En ole juoppo

Tapio viina oli rapsakkaan raikasta juotavaa, loraus kuppiin ja kylmää vettä päälle.
Kuppi kulukkutorvea ja ah, sitä ihanaa humahdusta hetken päästä.
Naamakin vääntyi virneeseen ja tunsi olevansa luomakunnan kruunu.

Muoviset littanat Tapio viina putelit olivat myös huomaamattomia ja käteviä kuljeteltavia värikkään orjalyyssin uumenissa.
Kauppakassissa eväsmakkaroiden, kauraleipien ja maitopurkkien seassa kulki pari puolen litran tölkkiä Kozelia myös kenenkään näkemättä kerroksiin.

Kyllä viina on hyvää,arvostan.

Metsämanin silmistä näkee milloin alkoholi vaikuttaa.
Metsämanin pupillit laajenevat, silmät pyöristyvät, katse alkaa kiertämään laipion rajoja, ajatus katkeilee.
Aivan normaaleilta humalahakuisen elkeiltä vaikuttavat.

"Ei oo perää!😠 En usko, että olis koskaan ollu videoilla tuiterissa. Hänellä on aina tolkku mukana, kun noita tuliaisviinoja maistelee.😋"

Sinä et alkuunkaan ymmärrä mistä riippuvuudessa on kyse.

Kuinka yleistä on ostoriippuvuus, tavaran ostaminen tuo hetkeksi hyvän olon tunteen.
Mitä hienompi, kalliimpi ja komeampi tavara niin sitä ylpeämpi olo ja paremmuuden tunne.

Nyt minäkii oon jottaen ja haluan kaikkien myös näkevän sen.
Ajelen vanhalla kiiltäväksi hinkatulla Bemarin, Volvon tai Mersun rottelolla kirkonkylän raitilla luu ulkona ja yritän herättää tyttöjen huomion.
Saan tytön mukaan vaikka en osaa edes vaihtoaskelia.

Lopulta herään unesta ja huomaan, että tyttö rakastuikin Mersuun, ei minuun.