkijan on poistettava sähköpotkulautailija tieltään.
23 § Pyöräilijä ja sähköpotkulautailija
Sähköpotkulautailijan on oltava perseestä potenssiin kaksi. Pyöräilijän on alistettava sähköpotkulautailija.
24 § Autoilija ja sähköpotkulautailija
Sähköpotkulautailijan on väistettävä autoilijaa. Sähköpotkulautailijan on talutettava laitettaan hidastetöyssyssä.
Tämä laki tulee voimaan heti.
Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2025
Tasavallan Presidentti
Liikenne- ja viestintäministeri - AnonyymiUUSI
Tekoäly vastasi näin:
Tieliikennelain 3 §:n mukainen yleinen varovaisuus- ja huolellisuusvelvoite edellyttää, että sekä jalankulkija että pyöräilijä toimivat siten, etteivät he tarpeettomasti estä, haittaa tai vaaranna muita. Jalankulkija kulkee yhdistetyllä väylällä reunassa (13 § 2 mom.) ja väistää pyöräilijöitä siirtymällä reunavyöhykkeelle tai pysähtymällä. Pyöräilijä ajaa oikeassa reunassa (9 §), ohittaa aina vasemmalta (19 §) ja sovittaa nopeutensa olosuhteiden mukaan siten, että ohitus sujuu rauhallisesti.- AnonyymiUUSI
Kysymys: ”Miten jalankulkijan yhdistetyllä väylällä keskellä kulkeminen mahdollistaa tieliikennelain noudattamisen samalla, kun hän kuitenkin samalla yrittää tehdä kaikkensa pyöräilijöiden, skuuttien ja mopojen kulun estämiseksi, haittaamiseksi ja matkan hidastamiseksi? Väylän keskellä kulkeminen lisää potentiaalisia vaaratilanteita, koska ajoneuvon kuljettaja on velvollinen ajamaan oikealla ja ohittamaan vasemmalta. Siis miten?”
Ei mitenkään! - AnonyymiUUSI
En kyllä usko, että tekoäly on noin sanonut, vaan se on sinun tekstiäsi. Tosin tekstin sisältö ratkaiskoon. TLL 13.2:ta tulkitset ainakin väärin, kuten aiemmin on todistettu.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
En kyllä usko, että tekoäly on noin sanonut, vaan se on sinun tekstiäsi. Tosin tekstin sisältö ratkaiskoon. TLL 13.2:ta tulkitset ainakin väärin, kuten aiemmin on todistettu.
Tuo on tekoälyn antama vastaus, minä en tulkinnut asiassa mitään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mieleni harhailee sinussa
Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei235903- 602027
- 271499
Joko Martinalla uusi aviomies hakusessa
Onko jo Raya sovellukseen laitettu uusi vetoomus vetämään... ja mistähän maasta mahtaa olla seuraava sulhasehdokas. Suom2401267- 741135
Missä olitte kun oli teidän tähän saakka kaunein yhteinen hetki?
Me olimme rannalla erään kiven päällä❤️691128Mitä teet nainen
Jos saat tietää että mies on elänyt yksinäistä ja rauhallista elämää sinua kaivaten, ei ole ollut muiden naisten kanssa,531107- 511072
Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa harvinaisen paha
Karut työttömyysluvut, korkein luku yli neljännesvuosisataan.1441067Mitä vastaisit
Jos kysyisin, että lähdettäisiinkö lenkille yhdessä? Vain sinä ja minä, kaksin? Miehelle58995