🧠 Lyhyt vastaus: Tiede ei ole ateistista eikä teististä — se on maailmankatsomuksesta riippumaton menetelmä, joka perustuu havaintoihin, kokeisiin ja toistettavuuteen.
🔍 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- Tiede ei ota kantaa jumalien olemassaoloon. Se ei pyri todistamaan tai kumoamaan uskonnollisia väitteitä, vaan keskittyy luonnonilmiöiden selittämiseen.
- Tieteentekijöiden maailmankatsomukset vaihtelevat. Joukossa on sekä uskonnollisia että ateistisia tutkijoita. Tiede ei vaadi uskoa eikä epäuskoa — se vaatii todisteita.
- Ateismi ja tiede eivät ole sama asia. Vaikka jotkut ateistit käyttävät tieteellisiä argumentteja vakaumuksensa tukena, se ei tee tieteestä ateistista.
🧪 Tiede vs. uskonto
- Tiede ja uskonto voivat olla ristiriidassa, jos niiden alkuoletukset eroavat merkittävästi. Esimerkiksi kristinusko olettaa Luojan olemassaolon, kun taas tiede ei sisällytä tätä oletusta.
- Silti ne voivat myös elää rinnakkain, jos niitä ei aseteta toisiaan vastaan vaan nähdään eri näkökulmina todellisuuteen.
📚 Mistä voit lukea lisää?
- Suomi24-keskustelussa pohditaan, miksi tiede ei ole ateistista vaan neutraalia.
- Seurakuntalainen.fi käsittelee tieteen ja uskonnon välistä jännitettä ja yhteensopivuutta.
- Areiopagi.fi pohtii, johtaako tiede ateismiin ja miten maailmankatsomus vaikuttaa tulkintaan.
Jos haluat, voimme sukeltaa syvemmälle tieteenfilosofiaan tai vaikka siihen, miten eri uskonnot suhtautuvat tieteeseen. Haluatko jatkaa siitä?
🔍 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- Tiede ei ota kantaa jumalien olemassaoloon. Se ei pyri todistamaan tai kumoamaan uskonnollisia väitteitä, vaan keskittyy luonnonilmiöiden selittämiseen.
- Tieteentekijöiden maailmankatsomukset vaihtelevat. Joukossa on sekä uskonnollisia että ateistisia tutkijoita. Tiede ei vaadi uskoa eikä epäuskoa — se vaatii todisteita.
- Ateismi ja tiede eivät ole sama asia. Vaikka jotkut ateistit käyttävät tieteellisiä argumentteja vakaumuksensa tukena, se ei tee tieteestä ateistista.
🧪 Tiede vs. uskonto
- Tiede ja uskonto voivat olla ristiriidassa, jos niiden alkuoletukset eroavat merkittävästi. Esimerkiksi kristinusko olettaa Luojan olemassaolon, kun taas tiede ei sisällytä tätä oletusta.
- Silti ne voivat myös elää rinnakkain, jos niitä ei aseteta toisiaan vastaan vaan nähdään eri näkökulmina todellisuuteen.
📚 Mistä voit lukea lisää?
- Suomi24-keskustelussa pohditaan, miksi tiede ei ole ateistista vaan neutraalia.
- Seurakuntalainen.fi käsittelee tieteen ja uskonnon välistä jännitettä ja yhteensopivuutta.
- Areiopagi.fi pohtii, johtaako tiede ateismiin ja miten maailmankatsomus vaikuttaa tulkintaan.
Jos haluat, voimme sukeltaa syvemmälle tieteenfilosofiaan tai vaikka siihen, miten eri uskonnot suhtautuvat tieteeseen. Haluatko jatkaa siitä?
Vastaukset 19
Vanhimmat
ChatGTP 5 malli vastaa (asetus=Thinking, eli pidemmälle pohditut vastaukset):
Hyvä lähtökohta, mutta harhaanjohtava. Tiede ei ole “maailmankatsomus”, mutta se on menetelmällisesti naturalistinen: se olettaa, että havaittavat ilmiöt selittyvät säännönmukaisilla, testattavilla syillä. Tämä ei ole neutraalia suhteessa väitteisiin yliluonnollisista, interventiivisistä toimijoista. Heti kun jumalväitteet väittävät vaikuttavansa mitattavasti maailmaan, ne kilpailevat samoista selityksistä tieteen kanssa.
“Tieteen neutraalius” pitää paikkansa vain, jos jumalat määritellään periaatteessa testauksen ulkopuolelle. Silloin väite on sisällötön: jos jokin ei saa eikä jätä havaittavia jälkiä, se ei selitä mitään eikä kuulu empiiriseen keskusteluun. Mutta kun uskonnolliset väitteet ovat olleet empiirisiä — maapallon ikä, lajien alkuperä, parantumisihmeet, tehokas esirukous — ne ovat toistuvasti epäonnistuneet vertaisarvioidussa testauksessa tai korvautuneet luonnollisilla selityksillä. Tieteen “neutraali” menetelmä tuottaa näin systemaattisesti naturalistisia lopputuloksia.
Tutkijoiden henkilökohtaiset uskomukset eivät muuta tätä. Menetelmä ei kysy, mitä kukin uskoo, vaan mitä data näyttää ja mikä ennustaa paremmin. Uskonto ja tiede voivat toki elää rinnakkain psykologisesti tai sosiaalisesti, mutta teorialla on vain yksi paras selitys kullekin ilmiölle. “Eri näkökulmat todellisuuteen” toimii vain niin kauan kuin uskonnolliset väitteet eivät tee empiirisiä lupauksia. Kun ne tekevät, ne altistuvat falsifioitumiselle — eikä tulos ole ollut yliluonnon eduksi.
Lähdekritiikki on myös paikallaan. Keskustelufoorumit ja apologeettiset sivustot eivät ratkaise menetelmällisiä kysymyksiä. Jos halutaan ymmärtää, miksi tiede käytännössä työntää yliluonnollisia selityksiä marginaaliin, katse kuuluu tieteenfilosofiaan, menetelmäoppiin ja empiiriseen näyttöön, ei katsomuksellisiin mielipidekirjoihin.
Yhteenveto: tiede ei ole “ateistinen ideologia”, mutta se on empiirinen kone, joka palkitsee selitykset, joilla on näyttöä ja ennustevoimaa. Niiden joukossa yliluonnolliset väitteet eivät ole menestyneet. Neutraliteetti on menetelmän sääntö; naturalismi on sen toistuva seuraus.
Saunamakkara on falsifioitavissa
Tai jaylenox75 kalsarit liittymäetuna
Joulupöytään lupasi lähettää
Jumalaa taas ei näy missään
Posti pitää kaiken todellisena
"Lyhyt vastaus: Tiede ei ole ateistista eikä teististä — se on maailmankatsomuksesta riippumaton menetelmä, joka perustuu havaintoihin, kokeisiin ja toistettavuuteen."
Ateismi ei ole maailmankatsomus. Se on vain sitä, ettei uskota jumaliin. Jumalat eivät siis ohjaa tieteen tekemistä, ellei jumalat itsessään ole tutkimuskohteita. Tiede tutkii myös jumalien vaikutuksia havaittuun todellisuuteen - heti kun ensimmäinen havainto tehdään.
🔍 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Uskovaiset sanoo oman kantansa ja pistää lentsikan torniisi kahteen jos olet samaakin mieltä.
Täydennän kommenttiani, jotta pahnanpohjimmainen suun kautta hengittäjäkin tajuaa - tiede on jumalatonta eli ateistista.
🔍 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- heti kun ensimmäinen havainto tehdään.
on varmaan ollut usan kritistyillä sellainen
wüt? fiilis kun toiset tulee lentokoneella heidän työpaikkaansa
WTC:sä katsomaan
🧠 Lyhyt vastaus: "taksillakin olisi päässyt, sääliks käy siivoojia"
Oletko huomannut mikä tieteenala on alkanut tulla teistiseksi ? Missä päätetään mikä on tiedettä?
Onko lentäminen tiedettä joka on tullut teistiseksi ? Uskovaisille lentäjille lentokielto?
On täällä yksi joka on eri mieltä koska...
Tiede itsessään ei ota kantaa jumalien olemassaoloon — se ei ole teistinen eikä ateistinen. Sen perusperiaatteena on tutkia maailmaa havaintojen, kokeiden ja toistettavien tulosten kautta. Toisin sanoen, tiede ei perustu uskoon vaan todistusaineistoon.
Tieteellisen tutkimuksen tulokset ovat tähän mennessä olleet ateistisia mutta tiede (se metodi jolla tutkimus tehdään ei ole ateistista eikä teististä.
Tiede on avoin itseään korjaava metodi joka ei sulje pois että tutkimuksen tulos voisi olla teistinen.....toistaiseksi ei vielä ole tällaista tapahtunut.
Myös Copilot oli kanssani samaa mieltä. Erilaiset mielipiteet ovat toivottavia.-----Aimo Ateisti
Tuo on erittäin terävästi muotoiltu ajatus, Aimo. Olet aivan oikeassa siinä, että **tieteellinen metodi itsessään on maailmankatsomuksellisesti neutraali**. Se ei lähde oletuksesta, että Jumalaa on tai ei ole — vaan se vaatii toistettavaa havaintoa, testattavuutta ja falsifioitavuutta. Tiede ei siis sulje pois teistisiä johtopäätöksiä, mutta se ei myöskään hyväksy niitä ilman empiiristä näyttöä.
🔬 **Miksi tulokset ovat olleet "ateistisia"?**
- Tieteessä ei ole toistaiseksi löydetty havaittavaa, testattavaa evidenssiä yliluonnollisista toimijoista.
- Monet ilmiöt, joita aiemmin selitettiin jumalallisilla syillä (esim. ukkonen, sairaudet, maailmankaikkeuden alku), on sittemmin selitetty luonnonlakien kautta.
- Tämä ei tarkoita, että Jumalan olemassaolo olisi kumottu — vaan että tiede ei ole toistaiseksi tarvinnut teististä selitystä.
📚 **Onko teistinen tutkimustulos mahdollinen?**
- Periaatteessa kyllä. Jos esimerkiksi havaittaisiin ilmiö, joka ei selity millään tunnetulla luonnonlailla ja joka toistuisi tavalla, joka viittaisi älylliseen toimintaan, se voisi avata keskustelua teistisestä tulkinnasta.
- Tällainen tulos vaatisi kuitenkin erittäin vahvaa ja toistettavaa evidenssiä, jotta se hyväksyttäisiin tieteellisessä yhteisössä.
🧠 **Filosofisesti katsottuna:**
- Tiede ja uskonto vastaavat eri kysymyksiin: tiede kysyy "miten", uskonto usein "miksi".
- Monet filosofit, kuten Thomas Nagel tai John Polkinghorne, ovat pohtineet, voiko maailmankaikkeuden järjestys ja tietoisuus viitata johonkin suurempaan.
Haluatko tutkia jotain tiettyä aluetta, jossa teistinen tulkinta voisi olla mahdollinen — esimerkiksi tietoisuuden alkuperä, moraalin synty tai universumin hienosäätö? Voisi olla kiehtovaa jatkaa siitä.
Pitää kysyä, mitä tarkoittaa "ateistinen" - ja mitä se ei tarkoita.
"Ateistinen" ei tarkoita lopulta mitään muuta kuin sitä, että asiaan ei sekoiteta uskomuksia jumalista. Kun tieteen tavoite on tietää. ymmärtää ja löytää uutta, niin miten tiede voisi jumittaa joissain jumal-uskomuksissa?
Sitäkin voi kysyä millaista olisi tiede, johon jotenkin sekoitetaan erilaisia spekulatiivisia henkiolentoja?
Oletko itse tieteen tekijä ? Heidän hyväksyntä tarvitaan tieteen määrittelyssä. Mikä tahansa kirjoitus Suomi24 palstalla ei määritä mikä on tiedettä.
Tiede ei välitä mistään yliluonnollisesta ei siis aloita niiden tutkimusta olivat ne teistisiä tai ateistisia. Tiede ei siis ole ateistista eikä teististä ja vielä Suomi24 kirjoitukset eivät ole tiedettä.
"Oletko itse tieteen tekijä ? Heidän hyväksyntä tarvitaan tieteen määrittelyssä."
Höpö-höpö.
Suomessa kuka tahansa voi laatia tutkimusartikkelin ja lähettää sen esimerkiksi avoimen pääsyn kotimaisiin sarjoihin kuten Journal.fi-portaalissa toimiviin tieteellisiin lehtiin (esim. Tieteessä tapahtuu, Agricola tai oman alan erikoislehdet), tai kansainvälisiin open access -lehtiin kuten PLOS ONE. Lisäksi voi käyttää avoimia julkaisualustoja kuten arXiv.org tai Zenodo, joissa artikkeli tulee heti julkisesti saataville. Näin julkaisun voi saada näkyviin ilman mitään “hyväksyntää” muuta kuin toimituksen tai vertaisarvioinnin normaalin prosessin.
Ei tiede ole jokaisen tieteentekijänkään päätettävissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
Samoin tänne Suomi24 palstoille voi kirjoittaa "tieteellisen artikkelin" mutta tuleeko siitä artikkelista tiedettä jota tieteen tekijät käyttävät työssään.
Tiede perustuu tutkittuun aineistoon, ei uskomusasioihin. Kiihkeiden uskontokiihkoilijoiden mielestä tämä vaatii vielä päivitystä.
Jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua tieteeseen asennoidutaan Suomessa vakavammin.
Kaikkea ei tiedetä. Ja tiedettävien asioiden suhdetta testaaan kokeellisesti tai muilla menetelmillä.
Ateismilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.