Netistä olen saanut lukea, että ruotsinkielisten sota ei ollut aivan niin ansiokasta kuin suomenkielisten.
Pitääkö nämä väitteet paikkansa?
Pitääkö nämä väitteet paikkansa?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei pidä.
Luepa hieman Ruotsin historiaa vaikka Wikipediasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_historia
Jos tarkoitat vain viime sotia, niin se voi hyvinkin pitää paikkansa. Yleisesti lännessä asuvilla ei ollut aivan niin suurta motivaatiota sotimiseen, kuin idässä asuvilla. Ilmeisesti oltiin hieman liian kaukana kotoa, vaikka se huonoin mahdollinen lopputulos (Venäjä olisi miehittänyt Suomen) olisi koskenut myös länsirannikkolla asujia....
Nykyäänki ruotsinkieliset suhtautuvat armeijaan ainaki tv lähetysten perusteella kriittisemmin kuin suomenkieliset.
Ruotsi on vanha sivistysmaa. He ovat kokeneet samat 200 v aikaisemmin kuin suomalaiset. Ruotsia puhuvien sivistys juontaa Ruotsista.
He tietävät: sota on paha. Sodan kritisointi pitää alkaa itse armeijan kritisoimisesta. Siellä ihminen näyttää sivistymättömyytensä.
Valitus itkettää. Fakta kuitenkin on, että sotilaskarkureitten suhteellinen osuus oli suurin ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla kesällä 1944.
Ruotsalaisilla ei ole reaalipohjaista kokemusta sodankäynnistä sitten keihäiden, muskettien ja miekkojen ajan! Se ei tee heistä sen "sivistyneempiä".
Karkuri kannattaa olla, se on hyvä vastalause sodalle. Jos omat tappaa, silloin kuolee rauhan marttyyrina. Jälkipolvet kunnioittaa aina humaanisen ratkaisun tehneitä.