Mies, olen fyysisesti täysin terve

Kunnossa on

Niin, miten se nyt määritellään. Ihmiset tietysti lokeroidaan mielellään erilaisten diagnoosin avulla. Psyykkisiä sairauksia kehitetään, jotta saadaan maailman suurimman bisneksen kautta tietylle pienelle vähemmistölle loputtomasti rahaa ja ihmiset täydelliseen kontrolliin. Lääkebisnes tuottaa jopa enemmän rahaa, mitä aseteollisuus.

Kaikki mt-oireilut olisivat hoidettavissa toisin. Jos siihen olisi intressejä ja tarpeeksi moni ymmärtäisi sen pitkän ohjelmoinnin, minkä terveydenhuollon ammattilaiset ovat laitettu käymään läpi. Apteekin lääkkeillähän näillä ongelmia ei hoideta ja luonnosta löytyy myös apu vaivaan kuin vaivaan. Saadaan vain kroonisesti sairastuneita zombeja, vaikka olisi alun perin kyseessä ihminen, joka kärsii esimerkiksi rakkauden, ystävien ja ymmärtävän/kannustajan puutteesta.

Asiat eskaloituu, dosetti täyttyy edelleen ja joku taho käärii jälleen massit. Lähimmäisen rakkaus on se, millä kansakunta voitaisiin parantaa. Tärkeitä olisivat yhteisöllisyys, minkä meidän toinen teollinen vallankumous sai lähes katoamaan. Ennen 90- lukua ei maaseudulla edes tunnettu termiä "talkoot", oli normaali käytäntö, että maaseudulla auttoivat toinen toistaan

Tietysti silloin, kun elettiin agraariyhteiskunnassa, työnteolta ei aina ehditty huolehtimaan mielenterveysongelmaisista tai muuten vammaisista. Heidät sidottiin seinään kiinni maatilan töiden ajaksi. Mutta nämä olivat yksittäisiä tapauksia, ei voida verrata tämän päivän mielenterveysongelmien jatkuvasti kasvavaan vyyhtiin. Tosin sisäsiittoisuutta oli silloin enemmän ja niiden vuoksi syntyi välillä "heikkopäisiä".

Ja jos minä olen jonkun mielestä "hullu" niin en ainakaan vaarallinen hullu ( jos en joudu puolustustautumaan itseäni tai läheistäni vaaratilanteessa). Asioista puhun suoraan, mielistelyyn en lähde. Siitä saa jo hullun leiman otsaan. Moni on sanonut, että minut pitäisi sulkea johonkin, koska en ajattele kuin useimmat ja täten en mahdu normaalin lokeroon.

Ollessani parikympppinen paras ystäväni (toiselle ulottovuudelle jo siirtynyt) totesi, että minut olisi aikanaan poltettu noitana roviolla mielipiteideni takia.

Ehkä "hulluinta" minussa on se, että joudun uudistumaan siten, että käyn välillä henkisellä pohjalla, noustakseni taas vähän oppineempana sieltä ylös. Herkän ihmisen kirous, ei mielisairaan.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Niin, miten se nyt määritellään. Ihmiset tietysti lokeroidaan mielellään erilaisten diagnoosin avulla. Psyykkisiä sairauksia kehitetään, jotta saadaan maailman suurimman bisneksen kautta tietylle pienelle vähemmistölle loputtomasti rahaa ja ihmiset täydelliseen kontrolliin. Lääkebisnes tuottaa jopa enemmän rahaa, mitä aseteollisuus.

Kaikki mt-oireilut olisivat hoidettavissa toisin. Jos siihen olisi intressejä ja tarpeeksi moni ymmärtäisi sen pitkän ohjelmoinnin, minkä terveydenhuollon ammattilaiset ovat laitettu käymään läpi. Apteekin lääkkeillähän näillä ongelmia ei hoideta ja luonnosta löytyy myös apu vaivaan kuin vaivaan. Saadaan vain kroonisesti sairastuneita zombeja, vaikka olisi alun perin kyseessä ihminen, joka kärsii esimerkiksi rakkauden, ystävien ja ymmärtävän/kannustajan puutteesta.

Asiat eskaloituu, dosetti täyttyy edelleen ja joku taho käärii jälleen massit. Lähimmäisen rakkaus on se, millä kansakunta voitaisiin parantaa. Tärkeitä olisivat yhteisöllisyys, minkä meidän toinen teollinen vallankumous sai lähes katoamaan. Ennen 90- lukua ei maaseudulla edes tunnettu termiä "talkoot", oli normaali käytäntö, että maaseudulla auttoivat toinen toistaan

Tietysti silloin, kun elettiin agraariyhteiskunnassa, työnteolta ei aina ehditty huolehtimaan mielenterveysongelmaisista tai muuten vammaisista. Heidät sidottiin seinään kiinni maatilan töiden ajaksi. Mutta nämä olivat yksittäisiä tapauksia, ei voida verrata tämän päivän mielenterveysongelmien jatkuvasti kasvavaan vyyhtiin. Tosin sisäsiittoisuutta oli silloin enemmän ja niiden vuoksi syntyi välillä "heikkopäisiä".

Ja jos minä olen jonkun mielestä "hullu" niin en ainakaan vaarallinen hullu ( jos en joudu puolustustautumaan itseäni tai läheistäni vaaratilanteessa). Asioista puhun suoraan, mielistelyyn en lähde. Siitä saa jo hullun leiman otsaan. Moni on sanonut, että minut pitäisi sulkea johonkin, koska en ajattele kuin useimmat ja täten en mahdu normaalin lokeroon.

Ollessani parikympppinen paras ystäväni (toiselle ulottovuudelle jo siirtynyt) totesi, että minut olisi aikanaan poltettu noitana roviolla mielipiteideni takia.

Ehkä "hulluinta" minussa on se, että joudun uudistumaan siten, että käyn välillä henkisellä pohjalla, noustakseni taas vähän oppineempana sieltä ylös. Herkän ihmisen kirous, ei mielisairaan.

Tämä 13:13:21 oli siis ainoa minun kirjoittavani vastaus :) ap

Niin ja myös parisuhteessa elävän elämä joka roikkuu palstalla. 🤷‍♂️

Et saa