Mitä mieltä raatilaiset ovat väitteestä, että öljykattilat toimivat keskimäärin jossain 60% hyötysuhteen tuntumassa. Tämä on seurausta laiskasta puunaamisesta ja yli-ilmalle viritetyistä vehkeistä, jottei tarvitsisi alituiseen puunata. Myös pysähtymisajan ilmavuoto jäähdyttää kattilaa.
Tuota prosenttia tukee myös täällä näkyvät vuotuiset öljylitrat pienissäkin taloissa. 150 neliön taloissa jopa 3000...3500 litraa.
Tuota prosenttia tukee myös täällä näkyvät vuotuiset öljylitrat pienissäkin taloissa. 150 neliön taloissa jopa 3000...3500 litraa.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Yli-ilmalla ei ajeta tahallaan, ilmavuotoa ei ole jos poltin uusittu 10 - 15 vuoden sisällä ja suurehko kulutus liittyy vanhojen talojen heikkoihin eristyksiin ja ehkä kattiloidenkin ikään.
Vanhemman sukupolven kattiloissa on ohuet eristeet,jotka aiheuttavat lämpövuotoa eli tyhjäkäyntihäviötä.-80 luvulla kattila oli hyvä,jos sen tyhjäkäyntihäviö oli 250 w/h.Se taitaa tehdä jo 220 litran kulutuksen,ilman että lämpöä lähtee jakeluun.
Nykyisissä kattiloissa on pääosin 50 mm villa,jolla tulee 200 w/h tyhjäkäyntihäviö.Sen vuosikulutus on 175 litraa.
Tietämäni poikkeukset ovat Jäspi,75mm villa ja 150 w/h tyhjäkäyntihäviö,kulutukseltaan 130 litraa ja RICA Combi,jossa on uretaanieristys,tyhjäkäyntihäviöltään 105 w/h ja kulutus 92 litraa,jota tosin vielä alentaa matalalämpötilainen kattilavesi.
Täytyy myös huomioida,että ylläolevat lukemat tuplautuvat,kun kattilahuoneessa olevat lämminvesi ja kiertovesiputket jätetään eristämättä,kuten monesti näkee olevan!
Nykyisissä öljypolttimissa ei synny mainitsemaasi läpivirtaushäviötä,koska niissä on automaattisesti sulkeutuva ilmaläppä.
onko tietoa paljonko on tyhjäkäyntihäviöt 300 litran lämminvesivaraajassa jota lämmitetään sähköllä? (villaeristeinen)
Olen joskus arvioinut 50-100W luokkaan.
Teknisessä tilassa:
300 l varaaja: 150 W lämpöhäviö (vuodessa 1300 kWh, jos hyödynnetään lämmityksessä 66% niin lopullinen lämpöhäviö vuodessa on 450 kWh.
1000 l varaaja: 400 W lämpöhäviö (vuodessa 3500 kWh, jos hyödynnetään lämmityksessä 41% niin lopullinen lämpöhäviö vuodessa on 2100 kWh.
Esimerkiksi kodinhoitohuoneessa saadaan lämpöhäviöitä paremmin hyödynnettyä lämmitykseen.
Ja oikein vielä "vanhempi suunnittelija"?Eipä tuolla vastauksella kannatta olla ylpeä ainakaan ammattitaidosta.
"Arvioinnut" hehheh...
"Teknisessä tilassa:
300 l varaaja: 150 W lämpöhäviö (vuodessa 1300 kWh." asiallinen vastaus, lämpöhäviöt on siis samaa luokkaa kuin öljykattiloissa mutta tätä ei tällä palstalla koskaan haluta tuoda esille kun "kilpaillaan" lämmitysjärjestelmillä. taitaa maalämpövehkeissäkin olla vastaavat häviöt.
mistä olet päätellyt että ricassa on uretaanieristys? kyllä niissä taitaa sittenkin olla eristeenä villaeristys.
Antaa öljykattilan tyhjänäkäyntihäviöksi 300W, josta 41% käytetään hyödyksi. Eli vuodessa 2600 kWh, josta vuotuinen häviö hyödyntämisen jälkeen: 1600 kWh/a.
Lähde on muuten sellainen, jota todennäköisesti tullaan käyttämään rakennusten energiatehokkuutta arvioidessa.
mikä tämä tietolähde on,onko yleisesti käytettävissä?
Taisin olla turhan salaperäinen.
Motivan sivuilta RET D5 lämmitysjärjestelmien taulukot, aihe alkaa sivulta 26, sivun 28 "käppyrää" käytin.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/e046476671e1ac3b9dc53062bc84ae87/Tiedosto 10 RET WG5 RETD5LammJarjWG5taulukoidenselityksetjaoletukset.pdf
Taitaa olla koko esitys vähän varovainen hyötysuhteiden kanssa, toisaalta laitteiden valmistajat voivat olla taas optimistisempia.
Mikä tuossa nyt on niin vaikeaa. 300 litran pytyille saa arvon 150W, kun se on täynnä kuumaa ja seisoo vapaasti.
Yleensä pytty on nurkassa eli villaa kahdella puolella ja kaappi kolmannella. Myös pytty on keskimäärin puolillaan kuumaa vettä. Eli reilusti alle 150 W häviötehossa ollaan. Mutta tällaiset detaljit ovat maallikolle ylivoimaisia.
eikös se pytty olekaan aina täynnä,enpäs ole koskaan kuullut varaajasta joka tyhjenee välillä.olet varmaan kopioinut vastauksesi "raksulta" kun kerran wattimäärät äkkiä muuttui. taidat olla liian vanha suunnittelija. älä mollaa maallikoita,meilläkin on aivot!
oletko koskaan kuullut kuuman veden kerrostumisesta.
Siis se ei ole täynnä kuumaa vettä koko päivää jos se varataan yösähköllä täyteen. Ja kun lasketaan häviöitä niin pitää huiomoida keskimääräinen lämpötilaero säiliön sisällä ja ulkopuolella.
Kyllä vanhempi suunnittelija laskea osaa paremmin kuin te maallikko tollot.
Kirjoitti asiasta aivan sivullinen maallikko.
Oli nimeltään M.Keso Riihimäen Metallikalusteelta,joka asiasta mainitsi.Liekö tuo huijannut minua(kin)?
kaverilla on pihassa rica vm.1999 purettuna. kattilasta alkoi vuotaa se haponkestävä "limppu" jossa käyttövesi kuumennetaan. ainakin tässä on villaeristys,myös tekniikan maailmassa 8/2001 jossa rica esitellään perusteellisesti on kattiloissa villat ympäri. tästä on tosin aikaa kulunut neljä vuotta,ehkä aivan uusissa on eristystä muutettu. onkohan tavallinen uretaani hyväksytty eristemateriaali lämmityskattiloihin?
Kerroin vain minkä kuulin häneltä.Voi tietysti olla,että kuulin/ymmärsin väärin.
Muutetaan tietokantaa,jos eristys sitten on villasta.Nyt voisi joku "tehtaan mies" valaista meitä.
Monissa varaajissa käytetään uretaania. Samalla eristepaksuudella sen eristyskyky on parempi kuin villan.
Savolainen, miten öljykattilan käyntihäviö lasketaan?
Helpoin tapa on tietysti ottaa yhteyttä kattilan valmistajaan ja kysyä sieltä!
Mittaaaminen on hiukan vaativampi toimenpide:
Tarvitaan tarkka mittari polttimen suutinputkeen,mielummin 1/1000 litran tarkkuuden omaava.Sitten tarvitaan aikaa,mielummin pari päivää.Huomioitavaa on ,että mitään kulutusta ei saa olla mittausaikana,joten pumput on oltava kiinni ja asukkaat jossain,vaikka mökillä tai lomamatkalla.Pitempi mittausaika=tarkempi tulos!
Tyhjäkäyntihäviö(W)=10*öljymäärä(ml)/mittausaika(h)
Ja eikun ihmettelemään!
Kauanko kesti kaverillasi kattila? Oireiliko mitenkään ennen hajoamistaan? Näitä Rica-kattiloita tuntuu menneen muillakin samasta kohdasta hajalle. Liekö valmistusvirhe?
se kesti 3 vuotta,tai ehkä vähän yli.
Itselläni on -98 asennettu Rica Combi ja kattila toimii hyvin.
Taidan tietää syyn miksi täällä puhutaan limpun hajoamisista. Termostaatit on asetettu väärin. Käyttövesitermostaatti tulee olla 65 ja kattilavesi 55.
Öljypoltinhuoltajat eivät meinaa tätä uskoa ja haluavat asettaa kattilavedeksi 80. Kysyin asiasta aikanaan Ricalta ja heidän mukaan kattilaveden lämpötilaa tulee nostaa käyttövesitermostaatilla. Kattilaveden lämpötila asettuu pari astetta alhaisemmaksi kuin käyttövesi.
Omassa kattilassa käyttöveden ollessa 65 niin kattilavesi 63. Polttimen käyntijaksot ovat 2-3 minuttia kerralla eikä kuuma käyttövesi ole koskaan loppunut.
Uskallan suositella kattilaa!
mites tuo termostaattien asettelu voisi vaikuttaa siihen että se limppu vuotaa hitsaus-saumasta?
Kun käyttövesitermostaatti on säädetty kuumemmalle, polttimen palojakso on pidempi ja limppuun kohdistuva lämpörasitus suurempi?. Eipä tosin tunnu rica kestävän omia suosituslämpötilojakaan. Nimim. käyttövesi 65 astetta ja limppu puhki...
RET: antaa uusille järjestelmille 0,73 (lattialämmitys) ja 0,81 (patterit).
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto 1 D5 18 25052005.pdf
Sivulla 50.
Kyse on koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhteesta, lisäksi kuluu vielä sähköä.
Oho. Siis uusille jo noin huono arvo. Eihän tuo salli juuri mitään nokeentumista kun ollaan jo 40% tuntumassa. En enää ihmettele öljynkulutuslukemia.
Tein muuten juuri peruskuntoarvion 85-luvun rivitaloon (40 asuntoa), jossa kattolämmitys. Lämmöntarveluku oli 45 kWh/m3, kun lämmityksen ohi menevästä sähköstä vähennettiin 3000 kWh/asunto (mukana kiinteistön ulkovalaistus ja autolämmitykset). Talossa on LTO jokaisessa huoneistossa.
Minusta hyvä lukema. Paras tähän mennessä verrattuna mihinkään tavalliseen kolhoosiin.
Eivät muutkaan lämmitysmuodot saa hyviä hyötysuhteita.
Yleensä ottaen lattialämmityskin omaa (ainakin aikaisempaan käsitykseeni verrattuna) ilmeisesti huonon hyötysuhteen.
Maalämpömiehet eivät varmasti usko hyötysuhteita (2,3 muuta sähkönkulutusta), mutta toisaalta arvoja antamassa on ollut laitevalmistajia, eikä kommenttikierrokseltakaan tullut protesteja.
"Omakotitalon lämmitykseen kuluu vuodessa keskimäärin 3000...3500 litraa öljyä, joka nykyhinnalla laskettuna tekee 1830 euroa vuodessa."
Energiasisällöltään tuo määrä öljyä on 33.000-38.500 kWh. Tuohon päälle pitää laskea myös kotitalouden sähkö, jos halutaan verrata sähkölämmitteiseen. Tai sitten sähkölämmitteisestä on vähennettävä kotitaloussähkö. Aivan sama miten päin tehdään, mutta jommin kummin päin on tehtävä. Ja sitten verrataan.
Kotitaloussähkö lisättynä:
Öljytalo: Taloon tuodaan energiaa öljynä ja sähkönä keskimäärin 40.000...45.500 kWh vuodessa.
Sähkölämmitteinen: Taloon tuodaan keskimäärin 24.000 kWh sähköä vuodessa.
Kotitaloussähkö vähennettynä:
Öljytalo: Taloon tuodaan energiaa lämmitykseen öljynä keskimäärin 33.000...38.500 kWh vuodessa.
Sähkölämmitteinen: Taloon tuodaan energiaa sähkönä lämmitykseen keskimäärin 14.000 kWh.
Luvut ovat kummallisia. Ja ne tekevät kummalliseksi öljyvehkeitten huono hyötysuhde. Pitkään on mennyt niin, että öljy- ja sähkölämmitteisiin menee rahaa suurin piirtein samaa luokkaa vuodessa. Ja se sallii törsäämisen. Kupla on nyt puhkeamassa. Öljyn bruttoenergian hinta on lähellä sähköä siirtoineen jo. Huono kattiloitten hyötysuhde tekee öljystä jo nyt kalliimpaa.
"Omakotitalon lämmitykseen kuluu vuodessa keskimäärin 3000...3500 litraa. Energiasisällöltään tuo määrä öljyä on 33.000-38.500 kWh"
Sinulle taisi tulla pieni laskuvirhe. Öljyn lämpöarvo on hivenen alle 10 kWh/litra, eli 30000-35000 kWh on oikeampi lukema.
Taisi ollakin noin 11 kWh kilolle. Itse asia ei paljon muutu tuosta. Edelleen ovat lukemat outoja.
3.000 litralla ei saa 30.000 kWh:a lämmitystarvetta vastaavaa määrää lämpöä.
Niin olisi jos lämmitysjärjestelmän hyötysuhde olisi 1,0, mutta kun se ei ole.
Niin ovat kyllä outoja. Itse asustan yksinäni vähän alle 100:n neliön omakotitaloa, jossa on vain öljylämmitys. Öljyä kuluu n. 1600 litraa vuodessa. Kattila on vuodelta -75, poltin n. kymmenen vuotta vanha. Eikä talossa tosiaan ole mitään lisälämmitystä, valaistuskin on pääosin loisteputkilla ja energiansäästölampuilla toteutettu joten niistäkään ei paljon lämpöä heru.
Mutta sitä tosiseikkaa ei kulutuksen pienuus kyllä pysty muuttamaan että öljylämmitys on menettänyt hintaetunsa. Laskeskelin juuri omia lämmityskustannuksiani. Öljylämmityksen sähkönkulutus huomioiden (ehkä parisataa kWh vuodessa) kulut ovat nyt noin 900 €/vuosi. Vastaavasti nykyisellä sähkönostohinnalla (joka on ns. "vihreää sähköä" ja siten vähän normaalia kalliimpaa) suora sähkölämmitys maksaisi n. 1100 €/vuosi. Vähän edullisemmalla sähkösopimuksella ollaan jo tasoissa.
Pari vuotta sitten työpaikalla pääsin sähkölämmittäjiä huudattamaan kun laskeskeltiin että öljylämmitys oli puolet halvempaa kuin sähkölämmitys. Nyt panee tosissaan miettimään vaihtoehtoja jos/kun kattilan uusinta lähivuosina tulee ajankohtaiseksi...
Alat oppia.
Eli öljy-kWh:n hinta ei ole öljyn lämpösisältö vaan hinta pitää kertoa vaikka kahdella tai kolmella noista huonoista hyötysuhteista johtuen.
Olet tämän vuoden aikana jo useampaankin kertaan ottanut ylläolevan asian esille.Onko nyt jokin sähköalan ristiretki menossa vai mikä ahdistaa?
Näitä energiankulutuskalluppeja tänä keväänä seuranneet ovat kyllä huomanneet,että öljylämmitystalot ovat -50,-60 ja-70 luvulta,sen aikaisine eristyksineen ja ilmanvaihtoineen ilman LTO:ta.Toisissa näkyy olevan sen aikuisia kattiloitakin huonoine hyötysuhteineen!Joissakin taloissa on kuitenkin joskus näkynyt jopa 1500-2500 litran kulutuksiakin.Sähkölämmityksen edustajat ovat olleet -90 ja -00 rakennuskantaa.Maalämmittäjiä ei juuri niissä kallupeissa näkynyt.
Missä määrin näin eritasoisten rakennusten kulutuksia sitten voi verrata toisiinsa?
Mutta kai se stressi on otettava siitä mistä sen saa.
En nyt ihan ymmärrä mitä ajat takaa. Jos täällä jutustellaan jostain niin silloin vaan jutustellaan siitä. Tuolla metaviestityylillä voi kommentoida kaikki mitä tänne kirjoitellaan.
Kysyn puolestasi kaikilta raatilaisilta:
Mitä te tänne kirjoittelette erilaisista asioista? Mitä sitten kirjoittelettekin
(miljoona eri aihetta, en viitsi kaikkia luetella)? Jopa useita kertoja samasta asiasta vuosien mittaan. Mistä ahistaa? Savolaiset kärsii. Ettekö tajua.
Todellisia kulutuslukuja. Talo rakennettu v. 2000. Kaukolämpö ja talo 1½, pa 145m2 ja puolilämmin varasto 10m2.
Sisälämpötila on pidetty 21 C. Koneellinen ilmanvaihto ja lämmön talteenotto, olohuoneessa takka , jota poltetaan noin 1 x viikossa talvisin.
Kahden hengen talous. Vettä kuluu ka.8m3/kk, ja osa siitä on tietysti kuumaa. Saunotaan myös puulämmitteisessä saunassa 1-2 x vk.
Vettä kierrätetään 2x35kW pumpuilla ja ilmanvaihtohan pyörii myös koko ajan sähköllä.
Vuosi, kaukol, sähkö, yht ( kaikki kWh)
2001, 15480, 5200, =20680
2002, 15171, 6100, =21271
2003, 15423, 7460, =22883
2004, 14954, 7760, =22716
½ 05, 8600, 4250, =12850
No tämä tekee lämmitys kuumavesi kulutuksena noin 100 kWh per neliö vuodessa kaukolämmön osalle. Ja kulutussähköna noin 50 kWh per neliö vuodessa.
Siis aika tasaiset lämmityslukemat kuitenkin vuosittain. Ihmettelen itsekin mistä tuo sähkökulutus on kavunnut noin 1500 kWh ylöspäin.
No olisko neuvoja?
No nuo vesipumput (patterilämmitys ja käyttövesi )ovat tietysti vain 35 w tehoisia.
Kulutuksen lisäys... tietokone, digiboksi, kotiteatterisarja, valaisimet jne. eli mitä sähkölaitteita tullut lisää. Toinen onko jompikumpi mahdollisesti enemmän kotona kuin ennen...
No heti taisi tärpätä. Sateliittidigiboksi on ollut tuon 3 vuotta ja terrestaali lisänä noin vuoden ajan. Ovat kumpikin päällä koko ajan. Tietokone sensijaan (internet) on käytöltään lisääntynyt vain noin 2 tuntia per vrk. Mikähän on niiden yhteinen tehonotto olisi?