Järjestöleikkaukset murentavat kansalaisyhteiskuntaa
Hallituksen budjettiriihi on toistamiseen leikkaamassa kansalaisjärjestöiltä. Toiminnan pakkosupistaminen voi olla kohtalokasta kansalaisyhteiskunnalle.
Puhe oli harvinaislaatuisen lyhyt mutta ajankohtainen. Tasavallan korkein taho ylisti kansalaisjärjestöjä.
Vastavalittu Suomen ensimmäinen presidentti, oululaistaustainen Kaarlo Juho Ståhlberg halusi virkaanastujaispuheessaan heinäkuussa 1919 korostaa vapaan kansalaistoiminnan ja kansalaisjärjestöjen merkitystä sisällissodan kokeneen kansan eheyttämiseksi.
Ståhlbergin mukaan kansalaistoiminta järjestöineen luo yhteiskuntaan sisäisen voiman lisäksi ”lujuutta myös ulospäin”. Se oli tärkeää, sillä vallankumouksen pyörteessä ollut Venäjä oli arvaamaton valtio.
Kansalaisyhteiskunnan tukeminen nähtiin keinona rakentaa Suomesta oikeusvaltio ja sivistyskansa.
Suomalaisen demokratian pohja on luotu alusta pitäen järjestötoiminnalla. Kansalaiset pystyivät järjestöjen kautta vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon runsas 125 vuotta sitten.
Hallituksen budjettiriihi on toistamiseen leikkaamassa kansalaisjärjestöiltä. Toiminnan pakkosupistaminen voi olla kohtalokasta kansalaisyhteiskunnalle.
Puhe oli harvinaislaatuisen lyhyt mutta ajankohtainen. Tasavallan korkein taho ylisti kansalaisjärjestöjä.
Vastavalittu Suomen ensimmäinen presidentti, oululaistaustainen Kaarlo Juho Ståhlberg halusi virkaanastujaispuheessaan heinäkuussa 1919 korostaa vapaan kansalaistoiminnan ja kansalaisjärjestöjen merkitystä sisällissodan kokeneen kansan eheyttämiseksi.
Ståhlbergin mukaan kansalaistoiminta järjestöineen luo yhteiskuntaan sisäisen voiman lisäksi ”lujuutta myös ulospäin”. Se oli tärkeää, sillä vallankumouksen pyörteessä ollut Venäjä oli arvaamaton valtio.
Kansalaisyhteiskunnan tukeminen nähtiin keinona rakentaa Suomesta oikeusvaltio ja sivistyskansa.
Suomalaisen demokratian pohja on luotu alusta pitäen järjestötoiminnalla. Kansalaiset pystyivät järjestöjen kautta vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon runsas 125 vuotta sitten.
Vastaukset 5
Vanhimmat
SAK ja knit pyrkivät lakkoilulla vaikuttamaan hallitukseen. Ja verottaja tukee tätä verovähennyksin eli kyseeessä on rälssi kuten vielä 1900-luvun alussa.
Ai niin naisten äänioikeus...
Ei taida nykyhallituksestakaan olla panemaan verolle ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksut.
Suomen työläisten tilanne ei ole enää niin huono, että sitä pitäisi tukea verottomuudella.
Monet säätiöt on myöskin perustettu verottomuus silmissä, samoin yhdistykset, ainakin isot.
Kansalaisyhteiskunta ajetaan alas.On jo leikattu ja leikataan lisää.Hyödyllisiä järjestöjä on lakkautettu sillä oikeistohan ei kannata kestävää kehitystä,rauhantyötä eikä ihmisoikeuksia.Sitten leikataan sosiaali ja terveysjärjestöiltä.Eli kärsijinä mm.nuoret ja lapset.Käsitys näyttää olevan se että järjestöt ovat vain kuluerä.Todellisuudessa lyhytnäköinen suhtautuminen järjestöihin pelkkänä kulueränä,tulee maksamaan enemmän tulevaisuudessa.Päätöksiä leikkauksista ei tulisi tehdä jonkun puolueen henkilökohtaisen
agendan innoittamana.Sivistysvaltio Suomen alasajo jatkuu.
Sivistysvihamielisyys on vakava sairaus.